Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Eteläranta 10 parkuu valtiota hätiin, entä osinkojen jaossa?

Eteläranta 10 parkaisi jälleen valtiota apuun keskusteltaessa uusien riskiyritysten perustamisesta. Yksityiset sijoittajat eivät lähde innovointiin mukaan, ennenkuin valtio antaa siemeniksi alkupanokset, siis ottaa osaa riskin kantoon.

Kuuluisa vuorineuvoksien temmellyskenttä Eteläranta 10 Helsingin Etelärannassa. Täällä aivoitellaan kähminnät, pikkunokkelat kilpailukykyteesit ja vaikerrukset tolkuttoman arvokkaista työpalkoista unohtaen omaehtoisen itseähkytyn optio-, palkka- ja palkkioahnehdinnan. Suomalaista Isänmaallisuutta ei ole havaittavissa yritysjohtajissamme, joilla ei ole enää entisaikojen patruunahenkeä, sillä hehän eivät enää omista juuri mitään. Ovat palkkajohtajia, omistaja ja työntekijä on erkaantunut kauas toisistaan. Ennen omistaja käveli fyysisesti tehtaan lattioilla ja morjesti tekijöitänsä; hän ymmärsi mistä tuotanto lähtee ja kuka tekee mitäkin. Nykyisiltä johtajilta tässä mielessä on suhteellisuuden taju kadonnut; omat optiot ovat etusijalla. Nyt Eteläranta parkuu valtiota jopa sijoittajaksi, jottei olisi enää sitäkään riskiä omistajalla. Sanoisin, että: Hei herätkää hyvät ihmiset reaalisuuteen ja nähkää ihmiset ja unohtakaa liiallinen oman navan tuijottelu. "Talohan on selvästi kallellaan oikealle" DSC_12121.JPG. Photo by Ilu 2006. Toukokuu 2006. Nikon D70.
...

.

 

[21022005] Yritystoiminta on ymmärretty pääomasijoittajan riskinkantona; siis kun sijoitan, niin voin myös saada korkoa sijoituksilleni. Nyt yksityisen pääoman suurin eduspuhuja parkuu valtiolta rahaa, jotta riski pienenisi itse yksityiselle pääomalle (uutisoitu TV:ssä 21.02.).

Koko 90-luvun valtio edesauttoi voimakkaasti yrityselämää ja nostikin voitot ja osingot kasvu-uralle. Tuloksena oli ylikorotetut osingot juuri ennen kuin säädetty uusi pääomatulojen laki astui voimaan. Pääomaa on paennut Suomesta tuottamaan työpaikkoja ulkomaille.

Poliitikot ovat hiljaisesti tukeneet yritystoimintaa, jolloin vienti on saatu nousemaan ja palkat on järkevästi pidetty hyvin maltillisella kasvu-uralla. Tarkoitus oli hyvä ja tuotosta syntyi, mutta raha katosi suurelta osin ulkomaille.

Selitykseksi annetaan kilpailukyvyn turvaaminen menemällä sinne, missä on kysyntä sekä edullinen ihmistyövoima. Tämä kelpaisi selostukseksi, mikäli olisi vastaantuloa itse kotimaan tuotantotoiminnassa, mutta ei, voittoja jaetaan avokätisesti omistajille, jopa kiihdyttämällä osingon maksua siinä pelossa, että valtiokin pääsisi saamaan vastakaikua omille tukitoimille yrityksiä kohtaan.

Vastuullinen teollisuuspolitiikka ei ole yksipuolista. Vastuullisuus on vuorovaikutusta ja ennenkaikkea työllisyyden hoitoa. On totta, että Suomi valmistautuu kovaan kilpailuun halpatyövoimaa vastaan. Siinä me häviämme. Yritykset menivät tuon ominaisuuden perässä ja jättivät investoinnit ja ennenkaikkea tuotekehityksen vähemmälle itse kotimaassa.

Me pärjäämme erikoistumalla huippuosaajiksi meille luontevilla aloilla ja tämä vaatii panoksia tuotekehitykseen, joka on myöskin riskialtista. Valtio ei voi olla aina se hätään huudettu, nyt on vastavuoroisuuden aika.

Nyt yritysmaailma kinuaa lisää rahaa valtiolta. "Edes nyt muutama kymmenen miljoonaa euroa, luulisi noin pienen rahan jostain löytyvän", oli kommentointi linnoituksesta, joka vahtii yksityisen pääoman sekä työnantajien etuuksia Etelärannassa.

Eteläranta voisi mieluummin kaikessa hiljaisuudessa kannustaa omia pääomajoukkojaan ottamaan vastavuoroisesti vetovastuuta uusien yrityksien perustamiseksi, eikä huutaa valtiota hätiin. Luulisi tuon muutaman kymmenen miljoonan euron löytyvän niistä osingoista, joita on runsaskätisesti jaettu.

Pääomapiirit tuntevat riskit ja vastuut, nyt on aika ottaa tuo vastuullisen sijoittajan asema. Kysymys on vastuusta ja kotimaasta. Tämän tyyppiset toimenpiteet, mitä pääoman käyttöpiirit nyt esittävät, ei vahvista heidän asemaansa edes henkisen kotimaan tunnustajina. Tämä tuo entisestään mielikuvaa pääoman maattomuudesta toimiessaan suvereenisti yli rajojen sinne, mistä suurin raaka hyöty on saatavilla.

Valtiovallan asema on edesauttaa huonoina aikoina ihmistä ja yrityksiä, mutta vastavuoroisuus syntyy hyvien vuosien tullessa. Mikäli me uskomme itseemme, niin tuo sijoitus löytyy helposti pääomapiireistä ja tällä kertaa ilman valtiota. Tämä nostaa kansallista luottamusta kotimaisen huippuosaamisen jatkuvuuteen.

Ilkka Luoma

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Hannu Rainesto

Yrityselämästä ei ole riskinkantajaksi, se tiedetään ja raskaasti. Tuhannet yritykset jäävät perustamatta eli kymmenettuhannet työpaikat saamatta, koska kapitalisti vaatii kansan rahaa yksityisen omistamisensa turvaksi.

Minä vaadin yrityksiä valtiolle, te porvarit vain ruikutatte paska housussa!

Ilkka Luoma

1#
Olisiko jokin sekamuoto kuitenkin enemmän yrittävä ja innovatiivisempi, mutta kuinka saadaan yhtäläinen vastuunkanto kaikille ihmisille? - siinä ehkä villakoiran ydin ... :-)

epäilijä (nimimerkki)

Nykyinen Globalisoitunut maailma tasoittaa elintason. Tämä tarkoittaa työväestön, keskiluokan ja suomen hidasta köyhtymistä, koska pallolla ei ole yltäkyllin mitä jakaa. Teollisuus ja innovaatiot palaavat suomeen sitten kun hintatasomme/ammattitaitomme on riittävä. Käymme hidasta viivytys taistelua pääomapakoa vastaan. 90-luvun lama ja kommunismin sortuminen sai aikaan tilanteen, jossa suomen teollisuutta alettiin ajaa alas. Nykyinen taantuma vain kiihdyttää tilannetta. Suomen teollisuuden johto noudattavat kaikki samaa suunnitelmaa/ hakea kaikkein parasta tuottavuutta omistajien sijoituksille. Tämä ei valitettavasti ei ole kovinkaan humaania puuhaa. Tilanne on siinä mielessä harmittava että tilanne on ajettu maailmanlaajuisesti tarkoituksella sellaiseen tilanteeseen että muita vaihtoehtoja ei enää ole. Markkinoilla vallitsee armoton kansainvälinen kilpailu, joka korjaa nopeasti heikot ja sopeutumattomat. Tämä koskee reaalitaloutta, pankkimaailmaan pätevät sitten ihan muut lait. Suomalainen johtaja ei ole enää tosissaan esikuva menestyneestä yrittäjästa vaan antaa enneminkin kuvan korkeakoulutetusta omaneduntavoittelijasta, joka leikkaa yhtiöstä ylimääräiset rasvat välittömästi välittämättä siitä millaisa inhimillisiä seuraamuksia sillä on.

epäilijä (nimimerkki)

juu innostuinpa kirjoittamaan ihan itsestään selvää tarinaa. Mutta mielipitteeni asiasta on se jos valtio rahoittaa niin se myöskin omistaa osuuden, eikä myy osuuksiaan tuottavista yrityksistä. Näillä voitoilla voidaan sitten rahoittaa vaikkapa jotain mukaavaa kansalle, eikä siirtää niitä kähmyreiden taskuihin.

Ilkka Luoma

3#
Noin se menee, mutta pitkään kuluu aikaa, tai sitten meitä kohtaa romahdus, kun Kiina ottaa taloudellisen vallan maailmassa.

Ilkka Luoma

4#
Hyvin harkinnan arvoinen ajatus, kyllä valtio voi omistaa - tuo mukanaan yhteiskunnallisen näkökulman, joka on ennen markkinataloutta. Nythän markkinatalous ohjaa kaikkea tunnetuin seurauksin.

K Veikko
Heimo Luukkainen (nimimerkki)

TE-keskukset ja Tekes jakavat teollisuuden ja kaupan "maataloustukia", miksi näistä ei puhuta, puhutaan vain maaseudun maataloustuista.

Toimituksen poiminnat