Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Onko työpaikkakiusaamisella yhteyttä koulukiusaamiseen?

[Millainen oli tämän päivän työpaikkakiusaaja lapsena ja nuorena - ei vain sattunut olemaan jo koulukiusaaja tai -kiusattu? ~ FM Päivi Hamaruksen kasvatustieteen väitöskirjan "Koulukiusaaminen ilmiönä. Yläkoulun oppilaiden kokemuksia kiusaamisesta", tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa]

Valtakunnallinen sanomalehti uutisoi Länsi-Suomen lääninhallituksen erikoissuunnittelijan FM Päivi Hamaruksen väitöstutkimuksesta koulukiusaajien olleen vallanhimossaan enemmistön tuella piinaajia erilaisille - vähemmistössä olleille. Vähemmistöt ovat monesti pelote enemmistön turvallisille vakiovalinnoille. Kiusaajat haluavat valtaa pönkittäen sillä mahdollisesti heikkoa sisäistä itsetuntoaan.

Kuinka moni näistä kiusaajista on myöhemmällä iällään aikuiselämän kiusaajia sekä vallanhimossaan jatkaneet pyrkyryyttään johtajistoon saakka. Johtajapeli on useasti kyynärpääpeli, jossa henkinen puukotus on arkea. Pyrkyryyttä esiintyy ylimmissäkin johtajakerroksissa. Millainen johtaja on lapsuuden koulukiusaaja?

LINKKI KESKUSTELUUN ............................... TIEDE

Onko mahdollista, että jo nuorena opittu tapa saada hyväksyntää ja joukon mielipidevaikuttajuutta lietsoo vielä myöhemminkin uutterasti vallan oksistolle nousua keinoja kaihtamatta. Millä motiiveilla nämä kiipijät alaisiaan johtavat?

Eteneminen on kilpailua ja vallantavoittelussa keinoja ei kaihdeta. Millainen on johtaja aikuiselämässä, joka oli jo lapsena sisimmiltään epävarma itsestään? Kuinka hän vaikeissa ja yhteisvastuullisissa paikoissa opastaa joukkojaan?

Onko koulukiusaajalla aikuiselämässä sijaa ymmärtää johtamisen periaatteet huomioiden ihmisten erilaisuus, kun jo lapsuudessa ja nuoruudessa keino saada valtaa oli erilaisuuden painostus, arvostelu ja lokaan polkeminen.

Väitöskirjan tehnyt Päivi Hamarus kertoi kiusaamista olleen aina, niin kauan kuin ihmisiä on ollut. Se on veressä. Se on keino kohentaa omaa itsetuntoa ja mainetta kovana kaverina, joka uskaltaa.

Uskallus on aika arveluttavaa, koska se perustuu hiljaisen enemmistön hyväksi käyttöön, heidän enemmistöltään uskaltamatta puuttua epäkohtiin vääryydestä, mitä erilainen vähemmistöön kuuluva joutuu.

Suurin osa ihmisistä on myötäilijöitä, jotka julkisesti seisovat vahvemman esiintyjän takana, vaikka mieli voisi olla vastaankin. Nämä samat seurailijat ovat myös työelämässä ymmärtäen hiljaisesti vääryyden tapahtuvan, mutta uskalluksen puuttuessa ollen vaieten äänitorvensa takana.

Vallanhimoiset ihmiset päätyvät kyynärpäillä johtajapaikkoihin. Johtajuus ei ole vallantavoittelua - johtajuus on ominaisuuksia, joille on katetta karismana, erilaisuuden hyväksyjänä, erotuomarina jakaen tiukkaa oikeudenmukaisuutta pannen peliin itsensä.

Koulukiusaaja ei koskaan pannut peliin itseänsä muutoin kuin kohteen valinnassa, joka oli valmiiksi alakynnessä ollen vähemmistössä jonkin ominaisuutensa takia.

Kuinka paljon johtajistossa on näitä aikaisempia koulukiusaajia, joille painostus, uhkailu, aliarvostaminen ja kyky ymmärtämättömyydestä erilaisuuden rikkaudesta on tuntematonta. Kuinka paljon nämä arveluttavat ominaisuudet ovat arkipäivää alaisille, joilla omaa heikkoa itsetuntoa vahvistetaan.

Johtajuus on ominaisuus, jota ei voida koulussa oppia, se on olemassa tai sitten ei - erityisesti vaikeissa valinnan tilanteissa, joissa mitataan todellisia kykyjä. Kateus, pelko huonommuudesta, tieto omasta keskinkertaisuudesta ja tunne heikosta itsetunnosta ajaa entistä sinnikkäämmin tekoihin, joille ei ole todellista hyväksyttävää menestystä johtamisen tavoille.

Linkki: ... http://info.adm.jyu.fi/main/portti/tiedotteet/2006/10/4594/show_announcement

Ilkka Luoma

http://www.facebook.com/first.ilkka

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän harmaasusi kuva
Harmaasusi ™

Kannattaisi tätä kysäistä Alexsander Stubbilta?
Hänellä lienee kansalaiskiusaajista se tuorein
näkemys varhaisiin kokemuksiinsa perustuen.

Ta shunka khota, Harmaasusi™

Ilkka Luoma

1#
Antajana vai ottajana? Supliikkimiehenä on saattanut saada tavanomaiset liikkeelle kateudesta? Tai sitten pirullisella kielellä heikommat ahdistukseen?

Käyttäjän harmaasusi kuva
Harmaasusi ™

Tuppinen oli ollut sen luokan kiusaaja, että sai
kiusattunsakkin antamaan julkisesti anteeksi.

Ta shunka khota, Harmaasusi™

PS.
Sinä osaat sujuvasti käyttää itsekkin hakukoneita.
Siellä lisää, jos Tuppinen ei ole saanut ruskeilla
USA-yhteyksillään perattua hakuindeksejä.

Ofelia (nimimerkki)

"Suurin osa ihmisistä on myötäilijöitä, jotka julkisesti seisovat vahvemman esiintyjän takana, vaikka mieli voisi olla vastaankin. Nämä samat seurailijat ovat myös työelämässä ymmärtäen hiljaisesti vääryyden tapahtuvan, mutta uskalluksen puuttuessa ollen vaieten äänitorvensa takana."

Väittäsin kokemuksesta, että nämä Pillit ja Pullat ovat itseasiassa niitä, jotka mahdollistavat jatkuvan kiusaamisen, ja ovat lisäsksi usein varsin tietoisia asemastaan. Vallan käyttöä sekin. Sillä tavoin voi vain väistää vastuunsa kiusaamisesta. Monni on ainkin lapsiryhmissä yksinäinen susi, jota ei "ole olemassa" ilman seuraajia. Lukaisepa uudelleen Pekka Töpöhäntä. Knutsson näki ilmiömäisesti lasten ryhmädynamiikan.

Totta lienee sekin, että nyky-yhteiskunnassa lasta kannustetaan jo varhain markkinoimaan itseään. Sama toistuu sitten työhaussa ja myöhemmin työelämässä. Itsensä markkinoimisesta on tullut meille välttämätön sosiaalinen taito. Pitäisiköhän sen filosofia sijasta alkaa opettaa lapsille toisten huomioimista ja käytöstapoja?

Ilkka Luoma

3# ja 5#
Lajin valinta ja seksuaalisuus tukevat markkinointia ja itsensä esillä pitämistä - naaras valitsee aina (tai pyrkii valitsemaan) vahvimman uroon, siis parhaat siemenet ja uroot taas taistelevat keskenään lisääntymisoikeudesta. On kysymys "paremmuuden ratkaisusta" joukkojen edessä.

Usein koulu- ja työpaikkakiusaajat ovat henkisesti vajaita ja heikkoja sisältä, jolloin ulkoisilla kuvioilla pyritään egoa pönkittämään - olisiko tämä Stubb sittenkin tämän kaltainen, jos koulukiusaajana esiintyi jo nuorena?

laukaalainen (nimimerkki)

Jos katsoo Stuppia tarkasti, niin koulukiusaajahan sieltä silmistä pilkistää. Tekipä Hesarikin hyvän työ, kun kansalle asian paljasti, kuinkahan moni koulukiusattu tietämättä asiasta Stuppia kannattaa?

Roitto (nimimerkki)

Stuppin olematon pintakarisma rapautuu ennen syksyn tuloa, tohtoriudestaan huolimatta hän on se sama vanha koulukiusaaja kuin ennenkin. Mutta Stuppilla on erinomainen kielitaito sekä small language ja ne ovat kovia sanoja Euroopan Brysselissä, jonne hiljaa poistuva Stuppi pakenee kovaa kohtaloaan ;-)

Toimituksen poiminnat