Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Kiina ostaa osuutensa maapallosta

(Uutisointi innostui kiinalaisten ilmoituksesta "muuttaa" valuuttansa arvoa todellisemmaksi - se antaa ja ottaa mahdollisuuksia. Kiinan valuutan yuanin arvo on noussut jo useita kuukausia muutoinkin, nyt 100€ ~ 804 RMB. Kukaan ei uskonut vuonna 2000 Kiinan noususta yhdeksi maailman talousvetureista - laitetaan mieliin suhdeluku 1,3/7)
.
[ ... kiinalainen rakennusmies katsoo pilvenpiirtäjän kohoamista palkalla 70-100 euroa kuukaudessa, usein jälkikäteen. Läntinen rakennustoveri ostaa tyttärelleen kiinaskootterin sen ylivoimaisen alhaisen hinnoittelun takia. Kiinalainen on oppinut nyt syömään enemmän lihaa ja lännessä ylipaisuneet toverit ihmettelevät mitä vihanneslautaselle tekisi ... ]
.
Kiinan valuutta yuan (RMB) on erityisesti amerikkalaisten mielestä liian "heikko" - aivan, koska amerikkalaiset täyttivät kaappinsa kaikenlaisella kiinalaistavaralla - halpojen hintojen vuoksi. Ostaminen ei ollut pakollista. Kiina tarvitsi suunnitelmiensa pohjaksi massiivisen viennin ja sen se teki.
.
Läntiset yritykset juoksivat kilpaa Kiinaan erityisesti kolmen perussyyn vuoksi: Halpa ja ahkera työvoima, maailman suurimmat markkinat ja olemattomat ympäristölait - siirsimme tuotantojätöksemme kiinalaisten taskuihin. Kiinalla on nyt maailman suurimmat valuuttavarannot ja amerikkalaisia joukkovelkakirjalainoja kassakaapit pullollaan. Lisäksi Kiina kiristää reippaasti ympäristölainsäädäntöä lähivuosina.
.
.
Työpaikat menivät osaltansa kiinalaisille tovereille
.
Kiinalainen toveri vei meidän bulkkituotannon ja siihen liittyvät työpaikat. Niin pitikin, koska meidän kulu- ja kulutusrakenne olivat nousseet väkilukuumme nähden ylisuuriksi ja kiinalaiset päättivät ottaa suhteellisen osuutensa maapallosta (~1,3/7). Maapalloa ei voi yliomistaa ja pallomme ei ole läntisen kuluttajan yksinomaisuutta.
.
Kun Kiina nostaa valuuttansa arvoa, on se kädenojennus meille. Yuanin noustessa kiinalaisten tavaroiden hinnat nousevat ja vienti pienentyy. Meille eduksi tavaroidemme hinnat taas laskevat kiinalaisille, voisi merkitä tuonnin kasvua Kiinalle. Kiinalaiset tuotteet ovat tietyin osin saavuttaneet laadullisesti meidän länsituotteet ja ne menevät nyt hyvin kaupaksi omillekkin. Kiina tulee toimeen hyvin myös omilla markkinoilla.
.
.
Kiina ei kohta tarvitse kuin raaka-aineita ja energiaa
.
Kiina tarvitsee raaka-aineita; ruokaa, öljyä, kaasua, malmeja ja vettä. Nämä ostetaan kiinalaisella viennillä. Kiina tulee vuokraamaan peltoja ympäri maapalloa, koska seuraavan sadan vuoden aikana on olemassa vaara, että oma ympäristö ei riitä ruokkimaan länsimaistuneita kiinalaissuita. Kiinassa syödään edelleen ylivoimainen osuus kasveina ja vihanneksina, kun meillä elintaso nosti makkaroiden jälkeen fileet ja paistit ykkösiksi.
.
.
Kiinassa perhe ja suku ovat kaikki kaikessa
.
Kiinalaiset ostavat näyttääkseen, kuten mekin. Kiinalaiset säästävät, koska heillä ei ole läntistä tulontasausmekanismia - heillä on vain perhe ja suku. Kiinalaiset yrittävät, me emme. Kiinalaiset nuoret haluavat yksityisyrittäjiksi, meillä taas ei. Kiinalaiset haluavat tehdä kauppaa, läntinen mies taas sotii ja heiluttaa ristiä ambomailla. Kiinalaiset eivät puutu muiden asioihin, me taas puutumme kaikkien asioihin.
.
.
Kiinalaisilla on identiteetti ja voimakas itsetunto historiansa ja kulttuurinsa vuoksi
.
Kiina on huomenna jo maailman talousveturi - ajaa USA:n ohi noin vuonna 2020. Kiina nostaa mahtiaan myös armeijan osalta, nythän se on vain varjo amerikkalaisten ja juutalaisten tappokoneista. Kiina miehittää, USA miehittää ja Israel miehittää. Tiibet ei saa itsenäisyyttä, kuten eivät baskitkaan Espanjassa.
.
.
Kiinalainen on yksilönä kääpiökuluttaja ja -päästäjä - meihin nähden
.
Jos kiinalaiset pääsevät meidän suomalaisten kulutustasolle, loppuvat maapallolta raaka-ainevarat ja käyttökelpoiset energiat tai sitten kuumennamme pallomme haihduttamaan entistä enemmän alueita aavikoiksi, joista ei ruokaa enää heru kasvaviin ja lukumääräistyviin suihin. Suomi on ylihuomenna maatalouden luvattu maa ja kiinalaiset tietävät sen. Jo ensi vuonna saamme mielenkiintoisia ehdotuksia peltojemme osalta.
.
.
Suurimmat ympäristötuhoajat ovat Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta
.
Kiina on viimeisten 150 vuoden ajalta kääpiö ympäristöpäästäjänä. Jos Kiina olisi ollut viimeiset 100 vuotta amerikkalaisten kaatopaikkavauhdissa, olisi meillä käsissä jo nyt täysi ympäristökatastrofi. Eurooppalaisetkaan eivät pääse helpommalla kuin amerikkalaiset serkkunnansa. Suomi on eräs suurimmista päästäjistä - vastuu on nyt meillä. Me voimme myydä Kiinaan ympäristötekniikkaa. Kiinalaiset haluavat vesiteknologioita ja vettä Baikal-järvestä. Ja me voimme olla esimerkkeinä muille omilla toimillamme.
.
Suomi sai kiitosta Kiinasta metsäohjelmillaan, saimme kiinalaiset metsät kasvuun. Siperialainen puu kiinnostaa kiinalaisia puutalorakentajia ja sahoja nouseekin Siperian ikimetsiin, mutta millä ehdoin ja minkä kustannuksella?  
.
.
Hyötysuhde osataan mallintaa pelastukseksemme?
.
Hyötysuhdetutkimus ja mallintaminen ovat kovia tieteen kasvualoja. Nyt on saatava yhdestä ympäristöyksiköstä irti kaksinkertaisesti entiseen nähden, jotta voimme pudottaa kulutuksemme puoleen. Tämän lisäksi meidän pitää palauttaa luonto- ja ympäristölaina takaisin kiertoon samanlaisena kuin sen sieltä koskemattomana otimme.
.
.
Uusi yhteistoiminnallinen aluevaltaus suomalaisille tulossa?
.
Suomalaiset ovat saamassa uuden aluevaltauksen Kiinasta, yhtenä ensimmäisistä. Pääsemme olemaan toimittajille tarjouksien pyytäjiä, emme enää ole vain tarjoajia, vaan pääsemme päättämään testimielessä yhdessä kiinalaisten kanssa mitä tapahtuu liiketoimena Kiinan suurimmalla tuotantoalueella.
.
Suomalaisiin luotetaan ja arvellaan ettemme olisi niin ahneita kuin kasvuhegemoniajohtajat, joille lisääntyvä kasvu nousevalle kasvulle on ympäristösokeaa liiketoimintaa myöhempien sukupolvien haitaksi ja jopa tuhon siemeneksi.
...
.
Kirjoituslinkkejä Kiinasta, kiinalaisista, kulttuurista, taloudesta, historiasta ja politiikasta:
---   http://ilkkaluoma.blogit.uusisuomi.fi/tag/kiina/   ---
---   http://ilkkaluoma.blogspot.com/search?q=Kiina   ---
---   http://ilkkaluoma.vuodatus.net/blog/category/KIINA+-+CHINA   ---
...
.
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.kuvat.fi
http://www.facebook.com/first.ilkka
.

.
Kuvakansioita Kiinasta,
-kiinalaisista, päivällisistä, metropoleista, maaseudusta, historiasta, ruoasta ja kulttuurista -
Copyright by Ilkka Luoma 2004-2009. Kuvia saa käyttää ylläolevan kirjoituksen yhteydessä vapaasti lähde mainiten.
.
Kokonaislinkki kuvakansioihin:
---   http://ilkkaluoma.kuvat.fi/kuvat/?type=searchtags&search=kiina   ---
...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Reino Kuusísto (nimimerkki)

Näyttää Ilkka Luomalla olevan Kiina hallussa, vakuuttavaa tekstiä.

Henry Bjorklid

Näin on. Kiina hallussa.
Yksi asia kuitenkin. En pidä Kiinaa kovin stabiilina:
- maan sisäpoliittinen tilanne voi äkkiä muuttua, sytykkeenä eriarvoisuus. Tosin heillä on pitkä pinna, mutta jossakin raja kulkee.
- maan talous on aivan liian riippuvainen meidän ostovoimasta.

Henry

Gagarin (nimimerkki)

#2: "maan sisäpoliittinen tilanne voi äkkiä muuttua, sytykkeenä eriarvoisuus"

Kiinalaiset ovat tottuneet eriarvoisuuteen koko historiansa ajan keisarillisine dynastioineen, kolonialistisine aikakausineen, kommunistisine rakenteineen, ekspatriaattiliikemiehineen...
Vaistonvarainen massojen mobilisaatio väkivaltaisesti vastustamaan tämän kaltaista yhteiskunnallista eriarvoisuutta ei ole todennäköistä.

Sen sijaan potentiaalinen ongelma on rannikon kasvukeskuksien ja maaseudun välinen juopa. Kiinan hallitus kuitenkin tiedostaa tämän ongelman hyvin ja työstää ratkaisuja kaiken aikaa, mm. kehittämällä sisämaan kaupunkeja uusiksi kasvukeskuksiksi, lisäämällä paikallishallintovaltaa kontrolloidusti, ym. Hallituksen track record osoittaa, että he saattavat tässä onnistua.

"maan talous on aivan liian riippuvainen meidän ostovoimasta"

Siis "meidän"? Ei ainakaan muutaman miljoonan suomalaisen. Kiinan markkina on koko maailma ja se käsittää paljon muitakin nousussa olevia talouksia. Lisäksi on huomioitava se tosiseikka, jonka Ilkka jo blogissaan toi esille, eli Kiinan lisääntyvä kotimarkkinakysyntä ja eteneminen kohti raaka-ainetuontivetoista kotimarkkinataloutta.

Ilkka Luoma

2#
Henry, aivan oikein, siksipä Kiina piti tiukasti kiinni "heikosta" juanista yli 20 vuotta, nyt kun Kiina on valmis "heikentämään" valuuttaansa - on se merkki jostain...

Ilkka Luoma

3#
Rannikkoseutu oli ensimmäinen talouden nostovyöhyke - koko maata ei voitu nostaa kerrallaan. Nyt rannikkoseudut saavat tulla hiljalleen toimeen omillaan.

Keskushallinto on jo valinnut seuraavat maakunnat, jotka tulevat saamaan seuraavat 15 vuotta keskushallinnon tukea, kuten saivat tietyt rannikkoseudut tätä ennen. Nuo uudet maakuntien nimet ovat vielä hyvin suuri salaisuus - varmaan haluaisit sijoittaa siellä oleviin kohteisiin ;-)

Qman (nimimerkki)

jees tiukkaa asiantuntemusta josta ei ensilukemalla edes kaikkea tajua.

Gagarin (nimimerkki)

#5: "Nuo uudet maakuntien nimet ovat vielä hyvin suuri salaisuus - varmaan haluaisit sijoittaa siellä oleviin kohteisiin"

Yksi on takuuvarma: Chongqing!

Gagarin (nimimerkki)

#8:
Chongqing erotettiin Sichuan provinssista omaksi itsehallintoiseksi alueekseen jo 90-luvulla. Se on ainoa kaupunki, jolla on tällainen "provinssistatus" Kiinan rannikkoalueen ulkopuolella syvällä sisämaassa. Chongqingissa asuu 30 miljoona asukasta, joten, jos heidät kaikki lasketaan kaupunkilaisiksi, on se itse asiassa Kiinan suurin kaupunki. Kolmen rotkon padon läheisyys on korottanut alueen merkitystä huomattavasti.

Kaikki merkit siis viittaavat siihen, että Chongqingista ollaan tekemässä Kiinan "länsiosien" pääkaupunkia. Panin tuon "länsiosien" lainausmerkkeihin, koska kaupunki sijaitsee keskisessä Kiinassa kartalta katsottuna. Mutta kiinalaiset kutsuvat sitä Länsi-Kiinaksi vähän samaan tapaan kuin me kutsumme Oulua Pohjois-Suomeksi, vaikka se sijaitsee Etelä-Suomessa ja englantilaiset kutsuvat Manchesteriä pohjoisenglantilaiseksi kaupungiksi, vaikka se sijaitsee brittein saaren keskirajan eteläpuolella.

Ilkka Luoma

9#
Muita kaupunkeja Kiinassa, joilla on "maakuntaoikeudet" - ts. suora yhteys istuvaan politbyrooseen:

District of Beijing ja siihen myöhemmin liitettävä Tianjin
ja
Shanghai

Ilkka Luoma

Beijingiin liitetään myöhemmin Tianjin, jolloin syntyy noin 25-30 miljoonan asukkaan metropoli ... ja Beijingistä tulee satamakaupunki.

Torsten Kulpmann (nimimerkki)

Kiina oli maailman suurin teollisuusmaa jo 1800-luvulla.

Ilkka Luoma

12#
Kiina oli myös silloisen maailman mahtimaa - jo 1400 -luvulla. Kiinalaiset kauppalaiva-armaadat (jopa 500 alusta!) kaikkialla silloin tunnetussa maailmassa. Keisari Zhu Di.

Ilkka Luoma

Yksi suomalainen syö ympäristöään viiden kiinalaisen verran [ka.].

Ilkka Luoma

Kiinan valuuttavarannot riittävät ostamaan käteisellä Microsoftin, Nokian, Shellin ja Exxonmobilin ... ja kaikki kerrallaan ...

Ruben Välisalo (nimimerkki)

Kiina haluaa vuokrata Suomesta peltoja 50.000 hehtaaria, ja yllättäen rukiille! Osaako joku selittää syyn, leipäähän Kiinassa ei meidän tavoin syödä.

Toimituksen poiminnat