Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Suomen ja Saksan kohtalonyhteydet - aukeaako koko totuus milloinkaan?

Asiantuntijapiireissä on alkanut laaja pohdinta Toisen Maailmansodan tapahtumista - sen alkamisesta päättymiseen saakka. Saksan Kolmannen valtakunnan rooli on ensimmäistä kertaa tarkan tutkinnan alla, huomioiden myös saksalaisten omat näkökulmat. Tulenarka keskustelu ja jopa kiihkeä väittely on alkanut.

---

09102005 - Yleisöä oli täysi sali katsomassa uudelleen kirjoitettua historiaa Saksan viimeisistä sodan päivistä huhti - toukokuussa 1945. 60 vuotta on ehtinyt kulua aikaa, jolloin tämän asian käsittely oli yksipuolista voittajan sanelemaa historiaa. Saksalaiset ovat vihdoin tehneet oman versionsa, jossa pidättyväisyys loistaa päällimmäisenä. Aadolf Hitlerin asioista on edelleen vaikea kertoa, siksi tulenarkaa ja komplimenttista sen käsittely on.

.


Suomalaisille ratkaiseva dokumentti - pelasti osaltaan itsenäisyytemme ~ Tamminiemi, Helsinki: Adolf Hitlerin kirje presidentti Risto Rytille. Tunnetusti Ryti pelasti valtiomme uhraten itsensä. 1944 Suomi oli totuuden edessä ja presidentti Ryti kantoi raskaan vastuun; tuolloin velvollisuus oli kunniaa. Ryti ei ymmärtäisi lausahdusta erillissodasta.


Suomessa menee elokuva, jossa on moni näkökulmaisempi tapa hahmottaa sekasortoista aikaa Saksan viimeisistä sodan päivistä Berliinissä. Elokuva on tunnustus Saksan kansalle, jonka kärsimykset ovat jääneet taka-alalle toisten tunnetuimpien kärsijöiden taakse. On oikeutettua nähdä myös toisen osapuolen kanta.

. 

 Mihin on kadonnut nykypäivänä kunnia ja velvollisuus? Kansa on aina rakastanut vahvoja johtajia, joilla on ollut ymmärrystä katsoa kokonaisuutta eikä vain omaa etua.

-----

 

Tänä päivänäkin on hyvin tuntemattomia tapahtumia; esimerkiksi liittoutuneet pommittivat yhdessä yössä Dresdenin kaupungin maan tasalle aiheuttaen n. 50.000 saksalaisen siviilin kuoleman. Dresdenin pommituksella ei ollut itse sodan kannalta suurta merkitystä, se oli puhdas siviilien joukkoteloitus.

Elokuvassa Perikato käsiteltiin Saksan Kansallissosialistisen puolueen viimeisiä päiviä, näin voidaan todeta, siksi voimakkaasti puolue kulminoitui Adolf Hitleriin. Tämän saksalaisten itsensä tekemä elokuva avaa uuden historiallisen näkökulman tapahtumiin, joista ei ole voitu puhua.

Kolmannen valtakunnan asioiden käsittely on vahvasti pannassa myös itse Saksassa. Olisi oikeudenmukaista, että totuus saadaan esille kaikilta näkökulmilta. On todennäköistä, että elokuva saa jatkoa aiheista, joissa käsitellään myös tuon aikakauden muita ajanjaksoja; myös tapahtumia, jolloin lähes koko Saksan kansa oli tuon ideologian takana.

Kiistelty puolue rakensi omanlaistansa Saksaa kaikkine hyvin tunnettuine lieveilmiöineen. Puolueen ohjelmassa oli myös asioita, joista tuli kiistatonta hyötyä Saksan kansalle ilman muiden kansakuntien kärsimystä.

On vaikeaa hyväksyä "totuudeksi" vain puhdasta pahaa aikaansaanut järjestelmä, jonka takana oli suuri enemmistö koko kansasta. Tuo samainen kansa maksaa tänä päivänä merkittävän osan yhteisen EU:mme tulorahoituksesta, on siis nettomaksaja.

Suomalaiset ovat kiinnostuneita myös menneisyydestään; on kiistatonta sanoa, että Hitlerin Saksalla oli merkittävä osuus meidän itsenäisyytemme säilymisessä kesällä 1944. Saksan apu tuolloin oli eräs kulmakivi Jatkosodan 1944 kesätaistelujen tukemisessa (mm. lento-osasto Kuhlmey), jolloin viitoitettiin tie Itsenäisyyden säilyttämiseen.

Myötätunto ja osanotto kaikille niille siviileille osapuoleen katsomatta, jotka joutuivat henkensä antamaan niiden julmuuksien vuoksi, joilla ei ollut mitään tekemistä sodan ja sotilaiden kanssa. Tänä päivänä asia on vielä pelottavampi: yhä enemmän siviilejä kuolee "sotatoimissa" ympäri maailman.

Ilkka Luoma

.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Eurovirkamies (nimimerkki)

Natsijohtajat tuomittiin sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan Nürnbergin oikeudenkäynnissä. Mittasuhteiltaan valtavan suurten keskityslerien rakentaminen aloitettiin heti natsien valtaannousun jälkeen. Niille suljettiin kommunistit, demareita ja ay-aktivistit. Vuonna 1935 juutalaisilta riistettiin Saksan kansalaisoikeudet. Vain 1 prosentti Saksan kansalaisista oli juutalaisia. Muualla Eurooppassa asui 6 miljoonaa juutalaista. Endlösung-päätös tehtiin Wannseen konferenssissa vuonna 1942. Puolaan ja Ukrainaan rakennettiin 3 valtavan suurta tuhoamisleiriä, joilla kahden vuoden kuluessa tuhottiin 5 miljoonaa juutalaista. Sitä ennen natsit tuhosivat "lentävillä" kaasutuskuorma-autoilla ja teloituksilla miljoona juutalaista. Saksa rahoitti hyökkäys- ja tuhoamissotansa ryöstämällä valloitettujen maiden keskuspankkien ja liikepankkien varat ja kiinteistöt sekä rikkaiden juutalaisten taideaarteet. Gestapon pidätys- ja tuhoamislistat olivat valmiina aina, kun Saksan hyökkäsi seuraavaan ja seuraavaan maahan.

Natsit poistivat työttömyyden, mutta se palveli ainoastaan natsien valloitussunnitelmia. Ensimmäiset Autobahn-moottoritiet rakennettiin joukkojensiirtoa varten. Natsit sanoutuivat irti Versaillesin rauhansopimuksen sotilaallista rajoituksista. Saksa käynnisti maailmanhistorian nopeimman ja tehokkaimman varustautumisen hyökkäys- ja valloitussotaa varten. Jokaisen saksalaisen pojan oli pakko kuulua Hitler-Jugend -järjestöön, joka kasvatti ja koulutti arjalaisia sotilaita hyökkäys-ja valloitussotia varten. Jokaisen saksalaisen tytön oli pakko kuulua Bund Deutscher Mädel -järjestöön. Sen tehtäväna oli kasvattaa tytöt vakaumukseen, jonka mukaan naisten velvollisuus oli synnyttää uusia arjalaisia sotilaita.

Jukka-Pekka Vasara

Unohdit verigeysirit!!1

Tuossa sepustuksessa oli niin monta karkeaa asiavirhettä, siis aivan valtahistorian tuntemia, ettei niitä jaksa ruveta korjaamaan vaan jätän sen vaikkapa nimim. "repelle".

Mutta ihan tommosta kannataisi miettiä että jos niitä juutalaisia oli 6M ja niitä tapettiin 6M niin miten niitä silti riitti valtavasti pakolaisiksi ympäri maailmaa ja sitten sodan jälkeen vielä Israelin täytteeksi? jne

Ilkka Luoma

Der Artikel:

Nach 60 Jahren erweitert sich der historische Blickwinkel

Das Jahr 2005 ist das Jahr vieler Gedenkfeiern. 1945 endete ein gewisses Zeitalter, über das man nur immer im Allgemeinen spricht.

Das nationalsozialistische Deutschland hat sich vor 60 Jahren den Siegermächten ergeben. Danach begannen einseitige und breit angelegte Verhandlungen hauptsächlich zwischen Russen und Amerikanern, in denen jeder seinen eigenen Willen durchzusetzen versuchte.

Dieses Jahr ist es an der Zeit den gewohnten Blickwinkel zu verlassen um gewissen historischen Geschehnissen eine neue Bedeutung zu geben. Es ist die Zeit einer Neubewertung auf gleicher Ebene aller Beteiligten.

In den 30ger Jahren wählte das deutsche Volk suverän die nationalsozialistische Bewegung, welche dem Deutschen eine Identität zurückgab. Über dieses Ereignis wurde viel gesprochen und geschrieben. Weniger wurden solchen Aktivitäten Beachtung geschenkt, welche die wirtschaftliche Situation des Volkes verbesserte sowie die Arbeitslosigkeit verringerte. Man schaffte es, daß das Volk als ein Volkskörper zusammenhielt, anderseits wurde aber die Meinungsfreiheit eingeschränkt.

Das 1933 erreichte Wahlergebnis kann in seiner Gesamtheit nicht als Manipulation bewertet werden sondern als Wunsch des Volkes, Veränderungen herbeizuführen.

Die Folgen des Weltkrieges sind bekannt. Über die schrecklichen Geschehnisse, welche die Machthaber geschaffen haben, weiß man heute sehr viel. Das jetzige Deutschland hat sich jedoch während der Jahre bemüht, den Schaden der Vergangenheit wieder gut zu machen. Jetzt ist es an der Zeit mit einer Gutschrift an das deutsche Volk das Alte zu begraben.

Es wäre jetzt nützlich sich mit den ungerechten Vorkommnissen heutiger Tage zu befassen z.B. mit der Palestienerfrage und den damit verbundenen zahlreichen unmenschlichen Geschehnissen in denen fast immer nur Zivile großes Leid erfahren müssen. Auch hier gebrauchen die Machthaber die gleichartigen Perlen der Retorik wie in den dreißiger Jahren zu Beginn der Hitlerära.

Die Ereignisse und das Schicksal Finnlands sind oft mit Deutschland verbunden. Heutzutage befindet sich z.B. unser Export und Import mit Deutschland in einer bedeutenden Stellung. Den Finnen bedeutet Deutschland Möglichkeiten und Sicherheit, aber auch Ungewissheit.

Vor Zeiten sollten wir einen deutschen König bekommen. Die militärische und wirtschaftliche Hilfe der Deutschen im Sommer 1944 war ein entscheidendes Element zum Erhalt unserer Selbstständigkeit. Auch diese Wahrheit mußte fast 60 Jahre warten um ans Licht zu kommt. Sie ist jetzt auf breite Zustimmung gestoßen und anerkannt.

Heute ist die Zeit gekommen vergangene Sachen in einem objektiven Licht zu sehen. Mit dem Wiederkauen alter Sachen läßt sich das Rad der Geschichte nicht zurückdrehen.

Schon im Namen der EU-Gemeinschaft sollte man die Identität der Deutschen berücksichtigen, denn alle haben ein Recht auf eigene Identität. So wie auch in Finnland die verschiedenen Komunen ihre Charakteristiken haben, so haben auch die verschiedenen Länder des EU-Verbandes ihre besonderen Eigenheiten.

Deutschland, welches ein bedeutender Nettoeinzahler im gemeinsamen Europa ist, hat es verdient Wertschätzung zu bekommen.

In diesem Jahr des Gedenkens in dem man von einer besseren Welt spricht und sich an die historischen Fehler erinnert, erwecken auch Fragen, weil jetzt die früher Leidenden neues Leid säen für neue Leidende um sich selbst zu verteidigen, im Namen der Freiheit.

Sieger haben immer die Linie bestimmt, Verlierer müssen es akzeptieren und die Zeit macht Vergessen. Auch heute diktieren die Sieger und verbreiten die offizielle Wahrheit.

Es gibt nur eine akzeptable Weise, sich an das Alte zu erinnern. Aus den historischen Fehlern sollten auch alle andere lernen und nicht nur diejenigen, welche die Fehler gemacht haben.

Zur Objektivität gehört ein historischer Blickwinkel, der alle Beteiligten gleichermaßen beleuchtet. Auch den Blickwinkel des Verlierers und der historischen Forschung.

Europa als EU hat nichts Gemeinsames, auch keinen synergetischen Allgemeinnutzen, wenn wir nicht die historischen Hintergründe aller beachten, und akzeptieren, daß von allen Seiten Fehler geschehen sind.

Die Welt könnte harmonischer und wertvoller sein, wenn wir nicht immer die Besonderheiten eines Volkes negieren würden und nur die eigenen Vorteile als Rechtens sehen.

Wir werden von einem neuen Typ der Gefahr ausgesetzt, Umweltschmutz, Energieengpäße, sauberes Wasser sowie Luftverschmutzung verlangen gemeinsames Handeln.

In diesem Jahr 2005 sollte nicht zu viel an historische Geschehnisse erinnert werden, sondern auch die Eigenschaften verstärkt werden,welche die heutigen Unmenschlichkeiten auf ein Minimum reduzieren.

Deutschland ist ein feines und vieseitiges Land mit einem Volk unterschiedlicher Gesichter und Eigenschaften. Wir haben alle eine Geschichte, und damit müssen wir leben.

Ilkka Luoma

Ein finnischer Freund Deutschlands

Ilkka Luoma

Yleisön pyynnöstä edellisen suomennos ---
...

2005-02-16
60 vuoden jälkeen historian näkökulma voisi laajentua

Vuosi 2005 on useiden juhlien aikaa. 1945 päättyi eräs aikakausi, josta ei ole ollut lupa puhua kuin yhdellä tavalla. Kansallissosialistinen Saksa antautui liittoutuneille, lähinnä venäläisille ja amerikkalaisille. 60 vuotta sitten alkoi laaja yksipuolinen vuoropuhelu voittajien tahdon mukaisesti. Tänä vuonna tullaan todennäköisesti kokemaan uusi lähestyminen arkoihin tapahtumiin. Olisi tasapuolisen tutkinnan aika.

30-luvulla Saksan kansa valitsi suvereeniin asemaan kansallissosialistisen liikkeen, joka oli palauttamassa kansallista identiteettiä Saksalle. Tapahtumien ilmentymistä on puhuttu ja kirjoitettu runsaasti; vähemmän on tarkasteltu niitä toimenpiteitä, joilla kohotettiin Saksan kansalaisten elinmahdollisuuksia, parannettiin työllisyyttä, aikaansaatiin kansallista eheyttä ja toisaalta kavennettiin ilmaisunvapautta.

Vaalitulos, joka 1933 saavutettiin, ei kokonaan voinut olla manipuloitu, vaan reilu enemmistö halusi muutosta. Toinen maailman sota käytiin tunnetuin seurauksin. Ne epämiellyttävät tapahtumat, joihin tuolloinen valloittaja syyllistyi, tiedetään myös hyvin. Saksa on nykyisyydessään osoittanut tahtoa hyvittää tapahtumat ja nyt on aika antaa myös hyvitys nykyiselle Saksan kansalle hautaamalla menneet.

Nyt olisi hyödyllistä perehtyä tämän päivän epäoikeudenmukaisiin tapahtumiin, mm. Palestiinan kysymykseen ja lisäksi niihin lukemattomiin epäinhimillisiin tapahtumiin, joissa lähes aina siviilit ovat suurimman kärsimyksen kohteena. Valttina saavuttaa äänestyksien jälkeistä valtaa, on käyttää osin samanlaisia retoriikan helmiä kuin jo 30-luvulla.

Suomen tapahtumat ja kohtalo on useasti liittynyt Saksaan. Tänä päivänä mm. vientimme ja tuontimme on Saksan kanssa merkittävän suuressa asemassa. Suomalaisille Saksa on merkinnyt mahdollisuuksia ja turvaa kuin myös epätietoisuutta. Aikoinaan oli meille tulossa myös saksalainen kuningaskin. Saksalaisten sotilaallinen ja taloudellinen apu kesällä 1944 oli eräs ratkaisu itsenäisyytemme säilymiselle. Tämänkin tosiasian esilletuloa piti odottaa lähes 60 vuotta, mutta nykyisin asia on laajasti hyväksytty ja tunnustettu.

Nyt olisi aika nähdä asioita objektiivisemmassa valossa; vanhojen hokemien toistelu ei tuo menetettyjä syyttömiä sieluja takaisin. Jo EU-yhtenäisyyden nimissä olisi huomioitava saksalainen identiteetti; kaikilla on oikeus omaan identiteettinsä, kuten Suomessakin eri maakunta-alueilla on omat piirteensä, niin myös liittoutuvassa Euroopassa on eri mailla omat "omituisuutensa". Saksalle, joka on merkittävä nettomaksaja yhteisessä Euroopassamme, olisi annettava sille kuuluva arvonsa.

Tämän vuoden 60 v. tapahtumien julistuksille paremmasta maailmasta ja muistutuksista historian virheistä, antaa kysymyksiä herättävän olon, koska nyt aikoinaan kärsineet viljelevät uutta kärsimystä uusille kärsiville itsensä puolustamisen ja vapauden nimissä. Voittajat ovat aina määränneet linjat, häviäjän on tyytyminen ajan kuluun ja unohdukseen.

Voittajat tänäkin päivänä sanelevat virallisen totuuden ja julistuksen. On vain yksi hyväksyttävä tapa muistella vanhoja; historian virheistä tulisi muidenkin oppia kuin vain historiassa virallisia virheitä tehneiden. Objektiivisuuteen kuuluu myös historian näkökulmien valaisu kaikilta tahoilta; myös häviäjien näkemyksien ja tutkimusten osalta.

Eurooppa EU:na ei ole yhtenäinen; eikä se synergioidu hyödyllisyydeksi kaikille, ellemme ota huomioon myös kaiken kattavaa historiatutkimusta ja hyväksyntää, että virheitä on tapahtunut kaikilla puolilla. Maailma voisi olla tasa-arvoisempi ja harmonisempi, mikäli emme lietso liiaksi kansallista erinomaisuutta ja vain omien kulutusetujemme oikeutuksia. Tulemme kohtaamaan uudentyyppisiä uhkia; saastuminen, energian riittävyys, puhdas vesi sekä ilmastomuutokset vaativat yhteisiä ponnisteluja.

Tästä vuodesta 2005 ei saisi tulla liiaksi historian muisteloa, vaan niiden ominaisuuksien löytymistä, jolla nykyiset epäinhimillisyydet vähennettäisiin minimiin. Saksa on hieno ja moni-ilmeinen kansakunta. Historiamme on meillä kaikilla ja sen kanssa tulee voida elää.

Ilkka Luoma

Toimituksen poiminnat