Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Ovatko toiset meistä kuinka paljon arvokkaampia kuin muut?

Kansa riemastui, kun virkamiehet ehdottivat kansanedustajille noin 8 prosentin palkankorotukset. Kansa taas menee yhden prosentin linjalla ja työttömysperuspäiväraha on noin 22 euroa - brutto.

Kansa unohti, että kansanedustajat saivat edellisen korotuksen pyytämättä vuonna 2005. Kysymys ei ole oikeudesta saada - kysymys on moraalista näin vaaliraha-aikakautena ja kysymys on ennenkaikkea miksi toiset ovat kaksin-, kolmin- jopa kymmenkertaisesti "arvokkaampia" kuin toiset - maassa, jossa ekologinen jalanjälkemme on maailman 3. suurin.

---

ADRESSI A:  http://www.adressit.com/persuehdokkaat

ADRESSI B:  http://www.adressit.com/kansanedustaja

---

06112005 - Verokalenterijuorujulkaisut kertovat kilpaa kyvystä kuluttaa. Nykyinen markkinatalous kannustaa ostamaan, siis kierrättämään rahaa, jotta se loisi - ainakin teoriassa - uusia työtehtäviä pitkin tavara- ja rahavirtoja, aikaansaaden kuitenkin ahneutta lietsovia sivuvirtoja omaan taskuun rahanparkkeerautumisen erikoiskyynärpäämiehille.

Markkinamekanismi on olettanut raaka-aineiden ja energian saanin olevan turvattua toteuttamaan tätä kasvulietsotun kulutusjuhlan arkijatkumoa.

Tutkimukset kertovat, että valmistuvien ihmisten arvotekijöiksi ovat nousemassa palkan ohi mm. luontoon, ympäristöön, työyhteisöön, -edellytyksiin ja yhteiseen osallistuvuuteen liittyvät tekijät. Suomi on edelleen yksi erinomaisimmista paikoista toimia tuon uuden sukupolven odotusarvojen mukaisesti.

 

Markkinaihminen on näyttötalousihminen

 Markkinaihminen vertailee kykyänsä ja saavutuksiansa lähinnä rahassa ja ostovoimassa. Markkinatalousmaissa tuloerot ovat kasvaneet voimakkaasti, erityisesti ääripääilmiöinä. Uutisointi ja kansalaiset ovat tuohduksiin saakka puhkuneet epäoikeudenmukaisuutta, epätasajakoa sekä ahneutta mm. Fortum optiokeskustelussa.

 

 

Kokoomus on markkinatalousnäyttöpuolue, jolle kasvu on elinehto

Ylimmän johdon palkkoja perustellaan osaavan työvoiman niukkuudesta ja kilpailutilanteesta; selostetaan, että muut, enemmän markkinahypetysmaat, poimivat terävimmät ja osaavimmat tekijämme pois omasta Suomi-yhteiskunnastamme.

On enemmänkin vaarana, että ällistyttävä ahneuden ja työhönsä nähden ylisuurten palkkojen ja huonoimmillaan ansiottomien bonuksien rikkovan kansalaishenkeä eliminoimalla todellista yhteiskuntayhtenäisyyttä ja työnteon motivaatiota sekä tiimiosallistumista.

Tarvitseeko tavallinen ja melkeinpä kaikki kustannukset maksava kansa näitä yliahneuden keisareita ilman suhteellisen ymmärtämisen "vaatteita"?

Suurimman tulonsaajaryhmän varallisuus ja ostovoima lähtee aina liikkeelle suurimman kulutusvolyymin luontitasolta, so. peruskansalaisten kulutusvirrat viimekädessä aikaansaavat ylimmän tulotason rahavirrat. Kuinka arvelemme tapahtuvan, jos rikomme yhteiskuntasovinnaisuuden selityksellä, että joku ihminen on jotain muuta 100 kertaa parempi - ostovoimaisempi?

 

Miten todellinen arvokkuutemme pitäisi mitata?

Kuinka mittaamme todellisen ja oikeudenmukaisen kunkin työpanokseen liittyvän ansiomme; onko se koulutus- vai asematekijä? Kuinka saavutamme aseman, jossa on mahdollista generoida 10-100 kertaisen tulotason verrattuna keskimääräiseen?

Kuinka ylimmän johdon ja pääomakerroksen saa toimimaan ja tuottamaan voiton lisäksi myös työtilanteita, osallistumista verokertymiin, tuote- ja palvelukehitystä huomioiden koko yhteiskunta ja luonto sekä kantamaan yhteiskuntavastuuta yhtenä sen osallistujana ja maapallon yhteisten varojen käyttäjänä?

 

Luonto eliminoi riskitekijänsä - aina ja vääjäämättömästi

Luonto hävitti 60 miljoonaa vuotta sitten ylisuuriksi paisuneet dinosaurukset ketterien ja pienten nisäkkäiden tieltä synnyttäen meneillään olevan tasapaino-ongelman koko muulle eliöyhteisölle ihmisen muodossa.

Onko meille juuri nyt ominainen silmitön ja sivuilleen katsomaton kulutusorientoitunut ostovoimavertailu mm. ekologisesti kestävä tapa käyttää biomassaltaan pienenä ihmistekijänä valtaosalta muilta niiden elämän lähtökohdat?

Onko syntymässä kansalaisliike taisteluun tätä ahneuden suhteettomutta kohtaan?

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.kuvat.fi

http://www.facebook.com/first.ilkka

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Ilmari Röyskä

Järjellisiä palkkaeroja voisivat olla luvut noin 1:7 eli 1.500 - 10.000 euroa / kk kokopäivätyössä. Muu ei ole mitään muuta kuin huijausta. Vai missä joku näkee Wahlroosin, Kallavuon tai Liliuksen luoneen enemmän kuin ottaneen itselleen?

Pääomatulot ovat hiukan ongelmallisempia. Ei ole järkevää antaa pääomien todellisesti kasaantua harvoihin käsiin. On kuitenkin järkevää antaa ihmisen johtaa suurtakin pääomakasaa, mutta sen ei tule silloin olla hänen omansa. Kasaantuminen romuttaa talousjärjestelmän ja estää uusien ihmisten tasa-arvon totaalisesti.

Suomen nykyiset talousongelmat johtuvat liian suurista tulo- ja varallisuuseroista. Mukana on muitakin jännitteitä, kuten suomen- ja ruotsinkielisten eriarvoisuus.

J. Gagarin

Tuskinpa työnantajilla olisi mitään sitä vastaan, että valtio määrittelisi maksimipalkat. Kustannuksethan siitä vain alenisivat omistajien taskuun.

Missä vaiheessa muuten alkaisit sosialisoimaan pääomia, jotka joku on säästänyt?

Ilkka Luoma

Yhteiskunta-ajatteluun on leviämässä nyt myös käsite globaalit ostovoimaerot. Tätä voidaan myös kutsua kyvyksi kuluttaa ympäristöä näyttötalouden saavuttamiseksi - eli nk. tuplapakoputki-ilmiö.

Rahapula ja köyhyys poistuisi Eduskunnan avulla (nimimerkki)

Isopalkkaisten kuten kansanedustajien verotusta tulisi oleellisesti kiristää. Tuloerot ovat mielisairaita. Esim. konsultti Jorma Ollilan
tulisi tyytyä elämään vain 80 000 € kuukauspalkalla.

En ole koskaan nähnyt mitään erikoista Jorma Ollilassa. Esim eilen
televisioissa hän vaikutti nollan arvoiselta, joka ei tiedä mitään.
Toistelee kuten Kiviniemikin erilaisia jukisuudessa olevia fraaseja.

Lässyn lässyn siitä, ettei tuloeroja ei saa mennä kaventamaan verotuksella
on epäoikeudenmukaista. Eikö KANSANEDUSTAJA tunne sanaa JÄÄVI tässä?

Ilkka Luoma

Jorma Ollilan haastatteluongelma on se, että Ollila ei ole operatiivista johtoa ja häntä sitoo vaitiolo liikesalaisuuksista. Ollila kuitenkin myönsi tietyn ylimielisyyden vallinneen Nokian toimeenpanevassa johdossa - tietenkin sen jälkeen, kun hän toimitusjohtajan hommat jätti :)

Kansanedustaja (nimimerkki)

Kansanedustajan ei tarvitse tietää mitään. Riittä kun aina sanoo,
ettei palkkaverotusta saa kiristää. Tämä liturgia tuhoaa Suomen.

On aivan yksinkertaisesti helppoa kaventaa mammuttimaisia tuloeroja
kiristämällä verotusta, niin että riittää myös maanpuolustukseen.

Miksi ylläpitää tahallaan kärsimystä? Paikataan kassa ja hyvinvointi?

Eduskunnan oli hyvä saada lisää liksaa. Korottamalla ansioverotusta
se ei jää jälkeen muista saamaa liksaa nauttivista?

Kuulin jostain että ulosmittaukssa on 250 000 kotia? Toivotaan
että demarit kärsivät oikein suuren vaalitappion. Inhottaa Jungnerin
hymykin. Kuinka tommonen pelle on voinut olla johtaja?

Kaiken huippu ala-arvoisuudessa silmissäni on Jutta Urpilainen. Yök!

Ilkka Luoma

Onko se Turmiolan Tommi liikkeellä ;)

Toimituksen poiminnat