Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Hinnat numeroina vai todellinen ostovoima määrinä?

Hinnat ja palkat ovat numeroita, mutta kuinka monta litraa saat maitoa, bensaa tai kaljaa, kun teet tunnin töitä ja vähennät verot? Suomi ei ole kallis maa ruoan osalta, meillä menee keskimäärin ansioistamme vain 17 prosenttia ruokaan - vielä 50 vuotta sitten luku oli yli 35 prosenttia.

Meillä on liian korkeat palkat keskimäärin - niitä joudumme alentamaan, kuin myös maataloustukiaisia - lisäksi hintavertailussa pitää ottaa huomioon jatkuvat alennusmyynnit sekä ruokakauppojen "punaiset laput" ---

[24092005] Markkinatalouden kilpailukykytaistelu ja yhteiskunnan alentuvat verokertymät vievät työpaikkoja. Automatisointi on vain sen vuoksi, koska ihminen on kallis ja erehtyväinen. Ideaalinen samapalkkaisuus työtehtävittäin koko maailmassa poistaisi osan automatisoinnin ja ulkoistuksen välttämättömyyksistä.

Kuinka paljon saamme työllistettyä, jos alennamme kautta linjan palkkoja ja mikä olisi sen vaikutus kulutukseen, hintoihin ja verokertymiin?

Suomi on, ainakin julkistustensa puitteissa, täynnä "tilastopettereitä" laskemaan mitä ihmeellisimpiä teorioita ja kaavioita. Laskisiko joku nyt mikä on systemaattisen palkkatason laskun vaikutus työllisyyteen, hintoihin ja verokertymiin?

Ennen oli joka koulussa oma keittiö ja henkilökunta. Virtaviivaistus, tehoajattelu ja verovarojen "säästö" pakottivat keskittämiseen ja keskuskeittiöihin, joista tulee kalorintarkkoja, tieteellisesti mitattuja annoksia, mutta oppilaiden mielestä mautonta liukuhihnaruokaa. Samalla menetettiin suuri määrä työtehtäviä ja koulun ruokalan yksilöllisyys katosi.

Jos kaikki koululaitoksen ruokahuoltoon osallistuvat alentavat palkkatasoaan, niin kuinka paljon sitä pitää "säätää", jotta ruoanvalmistus saadaan takaisin joka kouluun? Kuinka paljon tästä operaatiosta syntyy uusia työtehtäviä ja mitä se tarkoittaa valtiolle verotuloja alemmasta palkkatasosta huolimatta? Tämä oli vain yksi esimerkki.

Yhteiskunta ja liike-elämä on täynnä vastaavia "takaisin juurille yksilöllisyyteen" projekteja. Kuinka paljon saamme uusia työpaikkoja ja ennen kaikkea; kuinka paljon työllistämme jouten olevaa potentiaalista työvoimaa?

Ajatus on yksinkertainen; pienempi palkkataso lisää työtehtäviä, huolellinen perehdytys parantaa laatua. Suomessa itse työtehtäviä on riittävästi. Pienempi palkkataso antaa mahdollisuuden hintojen alentamiseen suhteessa lisätyöllistävyyteen.

Alhaisempi hintataso lisää kysyntää eli kulutusta

Vähenevä työttömyys lisää valtion ja kuntien verotuloja sekä alentaa menoja. Saako yhteiskunta pidemmällä aikajänteellä enemmän takaisin alemmalla palkkatasolla? Antaako parempi työllistyvyys jopa mahdollisuuden veroalennuksiin, koska tulontasaus "tuottamattomille" yksilöille pienenee.

Yhteiskunnan ja lainsäätäjän ehdottomasti kaksi tärkeintä velvollisuutta on työllistäminen ja kansallisen identiteetin luonti ja ylläpito. Nyt esim. valtionvarainministeriön "numeropetterit" voisivat sijoittaa muuttujat taulukkolaskentoihinsa ja ynnäillä, mitä palkkatasoremontti voisi merkitä.

Joka tapauksessa alhaisempi palkkamaltti antaa kansainvälistä kilpailukykyä, sillä palkkatasapaino on hälyttävästi viemässä kaikki motoriseen kädentyöhön ja kohta perussuunnitteluun kuin innovointiinkin liittyvät tehtävät alemman palkkatason maihin.

Ihmisille ei ole tärkeintä itse rahamäärä, vaan palkalla saatava ostovoima. Kulutustottumukset ovat vapaaehtoisia ja niitä voidaan yhteiskunnan taholta verotuksella säätää. Ehkä lähitulevaisuuden tavaksi muotoutuu kulutuksen verotus tuote- ja palveluryhmittäin suoranaisen tuloverotuksen pienentyessä huomattavasti.

Näin jokainen itse päättää, mihin osallistuu ja mitä kuluttaa. Kulutuksella ja ympäristöongelmilla on suora syy-yhteys.

Viime kädessä kansainvälistä kulutusvoimatasausta voidaan tehdä palkkamaltilla ja verosuuntauksella vapaaehtoisesti vielä nyt, toisena vaihtoehtona on pitää kynsin hampain kiinni saavutetuista eduista ja menettää työpaikat muualle. Kumpi on parempi, vai onko välimuotoa?

Ilkka Luoma

JK.

Ruoka loppuu maailmasta tällä kulutuslisäämällä mikä nyt vallitsee - Kiina haluaa vuokrata mm. Suomesta 50.000 hehtaaria peltoja tyydyttääkseen oman kansansa kulutuksen erityisesti lisääntyvän lihansyönnin osalta. Onko tämä meidän "riutuvalle" maataloudelle onnenpekka vai mustapekka?

JK2.

Tänään ruoka on vältämätön paha, vaikka lihomme yli viimeisenkin vyönreiän. Tänään on saatava lisää lomaa, lisää palkkaa, jotta saa suuremman pihagrillin, suuremman auton, kookkamman kesä-talvimökin, tehokkaamman moottoripyörän, pidemmän kaukomaalomamatkan, enemmän aikaa katsoa entistä suurempaa telkkaria jne ...  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Ilkka Luoma

Verotus siirtyy kokonaan haitta- ja suotuisuusantiveroihin - siis maksat sitä enemmän, mitä enemmän vahingoitat ympäristöä, mutta jos taas työllistät saat antiverokohtelua... tästä myöhemmin lisää.

Ruokaan pitäisi mennä ansioistamme noin 70 prosenttia, jolloin tätä markkinatalouden yletöntä kasvuhokemaa ei syntyisi ...

I. R. Onia (nimimerkki)

Viesti 1: Vai on ratkaisu jo hahmoteltu? Ehkäpä se koskee vain englanninkielisiä maita kun se englanniksi esitetään?

Viljo Niinistö (nimimerkki)

Ruoka ja ensimmäisenä vesi ja kala tulevat nousemaan huimasti paikka paikoin, kunnes ruoasta tulee maailman laajuinen pula.

Ilkka Luoma

... kuten todettua kiinalaiset haluavat kaudelle 2012-2020 vuokrata Suomesta peltoa ruokatuotannolleen 50.000 hehtaaria ...

Viljo Niinistö (nimimerkki)

viitonen,
aivan kuten haluavat Ukrainasta, Argentiinasta ja Afrikan maista sekä Australiasta...

Ilkka Luoma

Suomessa ilmaston lämpeneminen ja kosteuden lisääntyminen nostaa maataloutemme tuotantoa huomattavasti - meillä on mahdollisuus olla 2-6 kertainen tuotanto omaan kulutukseemme nähden, kunhan vielä laskemme kautta linjan palkkojamme - voimme tehdä itse nuo maatyöt, eikä ottaa kiinalaisia tekemään sitä pienemmällä palkalla, vai tuleeko meistä vain maanvuokraajia.

Paksu-Paavo (nimimerkki)

Olisiko tuo maanvuokraus kiinalaisille sittenkään kovin paha juttu? Varsinkin silloin kun suomalaiset pellot jäisivät muuten viljelemättä?

Ilkka Luoma

8#
Lienee oikeudenmukaista vuokrata omaa kansallista reviiriä, mutta kuka määrittää pelisäännöt, jotta kiinalaiset kauppamiehet eivät "raatele" vuokraajiamme....

Viljo Niinistö (nimimerkki)

Koko läntinen markkinatalousmekanismi joutuu palkka-alennuksiin, Kiinan ja muun kaukoidän paine on jo siksi korkeaa!

propelli (nimimerkki)

>Viljo Niinistö kommentoi: Ruoka ja ensimmäisenä vesi ja kala tulevat >nousemaan huimasti paikka paikoin

Sinulla kun vaikuttaa olevan varmaa tietoa, niin nousee vesi ja kala Lohjanharjun yli? Kumpi nousee ensin; vesi vai kalat? Jos kala, niin montako metriä sitä tulee?

Gagarin (nimimerkki)

Suomalaisilla ei jää kovin paljon enempää rahaa ruokaan, kun tulot menevät sähkölaskuihin ja muihin asumismenoihin sekä talvikunnossapitoon, autoiluun ja alkoholiin. Joissain Välimeren maissa saattaa tilastollisesti mennä ruokaan prosentuaalisesti enemmän keskimäärin, mutta niillä ihmisillä on siihen varaa. Syövät jopa ravintoloissa kaksi - kolme kertaa useammin kuin suomalaiset.
Kun mainitsin tuon alkoholin, niin tilastoissa tulee myös huomioida, että Keski- ja Etelä-Euroopassa olut sekä viini ja niihin menevät rahat luokitellaan ruokamenoiksi.

Viljo Niinistö (nimimerkki)

1toista,
heh, heh... kalaravinnon hinta nousee roimasti jo lähivuosina, ja arvokkaimpien lajien osalta jo viimeiset 10 vuotta. Samoin puhtaan veden hinta nousee paikkapaikoin reippaasti, kun se yksinkertaisesti loppuu.

Matti Vuorio (nimimerkki)

KAIKKI vero kuluttamisesta TASASUURUISENA !!!

Ilkka Luoma

12#
Ravintolaruoan hintoihin vaikuttavat eniten palkat ja sosiaaliturvakulut, siksi kiinalaiset ja thai-ravintolat on jatkuvasti vaikeuksissa "pimeiden palkkojen" kanssa, koska hintakilpailu on kova - nehän ovat halvimpia rafloja turkkilaisten kebakoitsijoiden lisäksi ...

Ilkka Luoma

13#
Kiina tulee ostamaan mm. Venäjältä kolmen putken politiikalla energiaa ja vettä - vesi loppuu Pohjois-Kiinan tietyillä alueilla ja Baikal - järvi on sen pelastus.

Viljo Niinistö (nimimerkki)

2toista,
viinan pitääkin maksaa meillä paljon, koska muutoin juomme itsemme hengiltä, olisiko hyvä niin?

Gagarin (nimimerkki)

#17:
Ainoastaan alkoholiongelmaiset saattaisivat viinan halpuuden vuoksi jouduttaa tuhoaan, mutta sehän saattaisi olla kaikkien etu. Yhden sukupolven jälkeen suomalaiset käyttäytyisivät halvan viinan äärellä jo sivistyneesti, kuten suurin osa muistakin eurooppalaisista. Toki suuri osa muistakin alkoholin käyttäjistä lisäisi juomistaan viinan halpuuden vuoksi, mutta normaali alkoholin käyttäjä ei siltikään aiheuttaisi itselleen tai ympäristölleen sitä kautta murheita tai ongelmia.

martal (nimimerkki)

Eteläisessä Euroopassa viini, olut ym. alkoholituotteet luokitellaan
elintarvikkeiksi.
Esim. viini ymmärretään ravintoketjussa lisäkaloriaksi.
#12

Gagarin (nimimerkki)

#19: "Esim. viini ymmärretään ravintoketjussa lisäkaloriaksi."

Niin, entä sitten? Onko tarkoituksesi tukea esittämääni toteamusta vai kyseenalaistaa sitä? Kerroin vain faktan. Kaitpa Suomessakin voi tai margariini luokitellaan ravintoketjussa lisäkaloriaksi. (En tosin tiedä tehdäänkö moisia tilastollisia luokituksia.)

Ilkka Luoma

18#
olisiko se tehokkuutta, epäinhimilliyyttä vai peräti pitkän päälle inhimillisyyttä?

Nikodameus (nimimerkki)

Eläinkunnassa ruoan hankintaan menee se aika, joka jää yli suvunjatkamiselta ja nukkumiselta/lepäämiseltä.

Ilkka Luoma

22#
Siksi eläinkunnassa ei tätä ihmisille tyypillistä kasvun tavoittelua ulkoisella energiankäytöllä olekkaan :)

Eläinkunnassa ei jää aikaa "turhuuteen"!

Keijo Palonen (nimimerkki)

Tuo hintojen vertailu ei ole mahdollista niin kauan kuin joka maassa on eri ALV prosentit ja muutkin verokohteet erilaiset. Siihen tarvitaan melko paljon tietoa eri maiden sisäisistä verotusasioista. Joku maa verottaa enemmän työtä toinen taas ruokaa. Kolmas taas kiinteää omaisuutta ja neljäs muuta varallisuutta. Tehkää nyt oikein kunnon vertailu ja sitten vasta kerrotte miten asiat todellisuudessa on. Tulee ilmi, että se ei olekaan niin helppo homma kuin luulette. Jos vaan mene torille ja vertaa perunoiden kilohintaa, on totaalisesti hakoteillä. Suomesta pitää ensi saa tupla tukkuliikesysteemi pois. Ne hilaa hintoja muutamalla prosentilla. Siinähän sitä hommaa riittää tutkijoille.

Ilkka Luoma

Lähiruoka, luomu, suoramyynti ja heille keille mahdollista, omaviljely. Aloitetaan näistä - mitä kauempaa ruoka tuodaan, sen enemmän veroa, mitä enemmän se lähialueella työllistää suomalaisia (ja jättää vähemmän ympäristöjälkeä), sen vähemmän veroa.

Vesterinen (nimimerkki)

Milloin elämisentaso tulee mittariksi, eikä palkka tai ostovoima, jotka kiihdyttävät kulutusta. Miksi meidän pitää kuluttaa enemmän ja enemmän?

Toimituksen poiminnat