Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Kruununjalokivemme valuivat ulkomaille?

Jälleen puhutaan suurien yhtiöidemme valumisesta ulkomaille. Yhteiskunta tarvitsee verovaroja, koska demokratiaan kuuluu tulontasaus ja huomioiminen. Kuka huomioi nyt ja miten, jos veropohjaa kasvatetaan pääomaverojen korotuksella? Kuka ja ketkä kantavat mitäkin yhteiskuntavastuuta? Mikä on suurien yhtiöiden merkitys kansakunnalle omistajuuden näkökulmasta?

...

KUVALINKKI -  http://photos1.blogger.com/blogger/4810/1008/1600/DSC_1357.jpg

Kuvassa suomalainen Herlinien suvun omistuksessa olevan Koneen pääkonttori, oikealla. Vasemmalla mm. amerikkalaisten eläkeläisten välillisesti omistaman Nokian pääkonttori. Espoo, Keilaniemi. Työntekijöitä näillä kahdella on lähelle 100.000,  suurin osa ulkomailla. Minne yhtiöt tahkoavat rahaa, no, omistajien tileille ja työntekijöiden palkoiksi. Nokia oli takavuosina yksi Suomen suurimpia veronmaksajia. Nokian kuuluisat optiot tahkosivat myös kunnille ja valtiolle runsaasti tulontasausta sosiaali- ja "urheilutoimeen". Onkohan pääjohtajien huoneiden välillä näköyhteys?

DSC_11357.JPG. 9. huhtikuuta 2006, klo 13:12. 2,26MB. Photo by Ilu 2006. Nikon D70.
.............

TV1:n Lauantaiseurassa 9.4.2005  oli vieraana Nokian pääjohtaja Jorma Ollila; hän liputti sinivalkoisin ajatuksin suomalaista omistamista ja yhteiskuntavastuuta, mitä myös Nokia haluaa vimmatusti ylläpitää. Etelä-Pohjanmaalta kotoisin olevan talousmiehen ajatuksien vilpittömyyttä ei saata epäillä. Nokian omistus on kasvottomilla rahastoilla lähinnä Yhdysvalloista. Nokia on kuitenkin toistaiseksi suomalaisten käsissä johdollisesti.

Ollila, joka oli myös Elinkeinoelämän Valtuuskunnan EVAn puheenjohtaja, tuuletti syvimpiä tuntojaan MTV3:n lipumisesta ruotsalaisille. Hän mainitsi myös esimerkkinä Englannin lopulta menettäneen autoteollisuutensa ulkomaalaisille.

 

EVAn raportti kertoo suomalaisten makuuttavan rahojaan pankeissa pankkien riemuksi. USA:ssa yksityiset ihmiset omistavat yrityksiään kiitettävästi, tässä Suomi kulkee lähes jälkijunan viimeisessä vaunussa. Me emme halua omistaa, me pelkäämme ostaa osakkeita.

Suomalainen peruskansalainen oli viimeksi liikkeellä vuosituhannen vaihteen Hulluilla Hulabaloo pörssikohinapäivillä jonottamassa hypetystä uskoen sen tekevän rikkaaksi ja menestyväksi; onneksi liikkeelläolo ei tapahtunut pankkilainoin.

 

On perin selvää, että sijoituksia tuolloin tehneet kansalaiset odottivat väärin tulevaisuusarvioin loputonta arvonnousua. Olimme tuolloin tuta sitä ahneuden ja kiihkeän arvonnousun aikaa, jossa monet pörssipelurit ovat jatkuvasti, mutta ammattimielessä käyttämässä sumeilematta tietämättömän kansalaissijoittajan kukkaroa.

 

Osakemarkkinoilla pitkässä juoksussa spekulaatio voisi olla vähäisempää; oleellista olisi pitkäjänteinen osinkopolitiikkaan orientoitunut kehitys. Tällöin tavallinen kansa kokisi osakesäästämisen todellisena vaihtoehtona pankkisäästämiselle.



Kansa tuli varovaiseksi

 

Sijoittaminen ja omistaminen on pitkäjänteinen operaatio. Parhaan tuoton saa keskimäärin kymmenien vuosien omistuksella. Suomi tarvitsee omien kansalaistensa sijoituksia, näin estetään yhtiöidemme lipuminen vieraisiin käsiin. Norja on mielestämme vanhoillinen maa, mutta he omistavat lähes kaiken itse. Norjassa ei spekuloida, ehkä ainoastaan maan sisäisesti; ei heille eurokaan kelvannut, kiitos öljyn ja konservatiivisen kansanluonteen.

Suomalainen makuuttaa rahaansa pankeissa. Pankit on pääsääntöisesti ulosliputettu, puuttuu vain Sammon muljahtaminen SE Bankenin hoiviin (menikin myöhemmin tanskalaisille – merk. 25112010). Suomessa on ollut uskomattoman hyviä yhtiöitä ja ulkomaalaiset ovat sen tehokkaasti hyödyntäneet ostamalla alihintaan jalokiviämme. Myös valtio on edesauttanut ulosliputusta ansiokkaasti.

 

Milloin suomalainen voisi uskoa omiin ’jalokiviinsä?’


Ajatelma: suomalaiset siirtävät 30% käteisvaroistaan osakemarkkinoille saaden myös pitkällä jänteellä paremman tuoton rahalleen kuin pankkien olemattomista koroista. Kansalaiset ja verottaja ovat roimineet yritysjohtajia osakkeenomistajien liiasta suosimisesta. Asia arvioitaisiin toisin, mikäli kansalaisemme olisivat samassa omistajasuhteessa kuin esim. USA:ssa.

Jos tuo 30% toteutuu, tulee meistä enemmän osa yhtiötä ja innoissamme seuraisimme "salkkumme" kehitystä, olisimme ikäänkuin osa yritysmaailmaa ja antaisimmme myös paremman arvon uusille dynaamisille tuotokseen perustuville palkkamalleille. Asennemaailmamme muuttuisi osinkojen myötä vuosien saatossa; samalla hyväksyisimme sen kuuluisan riskinoton ja kilpailutilanteet ja niiden vaikutuksen tulokseen, josta mm. palkat maksetaan.

 

 

Kuka kantaa vastuuta ja miten?

Lopuksi on mainittava, että Jorma Ollilan näkemykset ja tiedot paljon puhutusta maapalloistumisesta ovat huomattavasti lähempänä totuutta kuin poliitikoillamme, koska Ollila on yhtiönsä kautta konkreettisesti ympäri maailman niin lattiatasolla alaistensa myötä kuin johtokerroksissa itse.

 

Valtion ja yritysjohdon tulisi keskustella enemmän, myös presidenttimme tulisi omata "liikemiessilmää" avuksi yhtiöidemme ponnisteluille maailmalla. Presidentti voisi ottaa itselleen lisää yritysmaailman neuvonantoa.

 

Ilkka Luoma

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Tottakai suomalainen omistus kansainvälistyy. Sehän on selvä trendi sekä hallituksen politiikkaa.

Kokoomuksen ideologiaan kuuluu mahdollisimman kaikista rajoitteista vapaa kilpailu. Mikä olisikaan vapaampaa kuin antaa ostajan ostaa sitä, mitä hän haluaa?

Ilkka Luoma

Onko tässä se vaara, että vahvat voittavat heikot? Määrätietoiset voittavat epätietoiset? Muslimit passiiviset kristtyt ja kiinalaiset voittavat velkaantuneen ja ylensyöneen länsimaalaisen markkinatalouden?

Vieras (nimimerkki)

Kataisen suunnittelematon markkinatalousjargonia vie yhteiskuntamme paaria luokkaan, koska luontainen kilpailukykymme ei salli täyttä avoimuutta, meitä on liian vähän.

Ilkka Luoma

Kilpailukyky kasvaa "hauiksen" kasvaessa, missä on meidän hauis - kun meitä on vain 5 miljoonaa. Kiinassa valmistuu joka vuosi 340.000 insinööriä - enemmän kuin EU:ssa, Venäjällä ja USA:ssa yhteensä.

Vieras (nimimerkki)

Kirjoittaja ymmärtää enemmän kuin moni muu huutelija. Asiaa, jota sietäisi pohtia.

Ilkka Luoma

Oleellista olisi nyt keskittyä saamaan Nokia takaisin Suomeen, edes 30 prosenttiin saakka...

Toimituksen poiminnat