Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Nälkä voi yllättää yltäkylläisyyden jälkeen!

  • Vielä 1960 -luvulla heinät laitettiin seipäille, nyt tehomaatalous haluaa ne paljon nopeammin suoraan muovikääreeseen! ¤
    Vielä 1960 -luvulla heinät laitettiin seipäille, nyt tehomaatalous haluaa ne paljon nopeammin suoraan muovikääreeseen! ¤
  • Enemmän koneita - lisää tehoa, vai enemmän ihmisiä, joille työtä ja ravinnon laatua luomuna? ¤¤
    Enemmän koneita - lisää tehoa, vai enemmän ihmisiä, joille työtä ja ravinnon laatua luomuna? ¤¤
  • Yksi lihakilo vaatii X litraa vettä ja y kiloa viherravintoa - joudumme miettimään mitä ylihuomanna syömme! ¤¤¤
    Yksi lihakilo vaatii X litraa vettä ja y kiloa viherravintoa - joudumme miettimään mitä ylihuomanna syömme! ¤¤¤

Olemme elintasovaltio, me olemme kuulemma onnellisimpien joukossa ja ruokaa on riittänyt ilman nälkäkuolemaa – jokaiselle, joka on vain hakenut sitä leipäjonoista [1. Punaiset ale-laput [2 auttavat ruokakaupoissa ahdingossa olevaa ja pakastin on tuossa keräilyssä oiva väline ---

Omavaraisuus [EKSTRA] on eläinkunnassa evoluution luoma vakio, ollut aina – paitsi lemmikkielämillemme, joita pitää ruokkia muun muassa kissanruoalla – kaupasta. Muutoin villi luonto ravitsee itse itsensä, tai muutoin kuolee pois nälkiintyneenä ja/ tai poissyötynä, kun heikkous ei enää jaksanut puolustaa itseään.

Luonnon laki on armoton, mutta ystävällinen – se on sattumaa, toinen saa ja toinen ei – sinnikkäät selviytyvät pidempään...

 

Meillä ihmisillä on yhteisöllisyys, joka tarkoittaisi reviiripuolustusta [3 – samankaltaisten ja -henkisten kesken, jolloin yhdessä haetaan, noudetaan – tuotetaan ja jaetaan esimerkiksi ravintoa, jota myös kaupunkilaiset tarvitsevat, vieläpä joka päivä.

Nyt maataloutemme, jonka pitäisi parhaimmillaan taata meille jopa omavaraisuus – on pulassa, sadot huonoja, kuivuus ja mitä muuta vielä – entä ensi kesä, saammeko jälleen katovuoden?

Helsingin Sanomat julkaisi hienon, koskettavan ja todellisen tekstin maatalousyrittäjästä, jonka voimat voisivat olla jo loppu, mutta yritteliästä ei laiteta, vaan on koetettava mennä eteenpäin:

Pienen pojan unelmasta tuli eloonjäämiskamppailu – kauhajokisen maitotilallisen tilitys

[ ~ https://www.hs.fi/paikalliset/kauhajoki/art-2000005824371.html - ] -Erja Pekkala – Kauhajoki -lehti

 

Ilkka Luoma -kommentti: 13.9.2018 - 8:39

Tämän lukiessani tuli hyvä mieli. Ei sen takia, että maajussia "kurmootetahan", vaan siksi että hän sanoi suorat sävelet.

Olemme täällä kaupungeissakin huomanneet, että mekin tarvitsemme ruokaa, vieläpä joka päivä! Ravinnon täytyy sinne kauppaan jostain tulla, ja sen pitää tulla kotimaasta niin paljon kuin mahdollista.

Omavaraisuus valtiollisena ominaisuutena on näinä ympäristömuutosten vuosina viisautta ja kaukokatseisuutta. Nälkä on huono isäntä, se ajaa väkivallan edellä.

Laatu maksaa, tosin tänään keskiarvoperhe ei käytä ravintoon enää kuin noin reilu 10 prosenttia (Suomen Pankki), vielä 1940-luvulla prosentti oli yli 30. Tänään ylensyöneitä on enemmän kuin koskaan [4.

Suomi voisi olla puhtaan luomutuotannon huippumaa, jonka tuotteista varakkaat kiinalaiset ovat valmiit maksamaan paremman hinnan kuin me itse.

Meillä on pinta-alaltaan suuri maa, ja voisimme olla laaturavinnon vientimaa. Ilmasto muuttuu, viljelyolosuhteet muuttuvat. Nyt on otettava maatalouden tuotekehitys valtiovallan erityiseen huolehditaan - kärkihankkeeksi.

Maajussi ansaitsee arvonsa laatutuottajana ja kaupunkilaisten elättäjänä - sanan mukaisesti. Osta suomalaista ja näin ylläpidetään omaa ravintotuotantomme - muutoin vaikeina aikoina voi tulla nälkä.

 

Mitä teemme nyt, kun maalla ei ole enää niin mukavaa?

Helppoa kuin heinän teko – turvaamme omaamme, tuemme maajusseja, ostamme kotimaista, vaikka se onkin halpuutettu väärin ja oikeastaan vain maajussin selkänahasta, kun luki tuon HS-jutun (alun perin Kauhajoki -lehdestä), niin monilla varmaan aukesi silmät.

Tuetaan omaa maataloutta, sillä se on varmin keino saavuttaa vaikeita aikoja ajatellen ravintopulasta selviytyminen, … vaikka tuo itäinen naapuri voi kasvaa ravintolaariksi [5, myös meille, jos ymmärrämme yhteistoiminnan ja turhan räkyttämisen tarpeettomaksi.

 

Onko omavaraisuus hyve vai rasite?

[ ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258687-omavaraisuudella-turvataan-myos-reviirit-loppuuko-ravinto - ]

Ote: ” … Miten onnistumme koplaamaan asuttamispolitiikan työnteko- ja oleilualueineen ja ruokahuollon eli ravintoketjun pellosta pöytään. Helposti, sillä noilla kahdella on selvä syy-yhteys. Vielä 1952 oli noin 331 260 maaseututilaa – pieniä ja monilapsisia maanviljelysperheitä. Omavaraisuuskin taisi olla korkeammalla kuin nykyään. Vuonna 2025 tiloja lienee noin 37 000 … ”

...

Maaseutunuorten tulet teiden varsilla – mitä teemme huomenna ja ylihuomenna?

1 604 lukijakommenttia ylläolevasta aiheesta linkin ~ http://www.hollilla.com/reader.php?action=thread&thread=1320646 – alta – ORIG 30.06.2015 – lukuavauksia oli 93 196 siihen mennessä kunnes keskustelupalsta suljettiin vuonna 2016.

Ote: ”Kansalaiset muuttavat maaseudulta kaupunkeihin tai suuriin asutuskeskuksiin (nykyhallituksemme sote-kuntauudistushankkeen todellinen tavoite) - jeps, tämä tiedetään. Suomessa on elinvoimainen maaseutu, tuotokseltaan, jos maatalous hoidetaan vaikkapa luomuna, jopa tuottava ja työtä antava - jeps, tämäkin tiedetään.

Viikonloppuisin ja pyhinä kaupunkilaiset kiitävät pitkinä autojonoina peräkärryineen maaseudulle - vesien äärelle, mummojen mökeille (elleivät ole laitoshoidossa) rauhoittumaan - arjen kasvuhuudosta ja kulutusjuhlakiireistä - jeps, tämäkin vielä tiedetään … ”

 

...

PS. Ehdotan vapaaehtoista ”positiivista lisäveroa” kotimaisten ravintotuotteiden alkutuottajille – kaupan loppuhintaan lisättynä solidaarisuuden osoituksena, vaikkapa 4-8 prosenttia, ja puolet saisi vähentää maksamistaan valtion veroista – tämän päivän tietoteknisin välinein tuon operoiminen ei ole mahdotonta, jos vain halua ja vastuuta omistamme löytyy ---

...

Viitteet:

[1 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2005/05/aurinko-voisi-paistaa-mys-varjoisalle.html -

[2 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/03/punaisilla-lapuilla-saastoa-ruokakoriin.html -

[3 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/12/reviirien-hallinnalla-omavaraisuuden.html -

[4 ~ https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/201809122201193805_we.shtml -

[5 ~ https://www.kauppalehti.fi/uutiset/vieraskolumni-venajastako-maailman-ruoka-aitta/tVMvcG7B -

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://www.facebook.com/first.ilkka

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

 

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 178813

 

DOC maatalus_ikeessa_13092018.doc – OpenOffice Writer

PVM 13092018

 

661_5931 – 11:31_17:24

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Ilkka Luoma

[2010]
SUNNUNTAINA, HELMIKUUTA 07, 2016
Virkakoneistoa supistetaan vastaamaan ympäristötasapainoa!
~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/02/virkakonei... -

.
" ... Kahdeksankertaisuudessa piilee asian ydin!

Kreikkalaiset filosofit määrittivät jo 3.000 vuotta sitten, että suurin palkkaero voi olla kahdeksankertainen. Jos maatalous tuottaa työtä suoraan ihmisille 8 x 50.000 maatalousyksikköä (=perusmaatilaa) eli 400.000 ihmiselle, niin muiden ammattien työntekijöiden ja esimiestason henkilömäärä on 8 x 400.000 eli 2,4 miljoonaa työntekijää ---

… Kuten edellä oli todettu autorobotisaatio huolehtii rankalla kädellä turhat ihmisduunit pois ja voimmekin nyt säätää sopivan kertoimen pudottamaan ihmistyötä pois – olisiko se esimerkiksi 10 prosenttia, jolloin ihmisiä töihin tarvitaan noin reilu 2,1 miljoonaa + maatalouden 0,4 miljoonaa – ollaanko lähellä todellisuutta. Mitä loput yli 2,5 miljoonaa tekevät, no hehän ovat alaikäisiä, opiskelijoita ja eläkeläisiä ja työttömyys on liki nolla! 4]


Kahdeksikon organisaatiot

Organisaatiot muodostetaan samoin tällä kahdeksan luvulla – 8 henkilöä tarvitsee ryhmänvetäjän ja ensimmäinen päällikkö tulee kuvaan mukaan tuossa 64 henkilön kohdalla. Johtajaa tarvitaan vasta määrässä, joka vastaa 8 x 64 eli 512 henkilöä. Näin organisaatio litistyvät ja tehostuvat. Johtajalla on esikunta – kahdeksan henkilöä. Organisaatiot ovat kolmikerroksisia, tai vähemmän.

Rakentamalla maatalous- eli ravintotuotantovetoisen yhteiskuntatyöllistämisen –
[ … maatalousyhteiskunta (perinteellisesti) ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Maatalousyhteiskunta - ]

saamme työllisyyden nousemaan ja työttömyyden 5] poistumaan lähes kokonaan. Maatalousyksikkö – kahdeksan henkilön suoralla työllistämisellä kertautuu alueyksiköksi kahdeksan maatalousyksikön kesken – siis 64 henkilön tuotanto-osuuskunta, joka jakaa koneita ja laitteita. Suomessa on viljelykelpoista peltomaata noin 0,42 hehtaaria per asukas eli noin 2,3 miljoonaa hehtaaria.

Maatalousyksiköiden määrä

Suomessa maatalousyksiköiden määrä olisi näin 400.000 henkilöä jaettuna kahdeksalla = 50.000 ja näin muodoin alueyksikköjä olisi noin 6.300. Tehokkuutta ja työllistyvyyttä, joka tuottaa täyttä luomua. Jokaisella maatalousyksiköllä on tarpeen mukaan lisäksi kahdeksan hehtaaria metsää F] per henkilö – eli 64 ha per maatalousyksikkö. Näin Suomen metsäomistus palautuu tältä osin yhteiskunnalle/ osuuskunnille ja metsää pitää tällä suunnitelmalla olla luonnonmukaisessa hoidossa noin 3,2 miljoonaa hehtaaria.

Kahdeksan hehtaari peltoa per henkilö – riittääkö?
[ … yhden henkilön tarvitsema biopinta-ala, jotta elo säilyy! ~http://fi.wikipedia.org/wiki/Ekologinen_jalanj%C3%A4lki - ]

Jokainen maatalousyksikkö vastaa peltopinta-alasta 8 hehtaari per henkilö eli maatalousyksikkö on keskimäärin 64 hehtaaria – ja yhteisen peltopinta-alan ollessa Suomessa 3,2 miljoonaa hehtaaria (nykyään todellisuudessa noin 2,27 miljoonaa ha.) – merkiten ravintotuotantoalana noin 32.000 neliökilometriä – löytyykö tämä määrä hyvätuotoksisena maastamme – ellei, raivataan lisää ja vuokrataan/ostetaan menetetystä Karjalasta loput.

Tosiasia on se, että maapallolta ruoka loppuu nykyvauhdilla 6] – ja Suomesta tulee suuri maatalouden vientivaltio – taaten meille sopivan elintason, vaikka painotus totaalisissa organisaatiomuutoksissa on päämäärä elämisentasosta, jossa liiallinen kateus on eliminoitu. ... "

~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/02/virkakonei... -

.

Ilkka Luoma

Olisiko hallituksemme kiireesti nostettava todelliseksi kärkihankkeeksi meidän oma maatalous, sen toimintaedellytysten sekä lajistokehityksen parantamiseksi ... ja valtiollisten suhteiden parannuksen itään - Venäjälle, jonka arvellaan olevan lähivuosikymmeninä muulle maailmalle merkittävä ravintoaitta*.

Venäjä on nyt ymmärtänyt ravintotuotannon ja sen omavaraisuuden nostamisen merkityksen, pitäisikö meidänkin oivaltaa tämä? Suomi voisi olla jopa eräiden ravintokasvien vientimaa, jonka arvo vielä tulevaisuudessa voi olla arvaamattoman suuri!

Entä ilmastopakolaiset, tarvitsemmeko heidät luomuistuvaan maatalouteemme työkäsipareiksi, kun emme enää itse lisäänny riittävästi?**

...
"YK:n raportti: Nälkä kasvaa maailmassa, ja se johtuu ilmastonmuutoksesta
Ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt ovat pahentaneet maailman nälkäongelmaa viime vuosien aikana, kertoo YK:n uusi raportti. ... " -HS

~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005823724.html -

.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Ongelma on aina ollut sama: kepu (MTK) pettää aina. Kaikki lypsyt on olleet 60-luvulta lähtien niin tehokkaita, ettei maatalouden hätään uskota. Emme ymmärrä minne katoaa käsittämättömät tuet ja palautettavat osingot ja jotainhan se maatalous tuottaakin.
Varmasti tuotanto on joidenkin kohdalla kovilla, mutta menevätkö ne kohdennetut hätätuet sinne, vai lypsääkö se, joka muutenkin pärjäisi, kun kerran herutetaan?

Ilkka Luoma

Tänä vuonna yritystuet ylittivät maataloustuet. On kiva toisaalta syödä halpaa ruokaa - kts. alustus.

Ilkka Luoma

[2005]

" ... Eduskunta sanelee jälleen kotimaisesta ruokatuotannosta ja siinä samassa sokerista. Viime kädessä kuluttaja ratkaisee pelin; joko lompakko tai kansallinen mieli ja useasti maukkaamman makunautinnon halu. Makuasia on yksilöasia. Ruoan raaka-aineiden ja valmisruoan loputon edestakaisin liikuttelu ei taas ole makuasia, vaan eko- ja energia-asia.

EU purkaa pikkuhiljaa kaikki tuet ja avaa rajat ruoka-aineiden ja valmisruokien maailmankaupalle. On tietenkin eksoottista syödä Etelä-Amerikasta tuotua pihvilihaa; siis siirtää puolen maailman läpi kasvunedellytyksiä energiaa tuhlaten vessanpönttöjemme kautta kotimaiseen humusympäristöön. Maailmanlaajuinen ruokasiirtely mahdollistaa myös haitallisten itiöiden, bakteerien ja viruksien siirron rikastuttamaan tautitilastojamme.

Jokainen ruokatarvike ja ruoan raaka-aine pitäisi "energiatilastoida" pisteytyksellä, jossa eniten siirtoketjussa kuljetus- ja varastointienergiaa käyttäneet ainekset saavat suurimman pistemäärän. Suurin pistemäärä saa arvonlisäveroksi 22% ja pienimmillä pisteillä selvinnyt saa esim. 8% tai puhtaan nollan. Me emme voi enää pelkästään lainsäädöllisesti EU-Suomessa suosia kotimaista, mutta järjenkäyttö ja ympäristöjäljen selvitys on viisautta ja tukee lähialuetuotantoa. Ei ole mitään järkeä rahdata ruokaa edestakaisin junilla, lentokoneilla, laivoilla ja rekka-autoilla; ...tosin onhan sillä työllistävä vaikutus. Keski-Euroopan tiet ovat täynnä rekkoja kuljettamassa edestakaisin samoja tuotteita kuluttaen ja ruuhkauttaen tiet ja kaupungit. Yksinkertaistaen on kysymys luonnosta ottamisen ja luontoon palauttamisen välimatkasta. ... "

~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2005/10/on-luonnon... -

.

Ilkka Luoma

"Maailmaa uhkaavasta ruokapulasta haastattelussa ruokaturvan asiantuntija Kaisa Karttunen Ajatuspaja e2:ssa. Tulevaisuuden ruoasta keskustelevat apulaisprofessori Hanna Tuomisto Helsingin yliopistosta, kokki Harri Syrjänen ja johtaja Heli Arantola HKScanilta. Juontajana Markus Liimatainen" -Yle

.
~ https://areena.yle.fi/1-4247202 -

.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset