Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Miksi nuoriso ei kiinnostu yhteisistä asioista?

Tutkimus kertoo nuorisomme olevan koulu- ja teoriaviisas sekä yleistietoinen esimerkiksi maailman valtioiden sijoittumisesta kartalle. Nuoriso ei sen sijaan ole kiinnostunut yhteisistä asioista, kuten se oli intomielinen kouluneuvostovaalien luvattuina vuosina 1971-1974, tuolloin oli nuorisopolitiikan heräämisen aika, joka alkoi jo nk. Vanhan valtauksella 1960-luvun loppupuolella.

Nuoria ei politiikka kiinnosta ja nykydemokratia vaatii uudistusta yhdessä luontoa rasittavan kulutusjuhlamme kanssa

Otsikoissa vilisee ihmetys siitä, ettei nuoriamme kiinnosta vallitseva politiikka. YLE ohjelmoi keskustelua diktatuurien olemuksesta ja demokratian kriisistä. Kiihtyvä kulutus sotkee entisestään luonnon harmoniaa. Onko näillä kolmella asialla yhteys?

Suomalaisen politiikan johdossa on useita henkilöitä, jotka olivat barrikadeilla 60- ja 70-luvuilla. Tuolloin 1970-luvun alussa oli viimeinen nuorison aktivoituminen politiikkaan.

Nykyinen malli toteuttaa politiikkaa sanomatta mitään tai puhuen poliitikkojen jargoniaa olematta itse sisimmissään samaa mieltä; se ei kannusta innostumaan yhteisten asioiden hoidosta. Nykynuoria ei kiinnosta innostamaton ja puhumaton liikehdintä, jonka päämääränä on vain vaalikoneena saada äänestäjät suosiollisiksi äänestyslappujen täytössään.

Nuoriso odottaa tekoja, oikeita tekoja, joilla on merkitystä kouriintuntuvasti yhteiskuntamme tuleviin oloihin. Nuoriso on todennäköisesti valmis radikaaleihin leikkauksiin, koska he näkevät kirkkaammin yhä synkkenevät tulevaisuuspilvet.

Nykydemokratialle on vaihtoehtoja. Valistuneita ja oikeita vaikuttavia tekoja tehneitä kansan viime kädessä huolehdintaan perehtyneitä hallitsijoita on ollut historian sivu. Nykyaika vaatii vahvoja johtajia, jotka sietävät kritiikkiä ja vapaata sanaa.

Vallankäyttö tarvitsee tehokasta päätösentekokoneistoa. Useat tärkeät, mutta niin kipeät päätökset jäävät tekemättä, koska poliittinen keskinäissovittelu ja "sulle mulle" toimintamalli estävät tehokkaat päätökset.

Yhteiskuntamme on kohtaamassa hyökynä työttömyys- , syrjäytyneisyys-, ikäpyramidi- ja työnjaolliset ongelmat. Nämä ovat ongelmia, joihin pitää löytyä ratkaisut. Nämä ovat ongelmia, jotka nuoria kiinnostavat, koska heille lankeaa niiden maksu.

Maapallomme tuottaa liikaa ongelmallisia yhdisteitä, so. päästöjä luontoon. Päästöt nakertavat luonnon vastustuskyvyn olemattomiin ja ekokatastrofi kurkistaa nurkan takaa. Nuoria kiinnostaa ko. kehitys, mutta nykyinen poliittiseen keskinäiskauppaan omistautunut puoluepolitiikka ei kykene tosissaan antamaan ratkaisevia päätöksiä.

Nuoret tulevat olemaan tässäkin osa-alueessa maksajia ja heitä kiinnostaisi, kuinka nämä tulevat (osin jo olevat) ongelmat ratkaistaan. Näitä kipeitä päätöksiä kyetään tekemään vain voimakkaiden päättäjien myötä, joilla on ratkaisevaa yhteiskunnallista vastuunkantomentaliteettia; päällimmäisenä ei ole pelko pudota eduskunnasta.

Kolme ongelmaa voidaan poistaa tutkimalla yhtälöä: nuoret aktiivisiksi (kuten 70-luvun alussa). Muistettakoon, että nykyjämähtäneet liturgisoituneet puoluekaaderit esittivät radikaaleja tempauksia nuoruusvuosinaan; se oli innostavaa ja siinä oli henkeä, taisivat jopa pitää siitä.

Nykynuoriso tarvitsee päämäärän: tulemme itse päättämään kohtalostamme. He tiedostavat ratkaisevat ongelmat edessään paremmin kuin nykypoliitikot, joita keskimäärin "eläkevirka" kiinnostaa jo enemmän. Nuorille täytyy olla tavoite.

Nuorisoliikkeet saattavat saada myös muita toimintamalleja kuin perinteellinen puoluepolitiikka, joka on tiensä päässä. Jos nuoriso saisi päättää, tuskin nykypuolueille jaettaisiin valtion rahaa tukena pönkittää lahoja puoluemekanismeja.

Tulevat veronmaksajat saattavat valita tavan, jossa heidän tulevaisuutensa on paremmin hahmottumassa ja nämä mallit eivät enää esitä paasitorni-ajattelua, vaan henkeä ja yhtenäisyyttä, jolla vaikeisiin ongelmiin tartutaan eikä vain puhuta.

Hyvä yhteishenki kestää vaikeitakin päätöksiä, jos niiden tavoite tuottaa kestävämpää toivoa harmonisemmasta luonto-ihminen hegemoniasta.

Nuorisoa kiinnostaa aidosti luonnon kiertokulku ja tasapainoinen kierrätysjärjestelmä kulutukseemme, jossa heidän tulevaisuudelleen annetaan nimi sekä mahdollisuus. Tuo tarvitsee kiperiä leikkauksia niin kulutukseen kuin työnjakoon sekä ylihoivayhteiskunnan mekanismeihin.

Lähitulevaisuudessa ei löydy rahoittajaa nykymallille ja tuolloin on syytä käydä työnjakoon, tulonmuodostukseen ja tulontasaukseen tarmokkaasti kiinni. Nuoret voivat löytää oman identiteettinsä ja kiinnostuksen yhteisiin asioihin, kun ne alkavat koskettelemaan heidän tulevaisuuttaan.

[Huom! 09032005] Tulevaisuus on nuorison, ei enää nykyisen poliittisen ajattelutavan. Demaripuolue voi aloittaa uuden aikakauden; heidän äänestäjänsä voivat hoitaa puheenjohtajakseen henkilön, joka on valmis siivoamaan puolueen arvot vastaamaan muuttuvaa arvomaailmaa.
Ilkka Luoma

Orig. keskiviikko, maaliskuu 09, 2005

http://www.facebook.com/first.ilkka

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Tapio O. Neva (nimimerkki)

No siksi, ettei puolueilla ole homo- ja naiskiintiöiden rinnalla nuorisokiintiöitä. Nytkään ei värvätä uusia ehdokkaita kirkollisvaaleihin niin kuin pitäisi: 18-vuotiaat ehdokkaiksi ja 16- sekä 17-vuotiaat äänestäjiksi.

Ilkka Luoma

1#
Ajatuksessasi on vinha perä, pitäisihän edustuksellisuus olla tasainen, seuraillen ikäjakaumaa, tosin tällöin eläkeläiset ovat kohta enemmistönä joka paikassa - olisiko se sittenkin viisasta??

abi 2011 (nimimerkki)

Kiinnostusta löytyy vaikka kuinka, mutta miten vaikuttaa, kun kaikki vallassa olevat puolueet tarjoavat samaa sosiaalidemokraattista paskaa? Liberaaleilla nuorilla ei ole mitään vaikutuskanavaa eduskuntapuolueiden sisällä, minkä kokoomuksen puoluekokouskin osoitti.

Jani Koivula (nimimerkki)

Ota esimerkiksi suurimmat puolueet - sinun täytyy ensin viettää vuosia tupailloissa ja osoittaa uskollisuutesi puolueelle. Sinun täytyy tuntea kaikki valtaapitäjät ja osoittaa heille että kumarrat ja pokkuroit heille etkä haasta puoluejohtajaa missään nimessä. Sitten jos ehkä pääset ehdolle, niin Häkämies päättää kenelle annetaan KMS rahaa, demarit tekee listavaalit - äänestevät kuka saa ensimmäisen numeron etc ja keskustassa Korhonen torppasi hänen mielestään ei sopivia henkilöitä.

Jos tämä ei vielä riitä, niin ministereiksi valitaan tyhmimmät ja pätevimmät jätetään takariviin ruikuttamaan. Ministeriksi ei valita henkilöä joka voisi tulla suositummaksi kuin itse puolueenjohtaja. Mikä muuten selittää ministerivalinnat - Linden, Holmlund ... Kyllä sisäministerillä täytyisi olla jonkinlainen kokemus joku sisäministeriöstä tai poliisista. Pelkkä siwan kassalla istuminen ei pitäisi riittää.

Kolmanneksi Suomessa pitäisi jokainen ministeri joutua erikseen äänestykseen - yksinkertainen eduskunnan enemmistö tarvittaisiin hyväksymiseen. Kuten EU-komissaariot joutuvat parlamentin eteen hiillostettavaksi. Lisäksi ministerillä ei saisi olla mitään rikollista taustaa.

Lisäksi kaksi kautta kansanedustajalle peräkkäin maksimimäärä. Sitten on pakko käydä 4 vuotta töissä - ilman mitään poliitikkojen sopeuttamistukia. Kansanedustajan tehtävä ei saa olla rahantekoväline, se ei saa olla ura. Jos edustat 20 vuotta "kansaa", niin olet siinä ajassa jo niin irtautunut tavallisesta kansasta, että et ole enään edustuskelpoinen.

Vesterinen (nimimerkki)

Osa nuorista on yllättävän kiinnostunut Urho Kekkosen ajoista, uteliaisuus on korkealla tasolla.

Ilkka Luoma

4#
mielenkiintoista pohdiskelua!

Ilkka Luoma

5#
Kekkosessa saatetaan aistia isähahmo, joka huolehti kansalaisistaan.

Vesterinen (nimimerkki)

4 Hyvin kirjoitettu!

Ilkka Luoma

Miksi nuori ei äänestä eikä osallistu yhteisten asioiden hoitoon?

Nuorten äänestysvilkkaus on hyvin pieni. Yhteiset asiat eivät kiinnosta. Onko syy nuorissa vai nykypolitiikassa? Vastaus on yksiselitteinen; syy on pelkästään nykypolitiikan hoidossa ja poliitikkojen tavoissa.

Nuori sukupolvi on tottunut saamaan tiedon nopeasti, lisäksi heillä on huomattava mahdollisuus muodostaa omia näkemyksiä. He haluavat myös ymmärtää demokratian jatkuvana vaikuttamisena, ei vain kerran neljässä vuodessa.

Yhteisten asioiden hoito eli demokratia on osallistumista ja aktiivista otetta ympäristöön. Puoluepolitiikka on nuorille hyvin etäistä ja byrokraattista. Eduskunnan täysistuntojen suoratelevisioinnit eivät yllytä saati sitten innosta yhteisten asioiden hoitoon.

Nuorille konsensus voi olla vierasta; heille taas tulevaisuus kipeine ratkaisuineen on todellisuutta ja he siitä joutuvat maksamaan. Nuorisomme ei välttämättä halua mallimme mukaista demokratiaa; uskoisin heidän haluavan suoraa vaikutusta myös vaalikausien välillä.

Nuori osallistuu ahkerasti nettipalstoille ja chat-huoneisiin. Mielipiteenvaihto on nopeaa ja avointa. Tieto kulkee rivakasti ja nuoret saavat runsaasti informaatiota netistä ja omista piireistään. He yksinkertaisesti tietävät enemmän kuin vanhempi polvi omina nuoruusaikoinaan.

Vanhempaa polvea innosti vauraus ja kulutus. Nykynuorta todennäköisesti kiinnostaa maailman luonnon hyvinvointi sekä ihmiskunnan tasapaino. He ovat myös huolissaan työmahdollisuuksista, vaikka tietävät kuuluvansa pieniin ikäluokkiin. He myös tietävät suuret ikäluokat ja eläkerahoituksen. Heidän huolensa on huomatavasti aiheellisempi kuin meidän, jotka olemme tukevasti työelämässä.

Meidän nuorisomme tulee perimään sellaisen yhteiskunnan ja ympäristön, jota varttuneet eivät ole koskaan kokeneet. Uuden sukupolven ongelmat ovat eri dekadissa kuin nyt. Väitän, että nuoriso tiedostaa haasteensa. Heidän on ryhdyttävä yksinkertaisesti ratkomaan ongelmia. Ei ole ihme, että he eivät äänestä eivätkä osallistu, koska heitä ei yksinkertaisesti kiinnosta nykyinen tapa hoitaa yhteisiä asioita.

Nykynuori pumppautuu täyteen markkinaviestintää mainoksina. Markkinaviestintä kiljuu kulutusta. Kulutus koettelee luonnon kestokykyä; sen luonnon, jossa uusien sukupolvien pitäisi asua ja elää tasapainossa. Opetamme qvartaalitaloutta ja jatkuvan kasvun mentaliteettia.

Eduskunta ja EU säätävät itseään näpräilemällä lakeja ja direktiivejä, joilla ei ratkaista tulevaisuuden nurkan takana häämöttäviä ongelmia. Nuori ei varmaankaan ryhdy tähän päätöksentekomalliin, vaan haluaa omansa. Heistä nousevat omat vaikuttajat valveutuneina tekemään oleelliset muutokset, joihin nykypolitiikka eikä -poliitikko ole kykenevä. Tämän takia he eivät äänestä, eivät osallistu; he eivät yksinkertaisesti luota, vaan odottavat omaa uutta osallistumisreseptiään.

Kun se resepti on valmis, tulemme näkemään voimakkaan osallistumisen, jota varttunut polvi voi seurata sivusta tai vähemmistöstä. Tuo tuleva resepti ratkaisee myös eläkkeidemme maksun. Nyt muuten muistui mieleen kuinka kapinallinen olin itsekin nuorena; olitko Sinäkin täynnä uudistusideoita?

Ilkka Luoma

Cthulttio (nimimerkki)

Siksi, koska opetuksessa painotetaan miten hyviä systeemimme ja päättäjämme jo ovat. Ei ongelmia tai jos onkin, niin kyllä fiksut kansanedustajamme ne hoitavat. Ja miten kaikki suomalaiset rakastavat pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Eiks ookkin kiva kun istutte täällä "ilmaiseksi" tunnilla, jota pitää opettaja Maija Meikäläinen, valtion eli meidän kaikkien piikkiin. Lukion pakollisista yhteiskuntaopin tunneistani ei ole pitkää aikaa ja tuollaista liirumlaarumia se on. Ei kritiikkiin opeteta.

Jukka-Pekka Vasara

Huomattava osa nuorista on huomannut valtapuolueiden samanlaisuuden ja ennen kaikkea niiden täydellisen valheellisen vaihtoehdottomuuden.

Samaan aikaan kun huoli omasta työpaikasta on suuri vääntää kokoomuksen jyrki kommunistien paavon kanssa täsmälleen samanlaista pajunköyttä huutelevasta työvoimapullasta, etno- ja homokiintiöistä, rikastavasta pakkoruotsista, sukupuolineutraaleista avioliitoista ym. lillukanvarsista, suomalaisten syyllisyydestä "ilmastonlämpiämiseen" ja neekerien kansainvaelluksiin jne.

Todellinen oppositio taas näyttää muodostuvan pääosin vanhoista ukkeleista, joten ihme että niinkin moni nuori vaivautuu äänestämään.

Vesterinen (nimimerkki)

9 Mitäpä tuohon lisäämään!

Visitor (nimimerkki)

"Miksi nuoriso ei kiinnostu yhteisistä asioista?"

Miksi ihmeessä sellaista ihmettelet ;-)

”Miksi Suomessa on niin suuri nukkuvien puolue? Miksi Suomessa on demokratiavaje?

Kyseessä ei ole vahinko tai sattuma. Ei, vastaus löytyy suunnitelmallisesta mielenmuokkauksesta jota harjoitti Vapaan Koulutuksen Tukisäätiö-niminen organisaatio tarkoituksenaan estää ”mahdollinen vallankumous koululaitoksessa”. Säätiötä rahoittivat -yllätys yllätys!- työnantajapiirit. Säätiön taustavaikuttajina olivat mm. EVA (Elinkeinoelämän Valtuuskunta) ja STK (Suomen Teollisuuden Keskusliitto).

Säätiön johto määritteli kouludemokratian ylipäänsä haitalliseksi ja vastustettavaksi. Kun muissa Pohjoismaissa nuoret on ajettu sisään demokratiaan kouluissa mm. kouluneuvostotoiminnalla, on kouluneuvostot Suomessa ainoana Pohjoismaana lakkautettu. Kouluneuvostoissa opeteltiin demokratian alkeita, tutustuttiin vaikuttamiseen ja vaikutusmahdollisuuksiin. Muukaan opetus (yhteiskuntaoppi ja historia) Suomen kouluissa ei tue demokratian oppimista(…)

Suomalaisnuorten poliittinen passiivisuus ei ole mikään vahinko, vaan pitkäjänteisen ja määrätietoisen, mutta samalla hyvin salaisen vaikuttamistyön tulos. Asiaa selvittänyt Jyväskylän yliopiston dosentti Sakari Suutarinen sanoo, että lobbaustyön hoiti Vapaan koulutuksen tukisäätiön -nimellä toiminut organisaatio. Säätiötä on luonnehdittu Suomen teollisuuden keskusliiton (STK) ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) todelliseksi taistelu- ja vaikuttamisorganisaatioksi.

Historiaa ja yhteiskuntaoppia Jyväskylän normaalikoulussa opettava Suutarinen ryhtyi penkomaan asiaa tutkailtuaan CIVED-tutkimuksen tuloksia, jotka eivät todellakaan mairitelleet Suomen koululaitosta.”

http://saramo.blogit.uusisuomi.fi/2010/06/09/kanna...

Vesterinen (nimimerkki)

11 Vaarallisin ilmiö on perussuomalaiset, kannatus gallupeissa nousee ja puolueella ei ole mitään ohjelmaa, vain räkytys maahanmuutosta. PS on hihhulipuolue, jossa ei ole edes puolueohjelmaa! Hei hälytys ihmiset.

Ilkka Luoma

Nuoret perivät maan sellaisena kuin heidän vanhempansa sen heille ojentavat

Suuret ikäpolvet ovat kovalla työllä tehneet omaisuutensa; asunnon, auton ja kesämökin. He ponnistivat itsensä maalta kaupunkeihin. Kulutusjuhlamme on saanut ympäröivän maailmamme voimaan pahoin.

Luonnon kestokyky on liian suurella koetuksella. Elintasomme on nostanut kiertoon joutuvien jätteiden määrän liian suureksi ja osa menee edelleen suoraan sellaisenaan kaatopaikoille.

Nykynuoriso joutuu perimään maan siinä kunnossa kuin sen ojennamme. Nuorten lisääntynyt koulutus ja valveutuneisuus ympäristöään kohtaan ovat eri mittakaavassa kuin sukupolvien, jotka kehittivät hyvinvontisuomen loputtomalle kasvun periaatteelle.

Kasvu ei ole jatkuvaa. Kasvu päinvastoin pysähtyy ja alkaa pienenemään. Koulutuksen lisääntymisen vuoksi tieto on oikeellisempaa kuin myös syy-seuraus suhteiden ymmärrys. Nuoriso saa tietoa nopeammin ja varmemmin. Havaitseminen on herkempää.

Huoli ympäristöstä ei ole huolta nykypolitiikan hoidosta. Sukupolvikuilu on nyt suurimmillaan. Pioneereimmat nykypäättäjät "näkevät" kehityksen, mutta nuorisomme tulee kokemaan ja elämään tuossa kehityksessä.

Nuoret ikäpolvet eivät ole kiinnostuneita äänestämään niissä järjestelmissä, jotka ovat aikaansaaneet tilan, jossa nyt elämme. Uudet sukupolvet haluavat valita kaltaisensa järjestelmän, joka kykenee tekemään ratkaisevia muutoksia yhteiskuntaan ja ympäristöömme. Kun pääsee vaikuttamaan omiin asioihin suoraan, se automaattisesti lisää aktiivisuutta ja osallistumista. Puhutaan oikeista ja ajankohtaisista asioista.

Uusi järjestelmä ei ole konsensuspolitiikkaa, vaan vaikuttamista ja tekoja. Tulevaisuuden asioiden hoitajat leikkaavat ja oikeudenmukaistavat sekä jakavat kulutusvoimaa tasaisemmin. Kymmenen vuoden kuluttua ollaan täysillä kiinni ongelmissa, joihin nykyinen päätöksentekokoneistomme ei uskalla kajota.

Tosiasioiden tullessa silmille, ei voi työntää päätä pensaaseen, vaan on korjattava tilanne. Korjaukset ovat turhaa kulutusta vähentäviä sekä sitä verottavia sen mukaan, mikä on haitta-aste. Luonnonvalinta ja kyky oikeudenmukaiseen ostovoiman jakoon ovat ratkaisevia tekijöitä, joihin uudet polvemme joutuvat.

Nuorison äänestysinto ja osallistumisvalmius ja teot kasvavat suoraan siinä suhteessa, kuinka suoraan vaikuttavia päätöksiä voidaan tehdä laajasti myös vaalikausien väleillä. Nuorisomme haluaa arvoisensa ympäristön. Se ei halua kulutuskeskeistä maailmaa, vaan osallistuvan maailman, jossa aktiivinen kanssakäyminen ja henkinen hyvinvointi on asetettu elämisentason esikuviksi.

Ilkka Luoma

Vesterinen (nimimerkki)

Tähän on kehkeytynyt erinomainen keskusteluketju.

Ilkka Luoma

14#
Persuilla on oma mahdollisuutensa, sanoisin, että virkeä ja kansaa innostava mahdollisuus. Nyt Soinin pitää tehdä uskottava ohjelma ja tavoiteasetanta minne puolue tähtää. Tämän jälkeen jäsenistö on opetettava ymmärtämään oman puolueen ohjelma ja puhaltamaan yhteen hiileen unohtamatta yksilöllisyyttä.

Vesterinen (nimimerkki)

Nuoret vieroksuvat perussuomalaisia, yleisin persu on iäkäs eronnut ja hiukan alkoholisoitunut mieshenkilö, yleensä työtön ja vähäkoulutuksellinen. Mutta äänioikeutettu!

Käyttäjän anttiliikkanen kuva
Antti Liikkanen

Tohdin, Ilkka, nyt kokonaan hypätä lainarattaille, koska en osaa paremmin itse sanoa:

http://www.hs.fi/juttusarja/nevanlinna/artikkeli/V...

Ilkka Luoma

19#
Lainarattaissa oli rasvatut pyörät. Filosofinen kertomus päämääristä ja päämäärättömyydestä, joka helpon rahan tekeminen ja siitä yrittäminen on synnyttänyt jakamaan tätä maatamme kahtia.

Vesterinen (nimimerkki)

Nykynuoriso on ymmärtänyt liiaksi kuinka tyhjästä tehdään rahaa ja työtä ei tarvitse tehdä lainkaan. Puhutaan tuulen tuomista varoista ja tyhjistä teoista, joilla ei ole mitään tekemistä elämän ja sen ylläpitämisen kanssa.

Ilkka Luoma

21#
Pörssi on laitos, jossa ahneus ja nokkeluus tekevät tyhjästä rahaa, perustuu odotukseen ja parhaaseen arvaukseen - lopussa on kuitenkin nollasummapeli, ja nokkelimmat nuoret ovat alkaneet ymmärtämään tätä.

Tumpelo (nimimerkki)

#18 "Nuoret vieroksuvat perussuomalaisia, yleisin persu on iäkäs eronnut ja hiukan alkoholisoitunut mieshenkilö, yleensä työtön ja vähäkoulutuksellinen. Mutta äänioikeutettu!"

Tämä alkoholisoitunut oman elämän kurjistaja, lyhyen ja mitään suuria saamattoman elämän kulkia on oman lapsen tulevaisuutta ajatellen parempi vaihtoehto kuin akateemisen puhekyvyn huippuun hionut koulu vuosien kiusauksesta katkeroitunut koko maan kyykyttämistä tavoittelevat kilpailijat.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Vapaan Koulutuksen Tukisäätiön perintöä? Vanhemmilta lapsille jne

http://riikkasoyring.blogit.uusisuomi.fi/2010/05/1...

Trapetsi (nimimerkki)

#15 "Nykynuoriso joutuu perimään maan siinä kunnossa kuin sen ojennamme. Nuorten lisääntynyt koulutus ja valveutuneisuus ympäristöään kohtaan ovat eri mittakaavassa kuin sukupolvien, jotka kehittivät hyvinvontisuomen loputtomalle kasvun periaatteelle."

Missä se näkyy?

Jokaisen puistokonsertin tai yleensä jo viikonlopun jälkeen on mm. cityn nuoriso sotkenut puistot siivottomaan kuntoon. Näihin juttuihin osallistuvat lähinnä nuoret, jotka eivät pätkääkään välitä lähiympäristöstä. Myös töhryt ovat suurelta osin nuorten käsialaa.

Naapurustossa on useita nuoria ja heti 15 v. täytettyään jokaisella näyttää hankitun mopo tai skootteri. Sitten kun täyttävät 18 v. hankitaan jokaiselle jokin autonrottelo.

Tulin iltana muutaman kävelylenkiltä. Kadullamme näin yhdellä silmäyksellä 11 autoa. Kujalla asuu 6 perhettä. Meillä on vain yksi auto ja se oli tallissa. Naapurustossa on nuorisolla omat autot.

Kuntamme keskustassa asuva tuttavani valitti pillurallista, jota nuoret ajavat ilta illan jälkeen yömyöhään kortteleiden ympäri.

Maastureiden ratissa näyttävät istuvan nuoret miehet.

Poluilla ja vesillä hyrrää jos jonkinnäköistä vempelettä: mönkijää, crossimopoa, vesiksootteria, ja kaikenlaista muuta turhaketta.

Miten se nuorten huoli ympäristöstä näkyy käytännössä?

Siitä olen samaa mieltä, että saavat uudenlaisen maailman aikuistuessaan. Äiti ei enää ole pesemässä vaatteita eikä siivoamassa kämppää. Verorahat eivät riitä infran siistimiseen ja ympäristö kulahtaa. Nuoria ei talo- tai aluetalkoissa näy. Mm. Hesan keskusta on nykyisin rähjäinen ja roskainen.

Jos nuoret eivät osallistu, niin saavat samaa korruptoitunutta meninkiä, kuin tähänkin asti. Ihan uudet ihmiset ja puolueet kehiin ja vanhat jäärät jorpakkoon.

Vesterinen (nimimerkki)

25 mutta isät ja äidithän opettivat lapsensa saamaan yhä lisää ja lisää, näyttämällä itse mallia!

Ilkka Luoma

Kenellä on vastuu lasten kasvatuksesta?

Tumpelo (nimimerkki)

#27

Venäläisellä lapsiasiavaltuutetulla.

Ilkka Luoma

28#
Niin, hänkin on todennäköisesti isä...

Vesterinen (nimimerkki)

Suomalainen nuoriso ei halua lisäydinvoimaa ja eduskunta päättää nyt yhden rakentamisesta, sekin vie nuorten luottamusta poliitikoihin, vaikka nyt saadaan "nahkapäätös" kahden sijasta. Toisaalta nuorissa saattaa olla kasvamassa se tiedemies/ -nainen, joka ratkaisee ydinjätteen saasteettomaksi tekemisen...

Ilkka Luoma

30#
Nuoriso on menettänyt pahasti luottamuksensa nykyisiin poliitikoihin, kyllä - nytkin nähdään kansanvastainen päätös, kun tulee vähintään yksi ydinvoimalaitoslupa lisää, tämä yksi voi olla monelle edustajalle kompromissi hyvityksenä enemmistökansalle. Merkittävää on se, että Pekkarinen ajoi alussa pontevasti yhä voimalaa!

Vesterinen (nimimerkki)

Tehdäänkö nyt nuorisolle ja tämän lapsille onneton ja ajattelematon päätös? Ei se ainakaan luottamusta lisää.

Ilkka Luoma

32#
Loppusijoitusta ei olla ratkaistu kestävällä tavalla - vain todennäköisellä tavalla.

Ilkka Luoma

Se vaan sattuu olemaan niin, että tuleva sukupolvi maksaa meidän virheet ja hoitavat meidät vielä terkkareiden vuodeosastoilla, mutta tuolloin meidän tekemät päätökset ovat jo unohdettuja ja niiden onnettomat vaikutukset ovat kaiken aikaa päällä. On siinä uudella sukupolvella miettimistä.

Tarkkailija Taneli (nimimerkki)

Kuinka käy, kun nykyinen nuorisosukupolvi on päättäjien asemassa, tuskin mitään muuttuu nykyiseen vallankäyttöön nähden. Yhteiskunnalliset muutokset soljuvat takkuisasti ja hyvin hitaasti eteenpäin, mutta minne päin?

Toimituksen poiminnat