Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Lakkoilun sijasta molemmin puolinen vastuunkanto?

Uusi EK:n toimitusjohtaja Pukkinen ajaa lakkoilijoita ahtaammalle, perustellen sitä maailmanlaajuisella kilpailulla ja siihen vastaamisella. Lakko vahingoittaa aina osattomia. Mikä on työntekijän oikeus? Kyllä – se on työn tekeminen annettujen päämäärien ja ohjeiden mukaisesti käyttäen omaa ahkeruutta, oivallusta ja säntillisyyttä saavuttaakseen työnantajalleen parhaan mahdollisen lähtökohdan saavuttaa tulosta.

 

[09032006] ... Kiistatta maailmaa tasa-arvoisemmaksi muuttanut ammattiyhdistystoiminta on muutoksen vedenjakajalla. Lakkoase on vanhan maailman keino. Lakko oli erään aikakauden tuotos, jonka tehtävä ja käyttö on kohdannut eläkeikänsä. Niin eläinkunnassa kuin ihmisten evoluutiotaistelussa ei ole ikuista saavutetun edun nautintaoikeutta. Talous eikä elämä ole staattinen ilmiö, pikemminkin dynaaminen, jossa joustot ovat arkipäivää.

 

 Kuvalinkki --- http://photos1.blogger.com/blogger/4810/1008/1600/DSC_5409.jpg   ---

 

Kuvassa kokenut myyntimies Kaivopuiston Vapputunnelmissa 1.5.2005, kello 16:39.  Myyntimies (MJD) on ollut myyntialalla koko työhistoriansa. Myynnin menestystä auttaa urheiluhenki ja aktiivinen "ikämieskoripalloilu", mm. joka vuotisissa Savonlinna turneissa. Iloinen luonne, sitkeys ja rehellisyys tuvato tuloksen. Iän myötä monet myymämiehet laiskistuvat ja jokainen tietää itse tilansa kullakin tarkasteluhetkellä :) On huomattavaa, etteivät myyntimiehet lakkoile koskaan – provisiot kärsivät, kun ovat jatkuvan dynaamisen palkkauksen piirissä.  DSC_5409.JPG. 1/100s, f5.0, 72mm, 2,2MB. Photo by Ilu 2005. Nikon D70.

……

Lakko ei saa koskaan vahingoittaa tai haitata ulkopuolisten elämää ja toimia, se ei myöskään saa tuottaa taloudellista tappiota muulle yhteiskunnalle. Lakko oli keino tuoda mielenosoitus täsmäiskuna suoraan vastinkumppaniinsa, yleensä palkan maksajaan, siis työnantajaan.

 

Lakko on nykypäivänä vain keino haitata verkostoitunutta ja riippuvuussuhteista yhteiskuntaa, siis kuluttajia, äänestäjiä ja veronmaksajia. Jokainen ihminen viime kädessä huolehtii itsestänsä ja tänä päivänä joukkovoima kohtaa mieluumminkin internetissä, vapaa-ajassa, kulutuskäyttäytymisessä ja mielipidevaikuttamisessa.

Julkinen, laillinen ja yleinen mielenosoitus hyvin masinoituna joukkoliikkeenä on uudelleen tulevaisuutta. Riittävä yhdistyminen, yhteenkuuluvuuden henki ja johdettu voima toimii paremmin. Ranska saa liikkeelle satoja tuhansia ihmisiä osoittamaan mieltään. Julkisessa mielenosoituksesa on joukkovoimaa, joka huomataan.

 

 

Yleinen ja ohjattu mielenosoitus suoraan asioiden ytimeen!

Lakon sijasta yleinen mielenosoitus suunnitellusti, teemoitettuna ja selkein päämäärin antaa suurimman näkyvyyden. Julkinen mielenosoitus hyvin ja tehokkaasti johdettuna menee suoraan asiaan, se kohdistetaan lainsäätökoneistoon, sillä laki on länsimaalaisuuden mitta. Laki määrää elämisen, kaupan, kuluttamisen ja kaiken liikkumisesta vapaa-aikaan. Lakimuutoksilla muutetaan yhteiskuntaamme.

Kansalaiset valitsevat eduskunnan ja valitsijoilla on oikeus muistuttaa edustajiansa epäkohdista, jotka kohtaavat kuluttajaa ja äänestäjää. Kerran neljässä vuodessa on yhteiskunnallinen velvollisuus suorittaa äänestyksellinen mielenosoitus.

 

Vaalien välillä mahdollisesti tarvittava mielenilmaus tehdään näyttävästi, ohjatusti, kurinalaisesti ja tehokkaasti johdettuna. Kansalaisvoima kohtaa kaduilla paremmin kuin muuta yhteiskuntaa vahingoittavassa täsmälakossa.



Suomalainen ei syty herkästi

 

Nyt yksinäisyyden, nuorisotyöttömyyden, yhteiskunnan ulkopuolelle ajautumisen ja yhteenkuulumattomuuden aikakautena joukkovoima voisi tuottaa osallistumista, iloa kuulua ryhmään, saada kannustetta toisistansa ja ennenkaikkea kokea hyödyllisyyyttä yhteisessä päämäärähaennassa.

 

Perustuslaki takaa laillisen ja ennakkoon ilmoitetun mielenosoituksen oikeuden kaikille Suomen kansalaisille. Joukkovoima kohtaa kaduilla vastavoimaksi niin talousrikoksille, sisäpiirikähminnöille, ansaitsemattomille palkkioille kuin myös yleiselle vastuuttomuudelle, piittaamattomuudelle ja taloudelliselle ahneudelle. On kansalaisliikkeiden aika.

 

 

Lopuksi; myös työnantajalla on velvollisuuksia!

 

Kun työntekijälle luetaan nyt kovia vaateita Suomen käydessä kovenevaan maailmanlaajuiseen työn uudelleen jaon taisteluun – on myös työnantajalla velvollisuuksia huomioida tärkeintä panostekijäänsä – ihmistä, joka motivoituneena työntekijänä on oleellinen osa liiketoimintaa, eikä ole pelkkä menoerä talouspäällikön tilikartalla.

Ilkka Luoma

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Vierass (nimimerkki)

Varmaan tää sama tyyppi kannattaa kiinalaisen duunarin lakko-oikeutta.

Ja sen kaverit julistaa kohta kiinaa, kaikissa medioissa, epädemokraattiseksi ym.

Ihan hölynpölyFirma koko EK, sen voisi lakkauttaa ensimmäisenä.

Ilkka Luoma

Kiinassa on lakko-oikeus, ja lakkoja on nähty lähinnä länsiyrityksissä, vaikka siellä maksetaan hiukan parempia palkkoja kuin kiinalaisten omissa.

Veeti Kangas (nimimerkki)

pitäisiköhän EK-Pukkisen ja SAK-Lylyn lukea tämä ja tietysti Jouko Ahosen Paperiliitosta :)

Vieras (nimimerkki)

Veetillä kannatettava kehotus!

Ilkka Luoma

Kiitos vinkistä - toimitetaan ao. herroille :)

Veeti Kangas (nimimerkki)

mielenkiintoista on se, että lakkoilu on ja oli kielletty Neuvostoliitossa, Kiinassa nykyään ja Saksan kolmannessa valtakunnassa.

Ilkka Luoma

kuten todettua, Kiinassa on lakko-oikeus, mutta sitä käytetään hyvin, hyvin vähän.

Vieras (nimimerkki)

arvelisin, että kiinalaisten lakkohaluttomuus johtuu vastuunkannosta ja "pelosta" menettää työ?

Veeti Kangas (nimimerkki)

Härskisti copipeistaan Ilkka Luoman blogspotilta erinomaisen kirjoituksen myyntimiehistä, jotka eivät sattuneista syistä koskaan lakkoile, muuten, kuvalinkki liittyy tähän lainaukseen:

"Palkkapussin saatuaan myyntimies on todennut kauppojen tulleen maaliin; provisiot kilahtivat tilille. Tänä päivänä korkeiden palkkakustannnusten maassa Suomessa voivotellaan kustannuksiemme olevan 5-10 kertaiset kehittyviin maihin nähden. Työ on aina tehtävänsä väärtti. Normaalissa kuukausipalkassa on vaikea huomioida dynaamista tulosta. Yhtiöiden tilauskirjat eivät ole aina staattisia vaan vaihtelevia myyntikyvyistä riippuen. Kustannuksien tulisi elää tulojen myötä ylläpitäen yhtiön kykyä tarjota jatkuvasti ja dynaamisesti työtä tekijöillensä.

Entisten aikojen laukkuryssä, tuo nykypäivän myyntitykki eli kaupparatsu elää yrittäjämäisesti keräten oman ja perheensä toimeentulon myyntityöstä, joka tunnetusti ei ole vakaata, vaan vaihtelevaa kuten kauppamiehen palkkakin. Myyntimiehelle tarjotaan takuupalkan jälkeen tyypillisesti pieni pohjapalkka ja reipas provisio myyntikatteesta tai myynnistä laskettuna. Myyntimiehen palkan voidaan aina sanoa olevan kohdallaan ja tasokorotukset syntyvät omasta tahdosta ja innosta tehdä työtä, siis tulosta yhtiöllensä. On hyvä muistaa, että Suomen kuuluisin kyläkauppa Tuurissa on alkujaan syntynyt kunniakkaan kulkukauppiaan uutterasta työstä.

Myyntimies on käytännössä itsenäinen yrittäjä palkannauttijan sosiaaliturvalla. Myyjä saa aina ansionsa mukaan; hänellä ei ole vakiopalkkaa, vaan yrittäjämäinen korvaus tehdystä työstä, mutta ennen kaikkea tekemästään voitosta, mikä ylläpitää hänen edustamansa yhtiön toimeentuloa. Voidaan pelkistetysti ja hiukan raflaten sanoa, että myyjäkunta ylläpitää koko muun yhtiön kykyä pitää palkollisia tuotannossa, hallinnossa ja tuotekehityksessä. Myyjäparan pitää vieläpä maksaa esimiehensäkin palkka, ellei pomolla satu olemaan henkilökohtainen myyntitavoite.

Myyjä, tuo hotellien uskollinen asiakas, sairastaakin kitsaasti, sillä tunnetusti kauppoja ei sairaalan vuoteelta synny (sairauspoissaolojen listassa kaupanväki on vähiten poissa työtehtävistä, 2,9% työajasta, HS 20.3.2006/ Tilastokeskus). Myyjän voidaan sanoa olevan verottajan uskollinen kumppani ja hyvä ystävä, sillä keskimäärin tehokas ja säntillinen myyntineuvottelija saa keskiarvoa korkeampaa provisiovoittoista palkkaa, maksaen mukavat korvaukset valtiolle kuluttamistaan ajoteistä. Kaupparatsu, tuo huoltoasemien tiikeri ja leijona, kuluttaa menovettä leasingautossaan loputtomilla maakuntamatkoillaan verottajan iloksi ja vihreiden suruksi. Myyntimies innokkaana asiakaspalvelijana kuluttaa ravintoloiden ja muidenkin anniskelupaikkojen palveluita kerryttäen arvonlisä- ja muitakin valmisteveroja iloisesti valtiomme kassaan. Lisäksi innokkaana kaupantekijänä lomatkin jäävät minimiinsä, sillä vähemmän kauppaa syntyy lomalaitureilla ja -laitumilla. Ei taida myyntimiehemme paljon ehtiä sairastamaankaan, sillä tie ja asiakkaat kutsuvat.

Myyntimiehet eivät lakkoile, sillä tavoitteet ja provisiot jäävät näin saavuttamatta. Myyntikavereiden ainut lakko on tupakkalakko. Päivätyö päätetään eläkkeeseen, jolloin toivottavasti on riittävä provisiokertymä varallisuutena, jotta eläkepäivät soljuvat muistellessa värikästä ja ihmisläheistä työtä ja saavutuksia, jotka luotiin omalla rehellisellä työllä.

Myyjien ammattikunta on yrittämisen esimerkki. Myyjän perusasenne on iloinen hymyilijä, joka kuuntelee ostavan asiakkaansa toiveita aina sanomalla: kyllä onnistuu. Niin onnistui myös positiivisen elämänasenteen viljely pitkillä maakuntamatkoilla, joista jäi jäljelle legendaariset tarinat leijumaan hotellisaunojen löylyhuoneisiin, nuorempien myyntisukupolvien jatkaessa sitä maailman toiseksi vanhinta, vai olisiko vanhinta ammattia.

Kaupparatsu on virettä ylläpitävä perussuomalainen, joka ei vähästä hatkähdä, eikä pienestä kitise. On sanottu, että todellisen myyntimiehen ammatti on maailman vaikein, mutta myös arvostetuin. Myyjien kesken markkinat on aina suhdanteista riippumatta jaettu joka aamu uudelleen.

Ilkka Luoma"

Ilkka Luoma

Aika härskiä toimintaa, mutta menkööt tämän kerran ;)

Erland Salo (nimimerkki)

Laukkuryssät kulkivat aikanaan lähinnä itäisessä Suomessa. He olivat hyvin tervetulleita silloin. Siis aika kauan sitten. Nyt on aika toinen.

Olemme itseasiassa hyvin yksinkertaisessa tilanteessa. Taloudellinen tuotto jostain toiminnosta tulee joko työntekijöille tai työnantajille eli omistajille. Yksinkertaisesti maksetaanko työntekijöille hieman parempaa palkkaa tai sen lisiä tahi ostetaanko omistajan vaimolle uusi turkki ja pojalle urheiluauto. Esimerkki on yksinkertaistus, mutta tosi.

Otetaanpa mikä tahansa suomalainen suuryritys, jossa pannaan joku valtava yksikkö (esim. Varkaus, Kemijärvi ja jne) kiinni, niin osakkeen arvo nousee ja johtajien ansiot optioineen myös. Johtajien ansiot ovat aivan suhteettomia verrattuna mihin hyvänsä. Esimerkiksi Fortumin viestintäjohtaja kuittasi niin paljon rahaa, että en yksinkertaisessa mielessäni osaa ymmärtää. Hän ei tehnyt yhtään mitään eikä muutkaan johtajat menestyksen eteen. Monopolia on helppo johtaa. Aivan sama olisi ollut vaikka Alkossa.

Veeti Kangas (nimimerkki)

Mitä tapahtuisi, jos kaikki maailman ihmiset olisivat yksityisyrittäjiä?

Ilkka Luoma

Lähestyisimme eläinkuntaa, kunnes huomaisimme yhteisöllisyyden voiman elonkamppailussa - ja kierros alkaisi uudelleen!

Veeti Kangas (nimimerkki)

Palataan aiempaan kysymykseen (mikä täälläkin toisaalla on esiintynyt) kuinka paljon toinen voi olla toistaan arvokkaampi, esimerkiksi kuukausipalkassa, kun kuitenkin me kaikki olemme maapallon yhteisistä, kenellekkään juuri kuulumattomista, varannoista riippuvaisia.

Vieras (nimimerkki)

Sokrates määritteli, että seitsenkertainen 'paremmuus' riittää!

Veeti Kangas (nimimerkki)

Suosittu vertaus eläinkuntaan tuo ajatuksiin täyden tasa-arvon, jossa välitön juuri sillä hetkellä oleva voima ja tasoero ratkaisevat aseman laumassa ja yhteisössä kuin reviirillä.

Vieras (nimimerkki)

Onko kukaan kuullut, että eläinkunta lakkoilisi?

Veeti Kangas (nimimerkki)

Jos eläinkunta lakkoilisi, niin mistä se lakkoilisi? Eläinkunnalla on vain kaksi tehtävää, pitää itsensä ruoassa, jotta voisi kiima-aikana lisääntyä. Pidempiä homosteluaikoja se ei siedä. Ja jos lakkoilisi, niin tulisi syödyksi. Elämän laki, omertan laki.

Vieras (nimimerkki)

Eläinkunnassa vallitsevat tarkoituksenmukaisuuden ja sopeutumisen ikiaikaiset lait.

Vieras (nimimerkki)

Tuo kuvalinkin kaveri on espoolainen Räikkösen Hannu ;)

Veeti Kangas (nimimerkki)

Haa, Rinox Hannu Räikkönen ! :-)

Ilkka Luoma

Myyntialan kärkikavereita pääkaupunkiseudulla - Hannu "Hanski" Räikkönen, alias Norman Kallioranta.

Vieras (nimimerkki)

Myyntimiehet ovat jatkuvassa palkkamuutoksessa, heidän palkka elää tuloksien mukaan. Miten olisi, jos kaikilla olisi sama systeemi?

Veeti Kangas (nimimerkki)

Myyntimiehen palkka voi vaihdella puhtaasta nollasta (tai pohjapalkasta, joka on usein vain 1000 euroa/kk) kymmeniin tuhansiin ...

Vieras (nimimerkki)

Lakko päättyy aina, mutta mitä yleensä sillä voitetaan?

Ilkka Luoma

Muistamme Jouko Ahosen paperimiehet ja vuoden 2005 (muistaakseni) lakot ja sulut...

Veeti Kangas (nimimerkki)

Huomatkaa suomenkielen tarkkuus:

"[09032006] ... Kiistatta maailmaa tasa-arvoisemmaksi muuttanut ammattiyhdistystoiminta on muutoksen vedenjakajalla" ...

jos vaihdamme "maailmaa" sanan viimeisen kirjaimen n:ksi - niin sisältö muuttuu oleellisesti! :)

Vieras (nimimerkki)

entä jos sana "maailmaa" muuttuu sanaksi "maailmalla"? Ei ole ihme, että suomenkieli on ulkomaalaisille maailmalla niin vaikeaa.

Ilkka Luoma

Ilman 1990-luvun alun ammattiyhdistysliikkeitä, joiden toimintarepertuaariin myös lakot kuuluivat, ei Suomi olisi nykyinen hyvinvointiyhteiskunta (kulutuksellisesti ja materiaalisesti).

Ilkka Luoma

"Kulkeeko posti ja polkeeko Kuski (nykyään sähköavusteisella polkupyörällä)"

Toimituksen poiminnat