Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Paluu juurille kokemaan kotiseudun merkitys

Jälleen uutisointi kertoo loputtomista autoletkoista kaupungeista maalle, rannoille, mummolaan ja veden ääreen - vuodesta toiseen Juhannus miltei tyhjentää kaupungit. Rannoilla ja mökeillä kohtaavat lihansyöjät, vihannestenpurijat, olustelijat, ilostelijat ja muutoin mukavat Suomen kansalaiset, jotka ottavat ilon irti ja pukevat pelastusliivit päällensä.
.
Suomalaiset ovat vähäpuheista ja vasta tutustuttuaan toistaan huomioivaa kansaa; ainakin jotkut ulkomaalaiset, ehkä meitä värikkäämmät niin toteavat. Juhannuksen koittaessa alkavat monille ansaitut kesälomat. Tiet ruuhkautuvat ihmisten ajaessa jonoissa kohti kotiseutujaan ja vedenääriä.
.
Oli suomalainen huomaavainen tai ei, niin veto maalle kokemaan juuriaan ja maaseudun rauhaa vetoaa lähes kaikkiin. Suomalainen kaipaa veden äärelle, ystäviensä ja sukulaistensa luokse mökille, omalle tai toisen.
.
Kotimaan matkailu on aina lantti itselle. Suomessa on maailman puhtaimpia ruokia, meillä on keskimäärin siistiä ja ymmärrämme, mikä on omaa ja mikä toisen. Keskimääräisessä suomalaisessa asuu perusrehellisyys toista kohtaan. Meillä ei ole enempää hankaluuksia kuin muillakaan, päinvastoin, rauhallisempaa lomailuympäristöä saa hakea.
.
.
Suomessa on tilaa temmeltää, joskus äänekkäämminkin
.
Meillä on tilaa. Suomi on suuri maa, ja suurin osa siitä on tyypillisesti tuntematonta monille. Voi vain katsoa kontrastia Turun saariston, Karjalan, Pohjanmaan, Savon ja Keski-Suomen järviseutujen ja esim. Lapin Sevettijärven välillä.
.
Kotimaan matkailu jättää rahaa omaan kansantalouteen, se piristää maaseutua ja vähemmän asuttuja alueita. Vähän kalliimpi hinta tuottaa toimeentuloa seuduille, joissa kesä on ehdoton huippu, talven ollessa usein niin väljää, että karhut ja sudetkin mahtuvat joukkoon.
.
Suoritamme vapaaehtoisesti tulonsiirtoa ja ostovoiman jakoa käyttämällä kotimaisia tuotteita ja palveluita. Ostamalla itse kotimaista, vähennämme valtion verovarojen tulonsiirtoa alueilta toisille.
.
.
Juhannuksena ja Jouluna on mukava olla läheisimpiensä kanssa 
.
Omat sukujuuret ovat lähes kaikille läheisimmät. Geenistöllinen perimä vetää ihmisiä puoleensa, on mukava olla omiensa joukossa. Omassa joukossa kinastelukin on tutumpaa ja läheisempää. Geeniperimä sitoo ihmisiä, ja yhteenkuuluvuutta kuullaan Juhannuksen yössä monilla grillauspaikoilla, saunoissa ja laitureilla aamun nousuun saakka.
.
On rikastuttavaa kokea juuriansa, on kuin palaisi historiaan katsomaan, kuinka ennen tehtiin. Kotiseutu maaseudulla on lähtökohta miltei kaikille. Lähes kaikkien isät, isoisät, äidit ja mummot kokivat aidosti, mistä peruselintarvikkeemme tulivat. Isovanhempamme tietävät, kuinka vaikeasta tehtiin hyvinvointia itselle ja nuoremmille.
.
.
Maalta olet sinä lähtemän ja maalle olet vuosittain palaaman
.
Maaseutujen mökeistä ja pientiloilta lähtivät osa niistä voimavaroista, joilla tämä maa on rakennettu. Tunne historiasi, niin ymmärrät tämän päivän ja huominen ei ole täysi yllätys. Vielä 50 vuotta sitten Suomessa maaseudulla asui sama prosentti asukkaista kuin Kiinassa nykyään, yli 60%.
.
Suomalainen on hyvin onnellisessa asemassa suuren ja vaihtelevan maansa vuoksi. Emme oikein ymmärrä, että meillä on vettä yllin kyllin ja se on keskimäärin puhdasta. Suomi on ainutlaatuinen maa maantieteelliseltä sijainniltaan; meillä on oikeasti vuodenajat ja kesää odotamme kuin Juhannusaurinkoa nousevaa.
.
Suomessa on enemmän kesämökkejä asukaslukuun nähden kuin missään muualla. Olkaamme tyytyväisiä kotimaahamme, on mukava puhua samaa kieltä ja ymmärtää, ainakin aika-ajoin, toisiamme. Suurin osa kokee Juhannuksena Suomen suven, joka on ylivoimaiselle maapallon enemmistölle toteutumatonta.
.
Pidetään yhdessä huolta kotimaastamme ja tutustutaan sen kasvoihin uteliaana kokien juuremme ja sieltä alkaneen elinvoiman.
.
Iloista, vilpitöntä ja pelastusliivillistä Juhannusta!
.
Ilkka Luoma

http://www.facebook.com/first.ilkka

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Klaus Wolf (nimimerkki)

Mielipideprofessorille myös kunnon jussia!

Ilkka Luoma

Säätiedotus:
Saimaan Puruvedellä erinomainen sää - lämpöä noin 22 ja mollikka paistaa täydeltä terältä ... kokkoa valmistellaan :-)

Tuula Hölttä

Blogin otsikon mukainen paluu juurille - edes yhden kerran - on tärkeää. Tässä yhden lapseni kertomus siitä, mitä se oli, kun palattiin juurille isovanhempien tarinoista tutuksi tulleeseen menetettyyn Karjalaan:

”Siinä sitä sitten lopulta seisottiin Päivölän rannassa. Maailman kaunein iltapäiväaurinko tuuti hentoa usvaa pellonlaidassa ja – anteeksi kulunut kielikuva – aika tuntui kuin pysähtyneen. Itketti. En minä sitä, että jäi perämetsät perimättä. Itkin sitä, että se ranta oli niin kaunis ja sitä, mitä olisi voinut olla jos sotaa ei koskaan olisi ollut. Toisaalta tuli ensimmäistä kertaa elämässäni se juureva tunne: ”täältä minä olen kotoisin”. Se tuntui hyvältä ja voimakkaalta, ei yhtään surulliselta. Keitettiin nokipannukahvit ja laulettiin. Katseltiin Päivölän paikalle huolella rakennettua datšhaa. Ohimenevän ärtymyksen oheen heräsi lämminkin olo: joku edes yrittää laittaa kaunista ja välittää. Vähemmän olisi varmaan Viipurissakin pistänyt vihaksi, jos sitä olisi hoidettu niin kuin kuvittelisi hoidettavan jotakin mikä on niin tärkeää, että sitä pitää omansa ja muiden hengen kaupalla ja pyssyjen kanssa mennä hakemaan.

Tätä kirjoittaessa siitä retkestä on reilusti yli puoli vuotta aikaa ja on ollut aikaa pohtia näkemäänsä ja kokemaansa. On hyvä olo siitä, että on ollut sukunsa kotisijoilla, vaikkakin vain vieraisilla edes. Ne paikat ovat olleet ja ovat yhä tärkeitä ihmisille, jotka ovat minulle rakkaita. Sitä myöten kaartuu silta Päivölän rannasta minun elämääni ja minun maisemiini. Ukin kesämaa oli Inkilässä, ja niistä tarinoista se nivoutui osaksi minun lettu-, uinti- ja mansikkakesiäni Savossa ja Hämeessä.

Ajasta sanotaan, että se parantaa kaikki haavat ja korjaa särkyneet sydämet. Ehkä yksi ihmisikä ei siihen riitä, ei välttämättä kaksikaan - mutta ehkä kolmas sitten? Minä tunnen itseni karjalaiseksi samalla tavalla kuin suomalaiseksi: se on enemmän sitä, mikä minä olen kuin sitä, missä minä olen. Menetyksen kipu on poissa, mutta ei kai sitä perinnöksemme tarkoitettukaan. Emme me ”maattomat” unohda juuriamme, koska ne juuret ovat kiinni teissä, ukit ja mummit, isät ja äidit. Niin kuin lauletaan Raivaajaeepoksessa, yhden karjalaisperheen tarinassa 1900-luvun alusta uuden alkuun rajan tällä puolella:

”Surusta, ilosta ihmisen syli
vavahtaa niin kuin sille suodaan.
Naurua, itkua ei meiltä puutu.
Ihmisen onni on: muutu, muutu!
Rajusti keinuva on tuulituutu.” ”

Ilkka Luoma

3#
Kunnia ja hattu pois päästä!

Hyvää aitosuomalaista Juhannusta ... myös Karjalan laulumaille!

Klaus Wolf (nimimerkki)

Kolmoselle:
Hieno kirjoitus!

Klaus Wolf (nimimerkki)

Hyvää Jussia kaikille!

Ilkka Luoma

Poliisien raportit maantienäyttöhurjastelijoista laittaa pohtimaan kiirettä ja näyttämisen halua...

Klaus Wolf (nimimerkki)

Rikokset vähenevät kun rangaistukset kovenevat!

Hillevi Laaksonen (nimimerkki)

Hyvää Juhannuspäivää oivalle kirjoittajalle :-)

Reetta Pirilä (nimimerkki)

Paluuralli alkaa huomenna!

Liisa Kulmala (nimimerkki)

Jälleen JUhannus kääntyy historiaan ja keli lämpenee.

Ilkka Luoma

On alkanut monien mökkien juhannussiivous ja arki odottaa - paitsi niillä, joilla onnellisesti alkoi helleloma :-)

Ruben Välisalo (nimimerkki)

Tyly saldo saavutettiin tänä Juhannuksena, oliko liian komiat kelit, vai mikä mättää?

"Viina viisaille suotavaa, mutta ei tyhmille tuotavaa".

Toimituksen poiminnat