Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Eläkeläiset voivat ratkaista monia ongelmia

Kollektiivisissa maissa isovanhemmilla on merkittävä rooli lastenlapsien hoivaajina ja myös taloudellisen turvan takaamisessa. Länsimaissa eläkeläiset toteuttavat enemmän omia mielihalujaan keskimäärin ansaitun veromaksukauden jälkeen. Tulevaan työvoimapulaan osasta eläkeläisistä voisi olla suuri apu. Eläkeläistemme perintö voisi olla muutakin kuin se kaupunkiasunto ja mökki lammen rannalla.

On muotia ihmetellä suurien ikäluokkien eläkkeelle lähtöä. Tämän joukon mukana poistuu mahtava määrä laajaa kokemusta. Tämä ikäluokka on kokenut monet yhteiskunnan muutokset ja osaa elää muutoksien maailmassa, vrt. maaltapako kaupunkeihin.

Nyt he lähtevät sankoin joukoin takaisin kotikonnuille. Heidän mukanaan menee myös arvokasta työvoimaa, ja osa heistä voisikin tehdä etätyötä esimerkiksi asiakaspalvelutehtävissä.

Voimmeko kuvitella parempaa ja huolehtivampaa puhelinneuvontaa kuin heiltä, jotka ovat tottuneet vastuuntuntoiseen työhön. Yhden halukkaan työtehtävät päivässä ei tarvitsisi olla kuin 3-4 tuntia, vaikkapa 3 päivänä viikossa.

On paljon muitakin etätehtäviä, joita nämä useat myös atk:ta taitavat ihmiset voisivat tehdä. Nykyiset esim. teleoperaattoriemme monotoniset automaatit ja jonotus pimpelipom musiikit saisivat vihdoin lopun.

Suomea uhkaa paljon puhuttu työvoimapula. Kaupungit pullistelevat ihmisistä, joita pitää paikoillaan vain työn sijainti. Helpotusta saadaan paluumuutosta ja työn organisoinnista. Halukkaille eläkeläisille pitäisi voida järjestää vapaaehtoista puuhaa, koska monilla heistä on tarmoa riittämiin; ikään kuin "harrastusmuodossa" aktiivisen osallistumisen ja ansaittujen eläkeläispäivien lomassa.


Kaukoidän maissa isovanhemmat ovat osa ydinperhettä

Mummit ja ukit antavat runsaasti arvokasta ja hillittyä elämänkokemusta lasten lapsilleen; he ovat osa kasvatusmetodia. Meillä huonoimmillaan elää suuret joukot vanhuksia omassa yksinäisyydessään rappukäytävien ovien takana tuntematta vierusnaapureitaan.

Osa vanhuksistamme kuolee yksinkertaisesti yksinolon ikävään, vaikka henkistä vireyttä voisi olla muille jaettavaksi, eivätkä he vaadi paljon. Yhteisvastuu tulisi ulottaa myös väestöpyramidimme yläosaan. Hyöty olisi kaikinpuolinen.

Kyllä eläkeläisemme osaavat valita osansa, kunhan heidät otetaan täysillä mukaan yhteiskunnan rakenteisiin. Nuorimmat heistä "harrastetyöhön" esim. etätyöskentelynä, osa virikkeellisiin kotiseutuharrasteisiin, osa luontoihmisiksi nauttimaan luonnon antimista.

Kaikkiin näihin ryhmiin valtiovalta voisi rakentaa omat verotukselliset helpotukset. Osa näivettyneistä kunnistamme saisi "elämänpotkua" heistä; he kuluttavat samalla tavalla kuin aktiivinen veronmaksaja.

Kansakunta on kuin historiansa; kokemus ja maltti on kasvanut muutoksien vuosina ja uudet polvet saavat tulevaisuuteensa oppia kallista perinteen kehdosta luovimaan karikoita, joiden kartta on kokemuksien mielissä. Tasapainoinen yhteiskunta sulattaa kaikkien ikäkerroksien antamat hyödyt rakenteelliseen harmoniaan.

Ilkka Luoma

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän atsoeerikainen kuva
Atso Eerikäinen

Täällä Japanissa hyväkuntoiset eläkeläiset ovat organisoituneet "Silver"-ryhmiksi, jotka tarjoavat mitä moninaisimpia palveluja, joihin nuorempia ei tarvita. Tietysti nuo työt ovat pätkätöitä verottomalla minimipalkalla, noin 6-7 euroa tunnissa plus matkakorvaus yleisillä kulkuneuvoilla, jos työ on kaukana kodista.

Työtä siveriläisille tarjoavat etupäässä vanhukset, jotka tarvitsevat siivous- tai ruuanlaittopalvelua, koulut, joissa tarvitaan liikenteenohjausta lasten koulumatkalla, tehtaat, joissa tarvitaan vaikkapa kioskin hoitajia tai työmaaruokalan apulaisia pari kolme tuntia päivässä. Jne.

Veroton tulo pienen eläkkeen lisukkeeksi on monelle varsinaisesta työelämästä poisjäänneelle tarpeellista, mutta myös virkistävää.

Suomessa se on mahdotonta, koska aina pitää perustaa jokin kokopäiväinen virka tai toimi, että asian voisi tehdä. Pätkätöillä ei voi elää eikä kannata, kun työttömänäkin voi elää veronmaksajien kustannuksella.

Jukka-Pekka Vasara

Erinomainen systeemi joka tulisi kopioida heti tännekin! Tällaisilla tavoilla saisimme jonkin verran nostettua keskimääräistä eläkeikää päin vastoin kuin hallituksen kaavailuilla.

Ilkka Luoma

Japanissa ikäpyramidi lienee vieläkin hurjemmassa muodossa kuin meillä - ja eliniänodote huomattavasti pidempi kuin meillä, oliko jopa naisilla noin 90 vuotta?!

Vanhat Tavat (nimimerkki)

Työvoimapula joo, lisää ilmaistyövoimaa eläkeläisistä harrastus muodossa... Mitenkä kuulostaa jo niin kuluneelta? On syrjäytetty jo useampi sukupolvi, luukulta luukulle mennään jo toisessa sukupolvessa, maassa kun on enemmän rahaa kuin koskaan, liki neljäsosa on köyhyydessä! Pienet piirit kyllä on glopaalisoituneet, myytyään kansallisomaisuutemme ja työpaikat ulkomaille, alkaa vaan tuli jo palamaan, jos se roihahtaa, alkaa liki sotatila!
Rikoksista on herrankin vastattava, maton alle ollaan maan tavan mukaan totuttu lakaisemaan liikaakin todella tärkeitä asioita, jopa erittäin vaarallisia sellaisia!

Ilkka Luoma

Nimenomaan pitenevä eliniänodote ja eläkeläisten kasvava määrä lisäävät työvoimapulaa vanhushoitoon. On suunnitelma, että Kiinasta tuotetaan tuhansia vanhushoitajia, koska meillä vanhukset jätetään omillensa - Kiinassa isovanhemmat ovat ovat perhettä, jossa on saman katon alla jopa kolme sukupolvea.

'Maailmassa ei ole syntyvyyden lisääntymisongelmaa, vaan kuolemisen vähentymisongelma' - silti kaikilla meillä on sama kohtalo ;)

intrigööri (nimimerkki)

Eläkeläisten ja vanhusten yksinäisyys on iso ongelma. Suurin osa porukasta kitkuttelee aika pienillä eläkkeillä, eivätkä he voi halujensa mukaan matkustella ja harrastella kaikkea kivaa. Aika moni lähtisi mielellään päivittäin liikkeelle ja poikkeaisi vaikka kahvilla ja juttelemassa toisten kanssa, jos olisi järkevä paikka missä käydä. Kaikilla eläkeläisillä ei ole "tekemistä enemmän kuin työikäisenä", kuten yleinen vastaus kuuluu, kun kysyy, miten äijällä menee.
Eläkeläisten juttutuvan, tms. käynnistäminen vaatisi vain sopivan tilan, missä voisi käväistä arkipäivisin parin, kolmen tunnin aikana. Ei tarvitse perustaa yhdistystä ja ruikuttaa rahaa. Tapaamispaikan varusteiksi riittäisivät kahvinkeitin, ehkä vedenkeitin ja mikro. Niitäkin pyörii monilla joutavina nurkissa. Rahaa ei tarvitse kerätä kuin siihen kahviin. Sopivan tapaamispaikan löytäminen jostain paikallisen torin seutuvilta lienee suurin ongelma, oikeita vuokria ei tietenkään voisi maksaa. Siivous ja tiskaus pitäisi hoitaa talkoilla.
Tämmöiset vapaamuotoiset tapaamiset toisivat elämään sisältöä ja kavereita. Samoista asioista kiinnostuneet löytäisivät toisensa. Apuakin arjen asioissa löytyisi. Eläkeläisten osaaminen on yhteiskunnan koko kirjo. Olisi ihmisistä itsestään kiinni, mitä he ehkä haluaisivat touhuta. Mahdollisuuksia on paljon. Mahdollinen masennuskin siinä loivenisi.
Eläkeläisten yksinäisyyttä ja elämänkuntoa voisi helpottaa tällaisen yksinkertaisen vertaistuen avulla. Pari, kolme reipasta ihmistä voisi polkaista touhun käyntiin missä vain. Seurakunnilla on mummon kammareita ja vastaavia, mutta moni ei halua uskonnollista tuputusta, eikä mitään pakkopullia.
Tuntuuko turhailulta? Onko sinulla jokin paikka, missä voit käväistä juttelemassa oikeasti aikuisten ihmisten kanssa vaikka joka arkipäivä? Lähikapakoita ja baareja ei lasketa, Myös varsinainen harrastustoiminta on erikseen.

Ilkka Luoma

tiistai, syyskuu 26, 2006
Vanhukset ovat osin paremmissa lähtökohdissa kuin osa nuorisosta

Lääkkeitä syödään yhä enemmän; lääkärit pääsevät vähemmällä määrätessään reseptejä enemmän. Annokset suurenevat. Sairaalahoidon välineet ja laitteet kallistuvat joka vuosi; hoidot ovat yhä arvokkaampia. Elinajanodote nousee ja eläkkeelle tulevat ihmiset ovat keskimäärin yhä paremmassa kunnossa. Osa nuorista on jo "lääkekierteessä" ja käyttävät euro-mitoilla alkoholia, tietämättä mitä huomenna tekisi.

Eläkeläiset ja eläkeikään tulevat suuret ikäluokat tietävät mitä ovat vaikeat ajat; he ovat kokeneet iäkkäämmissä luokissa jopa pienoisen nälänhädän ja puutteen. Heillä on tieto, kuinka tulla toimeen vähemmällä. Eläkeläisistä suurin osa ei tiedosta meille nuoremmille ikuista hokemaa kasvun politiikasta. Kokeneet ihmiset ymmärtävät, että tyhjästä on paha nyhjästä. Vanhuksilla on myös terve kunnioitus luontoa ja ympäröivyyttään kohtaan.

Nuorisoa on ikäluokkina vähämmän, paljon vähemmän kuin seuraavien vuosien aikana eläkkeelle siirtyviä. Nämä nuoret pitäisi työllistyä täysimääräisesti, sillä Suomi tarvitsee työntekijöitä kaikille aloille. Aktiiviväestö maksaa merkittävän osan eläkkeistä joka kuukausi palkkanauhoistaan. Hälyttävä määrä nuorista ei tiedä vaikeuksista taloudellisesti, koska koti on ollut monille "runsas", mutta osallistumaton. Kotisiteen katketessa monet nuoret eivät ymmärrä vaikeuksien edessä mitä tehdä; kierre on valmis.

Tietämättöminä ratkaisuista moni nuori tipahtaa osallistumattomuuskuoppaan ilman yhteiskuntahyväksynnän saantia. Samankaltaisia löytyy kaikkialta ja hyväksyntää ja osallistumista pitää hakea vaikka huikkaremmeistä, lääkenarkkareista ja huumeryhmistä. Monella nuorella ei ole edes ollut "kotia"; isä ryyppäsi, äiti masensi itsensä lääkkeillä ja mummokaan ei jaksanut loputtomiin.

Osa eläkeläisistä on jo nyt varakkaampia kuin koskaan, jättäen suuremmat perinnöt kuin milloinkaan koko Suomen historiassa. Eläkeikää lähestyvät suuret ikäluokat tulevat saamaan vieläkin suuremmat perinnöt, kuin ikinä aikaisemmin; nämä tulevat vastaavasti jättämään entistä suuremmat omaisuudet entistä pienemmille ikäluokille.

Ylihuomisen kulutus- ja ostovoimasta merkittävä osa on aikaisemmin hankittua pääomaa, joka suuntautuu myös "kotiinpaluumuuton" myötä laajasti koko Suomeen. Osa "maalta tulleista" palaa syntysijoilleen kuluttamaan kunnallisia palveluita, mutta myös tuomaan kulutuseuroja juuri nyt näivettyviin kuntiin ruuhkasuomen ulkopuolelle.

Kuinka saamme palvelut kohtaamaan; suuret kaupungit ja väestökeskittymät rakentavat kilpaa palveluita luullen loputtomaan väestösiirtoon "maalta". Maalla monesti on erinomaiset palvelut jo rakennettu, ilman suurempia jonotuksia, ja nyt väestöä siirtyy ruuhkasuomeen ja väestökeskittymiin. Palvelut ikäänkuin rakennetaan kahteen kertaan; se on tuhlausta.

Eri kokoiset ikäluokat ovat haaste. Haaste se on nimenomaan valtiolle, koska nyt vihdoin olisi rakennettava koko maata koskeva väestöpolitiikka. Kaikki eivät voi muuttaa Helsinkiiin, Ouluun, Kuopioon, Seinäjoelle, Tampereelle tai Turkuun. Valtiovalta voi rakentaa kannusteita väestön pysymiseksi tasaisemmin koko Suomen alueella. Verotus on vahva ja vapaaehtoinen keino säädellä väestöjakaumaa koko Suomen alueella. Suomi on yksi EU:n pinta-alaltaan suurimmista, mutta vähäväkisimmistä maista.

On ennakoitavissa, että moni myy "hyvähintaisen kaupunkikaksionsa/ -kolmionsa ja vaihtaa sen rivitaloon, omakotitaloon tai myöhemmin palvelutaloon sieltä, mistä nuoruutensa ja muistonsa ammensivat. Tämä muuttoaalto voi vielä yllättää yhteiskuntatutkijat. Suomi on myöskin huomisen tutkimuskohde, kuinka väestöpyramidi hoidetaan ja rahoitetaan, sillä meillä alkaa ensimmäisinä Euroopassa ikääntyvän väestön haasteet. Samaan aikaan Suomessa on nuorisohaaste saada työllistyvyys (kohtaanto) ja osallistuminen uudelle tasolle nykyisestä.

Ihmiset hakevat ikääntyessään mieluummin elämisentasoa kuin laput silmillä ostovoimaa. Elämisentaso lähtee yhteisöstä, ja suuri kaupunki on liian monesti vanhukselle yksinäisyyden kehto ilman osallistumista. Pienikin ryhmä ja olemassa olon hyväksyntä ja huolehdinta on sisällökkäämpi ratkaisu kuin yksinäiset illat keskellä kantakaupunkia.

Osallistuva ihminen on terveempi, virkeämpi ja aktiivisempi. Ikääntyvä väestöosa tunsi ja tiesi vaikeudet rakentaessaan tämän hyvinvointisuomen jäämiseksi nuorisollemme, joka ei kaikin osin tunnista sitä työtä, mikä on heidän eteen tehty. Vastuun tulee kohdata kaikissa ikäluokissa. Menestystä Suomelle!

Ilkka Luoma

Toimituksen poiminnat