Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Suomalainen ei pelkää Venäjää, jäänteenä voi olla epäluuloa

Aina, kun puhutaan yleisestä asevelvollisuudesta - puhumme automaattisesti Natosta ja Venäjästä. Nato-uskovaiset lietsovat venäjäpelkoa ja -vihaa. Suuri kansa taas ei pelkää Venäjää, vaan uskoo kaupallisiin mahdollisuuksiin (sitä enemmän mitä idemmäksi menemme Turku-Imatra akselilla) - lisäksi suuri kansa sanoo jatkuvasti vakaan ein Natolle.

---

15102005 - Presidenttimme lohkaisi jälleen mielenkiintoisen väittämän suomalaisten pelosta Venäjää kohtaan. Edellinen presidenttimme väittämä oli erillissota, joka lohkaistiin Keski-Euroopan johtajille. Kuinka äänestäjät tammikuussa reagoisivat tälläisiin väläytyksiin? Suomalainen sanasto on rikasta ja pelko, epäluuloisuus ja varauksellisuus ovat kaikki eri sanoja. Suomalainen voisi olla epäluuloinen ja varauksellinen, mutta pelko on ehdottoman väärä sana.

.

Hyvin tyypillinen kuva Moskovasta. Tässä kaupungissa kävi Suomen rauhan ajan suurmies presidentti Urho Kekkonen kymmeniä kertoja junailemassa asioita maamme ja hänen itsensä hyväksi ja eduksi. Kuva otettu hotelli Rossijan aamiaishuoneesta, 13. kerroksesta. Kuvan utuisuus johtuu siitä, että se on otettu läpi likaisten ikkunalasien. Kuvattu 24. toukokuuta 2005, klo 9:07. DSC_5805.JPG. 1/250s, f10, 105mm. Photo by Ilu 2005.
---

.

Suomella on erityisen värikäs ja monipuolinen historia itäisen naapurimme kanssa. Venäjä "vapautti" Suomen Ruotsista. Näin päättyi ruotsalaisten suurvalta-aika sotineen, koska hakkapeliitat eivät olleet enää käytettävissä. Lenin antoi Suomelle itsenäisyyden vaikeiden autonomia-aikojen päätteeksi ja yleisen vallankumouksen kiinnittäessä venäläisten huomion kotimaahansa.

Suomen marsalkka C.G.E. Mannerheim luotsasi Suomen takuumiehenä maamme kuiville Saksan avustamana 1944. Presidentti Kekkonen operoi tavallansa Neuvostoliiton kanssa ja nosti mm. bilateraalisella kaupalla idänkauppamme selvään ykkösasemaan ja yhdeksi osalliseksi maamme vaurauden nousuun 60- ja 70-luvuilla. Kekkonen oli historiamme toinen takuumies Neuvostoliiton suuntaan.

Kekkonen oli työväenliikkeen tulotason nousun paras edusmies neuvotellessaan milloin saunailloissa ja milloin metsänuotioilla Neuvostoliiton johtomiesten kanssa ja useasti reippain ranneheilautuksin milloin jomman kumman maan kansanlaulujen innoittamana.

Nykyinen Venäjä presidentti Putinin aikana on jälleen nostanut maidemme välisen kaupan uusiin ennätyslukemiin. Venäjä on joustava kumppani tavallansa ja meidän tulee muistaa sen vaurauden kasvu; he ovat meiltä ostajia ja myyjä on länsimaalaisessa markkinataloudessa ja kilpailutilanteessa "nöyrä" varman maksajan maineessa olevaa ostajaa kohtaan. Vanhat Neuvostoliiton velatkin tulevat ennakkoon jo maksuun, ja menetämme hyvät korkotulot ko. veloista.

Suomi tai suomalainen ei ole pelännyt Venäjän tsaareja eikä Leninin uutta Neuvostoliittoa. Stalin sai pientä värettä housunpunttiin kiihkeinä vuosina 1939-40 ja 1944. Ehkä Presidentti Paasikiven ja Kekkosen aikana junamatkailu Moskovaan oli kukoistuksessaan, mutta nyt Putinin aikana kysymys on meille suuresta mahdollisuudesta eikä pelosta.

Kauppamiehemme liikkuvat Venäjällä jatkuvasti ja on olemassa keskinäistä luottamusta. Ei Venäjä muutu, Venäjä on edelleen kasvava suurvalta atomiaseensa ja verrattomien raaka-ainevarojensa vuoksi.

On turhaa puhua äidillisesti pelosta; olisi tarpeellisempaa olla edesauttamassa kaupallisia pyrkimyksiä. Venäläiset arvostavat kahdenkeskisiä suhteita presidenttien välillä. Seuraavissa vaaleissa suomalaiset pääsevät päättämään, kuinka hyvin kaupallisuutta tuetaan. Kuinka hyvin Sauli Niinistö voisi tulla toimeen Vladimir Putinin, Hu Jintao´n ja Saksan kanslerin kanssa?

Ilkka Luoma

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Antti-Pekka Mustonen

V½½½½ Lenin Suomelle mitään antanut (itsenäisyyden vaikeiden autonomia-aikojen päätteeksi). Se otettiin - ja vaikeimman kautta.

Venäjän aktiivinen lähiulkomaapolitiikka ja eräiden täkäläisten piirien aktiivinen vihakampanjointi pitävät suomalaisten ryssävihan eurooppalaisittain todella korkeana. - Itselleni riittäisi kirjoittajan tavoin terve varovaisuus ja epäluulo.

Ilkka Luoma

Eräs itärajalla asuva 6 -kymppinen, sanoi ryssävihan etenevän äidinmaidossa, vaikka idässä jo kaikki tietävät,että he elävät pitkälti venäläisten tuomista rahoista - rehdisti kauppaa tehden.

Tulikivenkatku (nimimerkki)

Nato on Euroopassa ja Suomen armeija olemassa ainoastaan ja vain idästa tulevan (Venäjä) uhkan takia.

hulda (nimimerkki)

"Nykyinen Venäjä presidentti Putinin aikana on jälleen nostanut maidemme välisen kaupan uusiin ennätyslukemiin."

Tuskin se Medvedevin syytä on että Venäjänvienti on pudonnut ja että Venäjä oli tammi-toukokuussa 7,7 %:lla vasta Suomen neljänneksi suurin vientimaa.

Ilkka Luoma

Kirjoitushetkellä presidentti oli Putin ja Venäjä on pitkällä tarkastelujaksolla Saksan, Ruotsin ja Englannin ohella merkittävin kauppakumppanimme - ollen ykkösenä useita vuosia.

Tulikivenkatku (nimimerkki)

Mitä mahdollinen Suomen NATO-jäsenyys siihen vaikuttaa? Eipä yhtään mitään. Samalla tavalla se Venäjä tekee kauppaa esim. NATO-maiden Saksan, Ranskan ja Englannin kanssa.

hulda (nimimerkki)
hulda (nimimerkki)

"On turhaa puhua äidillisesti pelosta; olisi tarpeellisempaa olla edesauttamassa kaupallisia pyrkimyksiä. Venäläiset arvostavat kahdenkeskisiä suhteita presidenttien välillä. Seuraavissa vaaleissa suomalaiset pääsevät päättämään, kuinka hyvin kaupallisuutta tuetaan. Kuinka hyvin Sauli Niinistö voisi tulla toimeen Vladimir Putinin, Hu Jintao´n ja Saksan kanslerin kanssa?"

Ovatkohan Halosen ja Putinin suhteet viilentyneet kun Venäjänvienti laski viime vuonna yli 2 miljardia siitä kun Halonen valittiin toiselle kaudelleen?

Ilkka Luoma

Venäjälle vientiä Suomesta ovat edesauttaneet nk. vienti, jossa transitona välitämme satamapalveluilla lähinnä japanilaisia ja saksalaisia autoja Venäjälle (Hanko, Kotka yms.) - sekin loppuu kun suuret Venäjän omat satamahankkeet saadaan valmiiksi.

Vieras (nimimerkki)

Euron kurssi suhteessa muihin valuuttoihin, vaikuttaa ratkaisevasti vientinäkymiin Venäjälle, Kiinaan jne..

hulda (nimimerkki)

Venäjän 2010 alkupuoliskon suurin tuontimaa oli Kiina, mutta sen jälkeen Saksa samoine euroineen (ja kaasuputkineenkin?).

Vieras (nimimerkki)

Olisihan se hienoa jos suomi olisi venäjän suurin tuontimaa mutta täytyy muistaa että meitä on vain 5,3 miljoonaa. Saksan väkiluku on moninkertainen suomeen verrattuna. Saksan teollisuuden rakenne on myös paljon monipuolisempi, esim autoja taidetaan viedä venäjälle aika paljon.

Ilkka Luoma

Suomi ei voi ola Venäjän suurin tuontimaa, kuin vain tietyissä kohtioissa, MUTTA Suomi voi ola erinomainen konsultti operoitaessa kaupallisia asiita Venäjän ja Kiinan välillä! Mm. vesiputki Baikalilta Kiinaan - nythän työn alla ovat jo kaasu- ja öljyputki... Samoin peltomaanvuokraus kinalaisille Venäjältä - ehkä jopa kiinalaisella työvoimalla. Venäjän oma työvoimakehitys on suurien ongelmien edessä.

Vieras Keno (nimimerkki)

No niin. Nythän on niin, että armeija tulee tarvitsemaan rahaa ja paljon kun varuskuntien home-ongelmista tulee julkisia.

Toimituksen poiminnat