Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Demokratia ja ihmisoikeudet - ajassa ja nyt

(Ulkopoliittinen Instituutti [ http://www.upi-fiia.fi ] järjesti jälleen kerran erinomaisesti kirjanjulkistamistilaisuuden 22. tammikuuta 2009 ~ Tohtori ja tutkija Sinikukka Saari esitteli uunituoretta kirjaansa Promoting Democracy and Human Rights in Russia (2009) - tavallisen elämän ulkopuolella valveutuneelle intellektuelliyleisölle europarlamentaarikko Heidi Hautalan alustamana ja säestämänä)
.
[ ... turkulaiset tähyävät aatteissaan ja näkemyksissään Ruotsin suuntaan ja mitä idemmäksi mennään kohti Venäjän rajaa sen suuremmaksi kasvaa tavallisen kansan ymmärrys Venäjää kohtaan - taloudella on osuutensa ja vahvasti, puhumme reaalidemokratiasta, talousvalinnasta ja historian tuntemuksesta ... ]
.
Maineikas sotapääministeri Winston Churchill*/ oli todennut arkirealistisesti, että demokratia on paras keksintö - tähän mennessä. Churchill antoi entisenä taivaanrantoihin tottuneena laivastoministerinä odotteen demokratian kehittymisestä suuntaan, mitä me emme vieläkään tiedä. Sittemmin Englannilla ei ole laivastoministeriä enää ollut - kolonnialismi**/ oli kuihtuinut pois.
.
Tapahtui aiemmin cocktail-kutsuilla:
Läntisen markkinatalousmaan toimittaja pikkunokkelana kehitti kysymyksen kiinalaiselle ministerille cocktail-tilaisuudessa, jossa avautui mahdollisuus tentata itäisen maan pitkää historiaa ja sen kestävyyttä demokratian edessä. Kysymys oli kuulunut:
.
"Herra ministeri, kuinka Te suhtaudutte Ranskan vallankumoukseen?" - Ministeri oli pohtinut tavallansa ja aikansa - vastaus oli kuulunut:
.
"On aivan liian aikainen hetki arvioida demokratiakehitystänne, sillä aikaa sen alkamisesta on kulunut liian vähän, jotta sen kaikki ilmentymät olisivat tulleet vielä esille" --- lehtimies oli poistunut nolona kirpuksi kutistuneen nokkeluutensa kanssa ... kiinalainen ministeri jäi katsomaan toimittajan perään pohtiva ilme kasvoillaan - mitä hän ajatteli, ... sitä emme tulleet koskaan tietämään.
...
.
Oppineiden, tavallisesta kansasta etääntyneiden yleisö oli kohtelias tutkijaa kohtaan
.
Sinikukka Saaren kirjan julkistuksessa oli läsnä oppineita ja tavallisen kansan maallisesta elämästä loitonneita viisaita, joilla oli tavallisen kansan mukaisesti sama kysymys kuin arkiviisailla kadunkansalaisilla:
.
"Miksi me puutumme muiden asioihin ja onko meidän omat asiat kunnossa" - kysyi Torsten Almquist 1/ - Historian tapahtumien kulku rakkaan itänaapurimme kanssa oli myös historian kirjansa lukeneille kuulijoille tuttua, joka toi tiedon, että venäläiset ovat ylpeitä aikaansaannoksistaan ja ihmettelevät miksi läntiset maat kehtaavat tulla heille kulttuuria dostojevskien jälkeen opettamaan.
.
.
Onko Putinin hallintokoneisto paha ja miten sitä tulkitsemme?
.
Kirjatohtorin suusta pääsi, toki varoituksen jälkeen, sananen, että Putinin hallintoa pidetään "pahana" - kiireellä tokaisi vielä sanonnan olevan "katukieltä" ja olevan pikaistettu yleistys. Sinikukka Saari oli kuitenkin realisti ja tuumasi, että diplomatialla asia hoidetaan Venäjän suuntaan, ja että EU:n pitäisi käydä aktiivista mielipidevaihtoa Venäjän vallanpitäjien kanssa, jotta jotain hyvää meistä sinne hiljalleen valuisi ...(!)
.
Sitä vastoin Heidi Hautala, joka tunnettuna ihmisoikeusaktivistina piti Venäjää haastavana "pahanakselina" mm. vaalien rehellisyydesta puhuttaessa ja vallan kovasta ytimestä, joka kahlitsee sananvapautta maassa, jossa murhat ovat vähintäänkin yhtä yleisiä kuin länsimaissakin - Venäjällä vaan murhien kohteiksi on joutunut media- ja ihmisoikeusaktivistit. Olisiko Hautala antamassa tsetseeneille itsenäisyyden?
.
.
Länsimailta pyydettiin rahaa, jotta kaltaisemme demokratiaihanne saisi kukintaa Venäjällä
. 
Heidi Hautala kehoitti länsimaita antamaan rahaa Venäjän vähemmistöryhmille, jotta he saisivat paremmin äänensä kuuluville ja olisivat näin ihmisoikeusoppien äänitorvina maassa, joka on kautta historian tottunut tsaarien, stalinien ja breshnevien kautta kovaan kuriin ja nuhteeseen. Maassa maan tavalla tai ulos - on vanha sanonta, joka toimii tavallisten kansalaisten suissa kaikkialla maailmassa.
.
Heidi Hautala ei osannut kysyttäessa mitoittaa demokratiaa reaalimaailman metrin mittaan. Yleisössä ollut arkivenäjän asiantuntija Jali Raita historiaa lukeneena teki verrannon insinöörimäisesti Pariisissa olevaan metrinmittaan - kysyen demokratian mittakepistä.
.
.
Demokratian mittakeppi 
.
Verrantoa arkimetriin teoriahyveellisestä demokratiasta Hautalan sanavarastosta ei löytynyt. Demokratian mitta jäi historiaan kuin se alkuperäinen metrin "ratakiskokin" jäi epätäsmällisenä pölyttymään Pariisissa olevaan mittajärjestelmien museoon. Päätyykö demokratiakin mahdottomana elämänyhtälönä museoon, aikojen saatossa - jää nähtäväksi ja mitattavaksi.

Venäjällä kehitytään ja siellä toimii tavallansa yhteiskuntaevoluutio. Venäjän johtajat hakevat uutta asemaansa perinteillä, jotka olivat jo aikoinaan tehneet maasta suurvallan, jonka nykyedeltäjän Neuvostoliiton luhisti elokuvamaiseen tyyliin edesmennyt USA:n presidentti Ronald Reagan, maasta, jossa on mm. osavaltioittain kuolemantuomiot arkipäivää, teloituksina - Venäjällä viimeinen teloitus tapahtui 1996.
.
Demokratia todettiin yleisön keskuudesta aiheeksi, josta ei syntynyt samaa käsitystä kirjan tekijän eikä Heidi Hautalan kanssa. Debatti oli korkeatasoista ja kysymykset osin häkellyttivät tutkijan. Tottuneena poliitikkona ja ideologina Hautala selvisi kaikista kohdista rutiinilla, eikä yleisö häntä grillannut, koska hiljaisesti demokratian ja ihmisoikeuksien periaatteet ja kauniit tavoitteet hyväksyttiin.
.
.
Tavallisen kansan arkielämä on valinnan demokratiaa niukkuudessa
. 
Tavallisen ihmisen arki on vain niin kaukana ja elintasoakin halajamme - ja siihen Venäjän vaikute on suuri - tänä päivänä. Saaren ja Hautalan taholta rahaa huudettiinkin apuun pyrkimyksiin kasvattaa venäläisiä vallanpitäjiä herran nuhteeseen ja oppiin läntisestä tavasta jakaa demokratiaa mm. vaalien yhteydessä.
.
Varmaa on, että demokratiakeskustelu jatkuu ja kehittyy. Kinalaisen ilmaisun mukaisesti jäämme odottamaan niitä pinnalle tulemattomia Ranskan vallankumouksen vaikutteita ja arkivarmasti muutoskehitystä, joka vie demokratiaa suuntaan, jota me emme tunne. Kausaalisuuden lait ovat osin alitajuntailmiöitä kansan keskuudessa, joihin tutkijan sormi ei usein ulotu.
.
Kansa elää ja syö ajassa, niin EU:ssa, Venäjällä kuin Kiinassakin - eläinkunnassakaan ei huomisen anneta häiritä, koska sitä ei ole, on vain nykyhetki ja tarve sopeutua siihen. Olemme liian usein suunnitelleet suuntamme kärsimyksen tielle, joka on osa ihmisyyttä - hyvänä tai pahana.
.
.
*/    http://en.wikipedia.org/wiki/Winston_Churchill
**/   http://en.wikipedia.org/wiki/Colonialism
1/   Utrikespolitiska Samfundet i Finland r.f. - president
.
.
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net
http://www.facebook.com/first.ilkka
...
.
.
Kirjanjulkistamistilaisuuteen liittyvä kuvakansio
- copyright by Ilkka Luoma 2010 - UPI/ Katajanokka - Helsinki. 22.01.2010.
---   http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/2e3kq+ilkka-luoma-ihmisoikeus.html   ---
.
Maistiaisia julkistetusta Sinikukka Saaren kirjasta saa alla olevasta linkistä (Routledge-kustantamo):
---   http://www.routledge.com/9780415484459   ---
.
Suomlaiseen valintademokratiaan liittyviä aiempia kansalaisen mielipidekirjoituksia -
Demokratian kriisi ja vastuullinen johtaminen
---   http://ilkkaluoma.blogspot.com/search?q=demokratian+kriisi   ---

Demokratiassa äänestämättömät jäävät demokratiavajeeseen ja syrjäytyvät vaikuttamisen kulttuurista
(joudummeko ostamaan kansalaiset uurnille kokemaan demokratiaa?)
---   http://ilkkaluoma.blogit.uusisuomi.fi/2009/10/30/aanestamattomyys-kimpoaa-kansan-omaan-nilkkaan/   ---
.
.
.
.

Alla lähihistoriasta kansalaisen mielipidekirjoitus demokratiasta ja sen arkirealismista
.
.
[C]
29.09.2006
Demokratia on hokema, joka ei koskaan tavoittanut kaikkia
.
Ihmisistä pieni osa ottaa osaa demokratiaan. Demokratia toimiakseen tarvitsee aktiiviset ja osallistuvat ihmiset. Päätöskoneistoon valiintuminen demokratiassakin vaatii samoja ominaisuuksia, kuin missä tahansa muussa järjestelmässä.

Määrätietoinen ja itsensä tunteva ihminen saavuttaa haluamansa missä järjestelmässä tahansa. Kaikki ihmiset eivät edes halua vaikuttaa yhteisiin asioihin. Demokratia on sana, jota valtaa pitävä mielellään viljelee.
.
Ihmisille kautta aikojen tärkein ryhmäominaisuus on joukkoonsa kuuluminen ja tarpelliseksi tuntemisen olo ryhmässänsä. Vain pieni osa haluaa olla vaikuttajia, suurin osa on tyytyväisiä osallisuuteen ilman päätöksentekoa. Länsimaisessa demokratiassa harva ottaa osaa laajoihin päätöksiin.  
Suurimmat yksilölliset päätökset ovat samat kuin muissakin järjestelmissä. Päätös milloin syödään, tehdään lapsia, mennään nukkumaan ja kuinka tehdään työt, onnistuu kaikissa järjestelmissä, tästä todistuksena hyvin lisääntynyt ihmiskunta olipa demokratiaa tai ei.
.
.
Ihminen on ryhmätoimija ja kaipaa arvostusta ja hyväksyntää  
Ihminen on ryhmätoimija, joka hakee hyväksyntää ja osallistumista kaltaistensa joukkoon. Sosiaalisuuden asteesta taas riippuu, kuinka monta yhdistäjää tarvitaan jakamaan arkipäivien murheita; nämäkin ominaisuudet tarjoutuvat missä tahansa järjestelmässä.
.
Kaltaisessamme demokratiassa yksilön päätökset ovat kiistattomia. Niin ilmaisunvapaus kuin kokoontuminen ovat käytännössä usein merkityksettömiä, koska aina on olemassa laki, joka voi nuo pyhiksi korostetut tekijät eliminoida. Vallalla on enemmistön järjestämä harvojen päättäjien yksinvalta. Yksilö alistuu demokratiassa vaikuttajien päätökseen.
.
.
Läntinen demokratia on oikeutettu puuttumaan muiden suvereenien asioihin?

Me puutumme demokratioinemme lähes kaikkien maiden asioihin, paheksumalla mm. Thaimaan sotilasjärjestystä, jossa kuninkaan tahtoa kuunneltiin. Kansa hartaana hyväksyi asian, koska kuninkaassa kulminoituu heidän yhteenkuuluvuus. Suomalainen ei voi ymmärtää Thaimaan tilannetta; heillä on hyvin pitkä korkeakulttuurihistoria, kuten monilla muillakin mailla, joille me katsomme olevamme oikeutettuja huomauttelemaan.
.
Maapallolla demokratiasta puhuu itseasiassa vain vähemmistö. Monissa maissa kansalaisille tärkeämpiä ominaisuuksia ovat tunteet yhtenäisyydestä, ryhmästä, joukosta ja alueesta mihin kuuluu. Vahva tieto hyväksynnästä on merkittävämpää kuin tieto, että saa äänestää kerran neljässä vuodessa.
.
.
Meillä lännessä demokratia ei toteudu ideologisten hyvepäämäärien mukaisesti
.
Länsimaissa demokratia ei toteudu kuin välillisesti; annamme sen todellisen demokratian pois vaalien jälkeen, emme vaikuta jatkuvasti, emmekä enemmistönä edes halua. Purnaamme päättäjille, ja valitsemme samat edelleen johtamaan periaatteitamme, joissa puhe ja teot ovat kaksi eri asiaa.
.
Maailman historiassa demokraia on ollut ja on häviävän pieni ideologia. Historia tuntee korkeakulttuureja, joissa kansa on kokenut turvaa, yhteenkuuluvuutta, osallistumista ja tarpeelliseksi tuntemista ilman demokratian häivääkään - ja niin tuolloin kuin nykyaikanankin olemme toisia alistavan väkivallan osanneet.
.
.
Demokratia on aikakausituote  

Demokratia on aikakausituote, joka elää, kehittyy ja muuntuu tarpeiden mukaisesti. Meillä ei ole mitään oikeutta muistutella, ojentaa, paheksua eikä määräillä muita, jotka ovat valinneet muita järjestelmiä. Maapallolla alueellisesti historian, tapojen ja perinteen mukaisesti eletään sopeutuneena eri järjestelmiin.
Samoin eläinkunnassa valiintuu geenistön, opitun ja kokemuksen mukaan systeemit, joiden päämääränä on tuottaa tehokkain tapa lisääntyä. Ylivallan eliminoi kaikkien lajien samankaltainen tapa maksimoida lisääntyminen, jolloin tasapaino säilyy taistelussa elintilasta hyväksyen vain oman reviirin olemassaolon ja puolustuksen.
.
.
Demokratia koki kuolemansa ideologiana, kun toinen ihminen tuli jakamaan samaa niukkuutta
.
Ihmisen demokratia on häviävän pieni ripaus historiaa kaikkein menestyneimpien lajien miljoonavuotisissa historioissa, joissa järjestelmät, menetelmät ja elosysteemit toimivat ilman meidän demokratian kaltaisia ongelmia.
.
Sopeuma, hyväksyntä ja puolustustahto takaavat elinvoiman hyväksyen kuitenkin lajin valinnan; näissä järjestelyissa demokratia ei toimi. Lajistoja ohjaa kokenein, vahvin ja lisääntymishaluisin yksilö tai ryhmä. Ihminen ei tunne kaikkia niitä mekanismeja, mitkä eläinkuntaa ohjaavat.
.
Kaikki tähän astiset historian korkeakulttuurit ovat olleet ei-demokraattisia. Demokratia ja suora kansalaisvaikuttaminen voivat kehittyä ja muuttaa suuntaansa aikaansa seuraten - informaatio suoraviivaistuu ja läntinen demokratia kohtaantuu kulutusvalinnoissa.
...
.
.

Linkki keskusteluun -----------   Kopauta
.
Ilkka Luoma
Kiina-konsultti ja kansalaisaktivisti
.
.
...
Sent:

Cc: anni.sinnemaki@tem.fi ; torsten.almquist@kolumbus.fi ; alexander.stubb@formin.fi ; kimmo.sasi@eduskunta.fi ; sauli.niinisto@eduskunta.fi ; presidentti@tpk.fi ; jutta.urpilainen@eduskunta.fi ; sinikukka.saari@upi-fiia.fi ; kukka-maria.kuisma@upi-fiia.fi ; paavo.vayrynen@formin.fi ; riikka.manner@europarl.europa.eu ; liisa.jaakonsaari@europarl.europa.eu ; timo.soini@europarl.europa.eu ; heidi.hautala@europarl.europa.eu

Sent: Saturday, January 23, 2010 1:16 PM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Demokratia on turvallinen ja toteutumaton hokema

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Ilkka Luoma
Asko Kokko (nimimerkki)

Eipä Luoma jättänyt demokratiasta juuri mitään jäljelle --- ja toi laajan kansalaisnäkemyksen Venäjän "demokratiakehityksestä" ja siihen puuttumisesta.

Ilkka Luoma

Asiasta teki mielenkiintoiseksi se, että oppineet ovat samoilla linjoilla kuin tavallinen kansa - siis eivät näe Venäjän demokratiakehitystä ongelmallisena, hyväksyvät Venäjän Venäjänä sen ominaispiirteineen.

Jouni Snellman (nimimerkki)

Uutisten mukaan Puolassa on kuollut kymmeniä ihmisiä pakkaseen. Kommunisti-Puolasta ei tällaisia juttuja kuulunut koskaan. Taitaa olla näissä Luoman ihannoimissa korkeakulttuureissa lämpimämmät säätkin.

Anna Strömberg (nimimerkki)

Ilkka Luoman älyllinen säilä hämmästyttää, kuten kirjoitusanalyysi eliitin ja tavallisen kansan väliltä, jossa pohdinta Venäjästä, venäläisyydestä ja Venäjän kehityksestä linjaavat toisiaan!

Klaus Wirtanen (nimimerkki)

Sangen terävä demokratian antikliimaksi.

Ilkka Luoma

Yleisön reaktiot olivat yllättävät - olisi arvannut että oppineilta ja intellektuelleilta olisi tullut enemmän Venäjä-haukuntaa, mutta ei.

Ilkka Luoma

8#
Nimessä kirjainvirhe, anteeksi. Seppo on tietenkin Teppo, siis Suomen Kuvalehden kirjoittaja on Teppo Tiilikainen.

Jouni Snellman (nimimerkki)

Venäjän vaalien arvostelussa lienee kysymys siitä, ettei Venäjä suostu enää Euroopan neekeriksi. Etelä-Afrikassa apartheidin loppu merkitsi vihattujen passilakien kumoamista, samaa voisi harkita täälläkin.

Klaus Weirtamo (nimimerkki)

Lännessa money talks. Venäjällä energy talks.

Klaus Weirtamo (nimimerkki)

Ed. lisäys,

Energialla saa rahaa, mutta rahalla ei vältämättä saa energiaa.

Ilkka Luoma

12#
Erinomaisen lyhyt ja naseva huomio!

Klaus Weirtamo (nimimerkki)

Venäjän demokratiat ja ihmisoikeudet alkoivat heti kiinnostamaan, kun tämä julkistettiin, Luoma oli näemmä itse Heidi Hautalan tilaisuudessa paikalla, ei ole ainakaan huhupuheita :-)

T L

Hedsi Hautala tukee tsetseeniterroristeja ja muita anarkisteja ja nykyisen Venäjän johdon vastaisia propagandisteja. On siinäkin ihmisoikeusaktivisti.

Ilkka Luoma

15#
Näinkö - tosin viittasi lämpimästi heihin UPI:n tilaisuudessa.

Tuula Laakso (nimimerkki)

Heidillä on hiukan naivi asenne vapautusliikkeisiin :-)

Ilkka Luoma

17#
Mielestäni Heidi on idealisti ja sieltä paremmasta päästä. Saattaa olla kyllä tarvittaessa kiukkuinen - kurkkaatkos kuvasarjan tuosta aloituksesta :-)

Heimo Luukkainen (nimimerkki)

Erinomainen esimerkki kirjoituksesta, joita tänne kaipaa lisää, tämä on kuin toimitettu juttu kuvineen ja ajankohtaisine mielipiteineen kuulijoiden taholta. Tämä voisi olla kirjoittajille referenssi tavoiteltaessa monipuolisempaa kirjoitustyyliä.

Toimituksen poiminnat