Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Valtio on kuin vakuutuslaitos - kerää ja jakaa niukasti

Ilmasto muuttuu joko ihmisen ja/tai luonnon toimesta. Jo muinaiset foinikialaiset keksivät tasata riskiä kaikille merenkulkijoille alusten uppoamisten varalta. Jokainen maksoi kohtuullisen summan, jotta ne muutamat haverit saatiin korvatuiksi.

Vain yksi maailmanlaajuinen katastrofi voi sorruttaa koko vakuutussysteemin. Luonolla on oma kiertokulukunsa ja niihin valitettavasti sisältyy hyvinkin rajuja ilmiöitä. Nykyisin vielä itse edesautamme luonnonkatastrofien syntyä.

Valtioiden veronkeruu ja palautus kansalaisille on myös "vakuutusjärjestelmä", jossa yritetään tasata tuloja ja antaa heikoimmillekkin mahdollisuutensa. Varsinkin sairaanhoitotoimi on "vakuutus", sillä jotkin leikkaukset ja operaatiot ovat niin kalliita, että yksi ihminen ei niitä eläissään maksaisi omin voimin.

Yhteiskunta auttaa ja "vakuuttaa", mutta kuinka he, jotka ehdoin tahdoin ottavat riskejä (esim. ylensyönti) joutuakseen yhteiskunnan maksamiin sairaalatoimiin? Mikä tuolloin pitäisi olla "vakuutusmaksu"?

Luonnonilmiöiden aiheuttamiin vahinkoihin saadaan vakuutuksia. Ilmaston muuttuessa luonnon ihmisille järjestämät vahingot saattavat vakuutusyhtiöt totuuden eteen, jossa vakuutustulo ei enää riitä. Mikäli ihmisen oma toimeliaisuus on vaikuttanut luonnonoloihin näin syvästi, olemme saamassa luonnon vastaiskua toimillemme.

"Vakuuttamisellamme", siis riskien jakamisella ja yhteiskunnan tulontasauksella olemme siinneet nykyisiin muulle luonnolle kestämättömiin mittoihin ja nyt "sotkeutumisemme" liiaksi luonnonkiertoon tuottaa vastareaktion toimillemme.

Vakuutusjärjestelmä on ihmisen kehittämä riskejä tasaava järjestelmä, joka toimii ainoastaan vahinkojen pysyessä alempina kuin vakuutustulo ja toiminnalliset vakuutusyhtiön menot.

Eläinkunta, mihin myös ihmiset kuuluvat ei järjestele tasaavaa riskien kantoa, vaan jokainen yksilö hoitaa oman "vakuutuksensa" mahdollisimman tehokkaana valppautena ja varuillaan olona. Eläinkunnassa pentujen kasvatus on lyhyt, mutta historillisen tehokas alitajuntainen järjestelmä, jossa "koulutukseen" kuuluvat vain oleelliset: ruoan hankinta ja lisääntyminen sekä vihollisen välttäminen.

Luonnonjärjestelmät eivät tarvitse vakuutuksia, sillä niiden perusmotiivi on mahdollisimman täydellinen sopeutuminen luonnonkiertoon, jossa ulkoinen ja äkillinen vahingottava tapahtuma vain tulee ja suorittaa harvennuksen tai jopa sukupuuttoon menehtymisen.

Ihminen on omistushalussaan ja vallanhimossaan "rakastunut" kaikkeen itseään muistuttavaan ja rikkonut luonnonjärjestelmää niin kauan, että omistukset suojaava vakuutusjärjestelmä ei tule pysymään perässä, vaan kaatuu mahdottomuuteensa, koska kaikkia vakuutettuja esineitä ja henkiä ei voida rahalla korvata.

Meidän on ajan saatossa hyväksyttävä luonnonjärjestys ja sen mukanaan tuoma harmonian palautus synkronoimalla kasvu-, ihmis- ja eläinkunnan keskinäissuhteet tasaisemmiksi.

Ihminen ei voi varjella itsekkäästi omaansa muiden kustannuksella; luonto vastaa ilman kostoa, luonto ei ajattele, eikä politisoi. Luonto vain toimii ja lopulta saattaa vain molekyylit ja atomit ikuiseen kiertoon olematta kenenkään omaisuutta. Mikä on ihmisen riittävä vakuutusmaksu luonnolle?

Ilkka Luoma

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Ano Nyymi (nimimerkki)

Todella hyvä kirjoitus. Osama Bin Ladenkin on kateellinen, vaikka ehtikin kertoa, että on täydellä panoksella, mukana ilmastontorjuntarintamassa ja vastustaa yhteisrintamassa kaikkia ilmastodenialisteja.

Nyt kaikki joukolla luovuttamaan kaikki omaisuus ja varallisuus valtiolle, jotta valtio turvaa meitä, jos jokin tuleva katastrofi yllättää meidät. Ja näin voimme sanoa: "Eipä yllättänyt, kyllä valtio korvaa ja huolehtii meistä".

Valtio on niin taitava ylläpitämään meidän varallisuutta, kaikilla tavoilla, ettei meillä ole enää sen jälkeen huolen häivää. Siitähän on paljon hyviä esimerkkejä, kuten viimeaikoina, kun valtio ja kunnat työllistävät kunnon kansalaisia aina vain enemmän ja enemmän, kohta jo yli puolet kansalaista työskentelee kuntien ja valtion rahoituksen turvin. Tämän sektorin palkkojakin on voitu nostaa n. 5-10% viimeisen lamavuoden aikana, kun se toimii niin tehokkaasti, että täytyy lisätä työntekijämääriä. Sehän on niin kannattavaakin, että pian kaikki työttömätkin kannattaisi palkata valtion ja kuntien palvelukseen ... muutenhan ne eivät tee mitään hyödyllistä, saatais nekin hyödyttämään yhteiskuntaa.

Ymmärtääköhän yksikään tähän kirjoitukseen liityvän sarkasmin?

Erland Salo (nimimerkki)

Näin on.

Nykysäätilakin panee ajattelemaan tota ilmastoa. Meilläkin on Stadissa ollu useampi viikko pakkasta ja pirusti lunta. Voitsa vähän niinku selittää?

Ilkka Luoma

3#
Poikkeuksen teki kova pakkanen ilmamassana idästä, muutoin tuo kaikki lumi olisi tullut vetenä. Kuten sääkarttoja seuranneet huomasivat kylmän ilmanalan tulleen idästä ja tähän aikaan Siperiassa on todella kylmää, tosin sielläkin keskilämpötilat ovat näin talviaikoina laskeneet -15 -> -13! Tuo "lämmennyt" ilmassamassa "pussina" eteni nyt poikkeuksellisen länteen ja siinä syy pakkaskauteemme. Ilman tätä erikoista kylmän ilmapussin massaa meillä olisi ollut trendin mukaisesti melkoiset vesisateet! Ilmasto muuttuu aina ihmisen kanssa ja/tai ilman ihmistä.

Heimo Luukkainen (nimimerkki)

Peräkanaa kirjoituksia "Ilkka Luoma" nimimerkiltä, joissa on sisältöä. Verranto oli erinomainen ja havainnollinen. Jää vain miettimään, että vakuutuslaitokset ovat keskimärin menestyviä ja hyvin voittoa tuottavia, paljon pieniä puroja ja niukasti jaettavaa tarkoilla sopimusehdoilla. Vakuuttaminen on kuin valtio ottaisi businessohjauksen yhteiskuntatasolle, olisiko se sitä Kokoomuksen elintasonostoa maallisena ilmiönä?

Ilkka Luoma

5#
Tuleppa kirjoittamaan tulevaisuuden "puolueen" vaaliohjelmaa koko kansakunnalle - vastuulla ja tasapuolisella inhimillisyydellä, eipä olekkaan helppo "nakki"! :-)

Heimo Luukkainen (nimimerkki)

Siksikö Timo Soini on jättänyt sen tekemättä?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset