Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Kuinka luonnollista on asioiden salaaminen?

Wikileaks nostatti amerikkalaiset ja suomalaisetkin ministerit takajaloilleen  –  ”Hyökkäys koko maailmaa vastaan” –sanaili USA:n ulkoministeri Hillary Clinton, jolta aviomies, entinen presidentti yritti salata kravattikoodituksensa Valkoisessa talossa.

Suomessa totuuden torven töräyttelijä, ulkoministeri  Alexander  Stubb (kok.)  piti asiaa vastenmielisenä. Totuus on kuitenkin se, että täysi totuus on kirvelevä tekijä, kun paljastuisi muun muassa se, että Nato tiesi nimenomaan Gruusian hyökänneen ensin – eikä Venäjän.

Sen sijaan oli arveluttavaa lainata Kiinan Kazakstanin suurlähettilään varmentamatonta lausuntoa Kiinan kyllääntymisestä Pohjois-Koreaan – lausunto on varmaan amerikkalaisille mieluinen, mutta olisi pitänyt tietää, että Kiinassa tuon tyyppisiä päätöksiä ei tehdä suurlähettilästaholla.

 

Paljastukset ovat avoimuus- ja kiusantekopassi helpommin ymmärrettävään maailmaan

Voidaanko pikemminkin sanoa, että paljastukset ovat palvelus vapaalle maailmalle ja tavallisille ihmisille, jotta he vihdoin näkevät, mitä heidän rahoillaan operoivat virkamiehet ja poliitikot tekevät ja kuinka he pelailevat omia salaisuuspelejään kansalta piilossa.

Voidaanko pikemminkin sanoa, että on vastenmielistä tietää, mitä todellisuudessa kulissien takana tapahtuu – olisiko nyt avautuminen aikakauteen, jossa kansalaiset kautta maailman saavat aiemmin tietää mitä huomenna päätetään  - näin kaikkien kustannuksien maksajat voisivat reagoida jo ennen kuin valitsemamme johtajat tekevät päätöksiä vahingoksi kansakunnille.

Ihminen salaa asioita

[12112005] Niin kotona kuin erityisesti työelämässä salaaminen ja salaiseksi julistaminen on liike-elämän tapa suojata jotain sellaista, mistä odotetaan saavan myöhempää ja laajempaa hyötyä. Kuinka paljon kehitysenergiaa menee hukkaan salaamisjärjestelmien ylläpitoon ja kuinka paljon menetetään aikaa salauksen hidastaessa luonnollista olotilaa? Kuinka paljon salaaminen vaikeuttaa itse omaan elämäämme?

Vuosimiljoonainen eläin- ja kasvikunnan kehitys voisi antaa vastauksia salaamisen tarpeellisuuteen tai tarpeettomuuteen. On totta, että eläimet "salaavat" ennen saalistusta itsensä yllätyksen aikaansaamiseksi. On totta, että sorsaemo haluaa "salata" pesänsä poikueensa tulevaisuuden turvaamiseksi.

 

Ihminen salaa saadakseen yksipuolista hyötyä

Ihminen salaa asioita joko peitelläkseen (sorsan pesä) tai saavuttaakseen yllätysvoiton (saalistus). Salaamistarpeita on myös muita - mm. epämiellyttäviä asioita ei haluta julkisuuteen. Maineen menetystä pelätään, siksi vertailutietoa ei haluta yleiseen tietouteen, mikäli adjektiivillisesti vertailutieto on huono.

Alemmuuden tunteen peittely (olemmehan kulutusyhteiskunnassa orientoituneet naapurustovertailuun). Lisäksi salaaminen luo mysteerioita ja kysymyksiä, jotka ruokkivat ihmisen yhtä perusominaisuutta uteliaisuutta, joka on toisaalta kehitystä stimuloiva ominaisuus.


Mitä täysi avoimuus toisi hyötynä ihmiskunnalle?

Oletuksena salaamattomuus toisi suoran ja välittömän osallistumisen laajalta rintamalta, jolloin monet esim. tuotekehityshankkeet olisivat suoraviivaisempia ja monista kokeiluvaiheista säästyttäisiin. Parhaimmillaan voitetaan monet epäonnistumiset, koska plagioitumisen uhallakin kehityskeskusteluun osallistuu suurempi vaikuttajien määrä.



Salaamattomuus luo myös osallistuvuutta sekä yhteisöllisyyttä

Tasa-arvoisuuden tunne lisääntyy, koska poissulkemisia "salaseuroista" ei enää tapahdu. Salaamattomuus lisännee myös luottamusta ja ennustettavuutta, jolloin mm. politiikan hoito on avoimempaa ja laajat kansalaisryhmät tavoittavaa.

Salaamisen poistuminen poistaa myös "turvaverhot", jolloin rikollinen toiminta helpottuu. Näinkö salaaminen ideaalisena ajatuksena onkin luotu tahoille, jotka eivät täysin oikeudenmukaisin ja tasa-arvoisin menettelyin ole markkinoilla? Onko salaaminen syntynyt tarpeesta saada helpommalla jonkun/joidenkin muun/muiden kustannuksella?

 

Kansalaisrintamalla Naamakirjat avasit tunteiden padot!

Internetin myötä kulovalkean tavoin yleistyneet keskustelupalstat ja paljon puhutut blogit osoittavat ihailtavaa ja jopa yllättävää avoimuutta tuntemattomilta tuntemattomille; jotkut esiintyvät nimimerkillä ja toiset suoraan "omilla nimillään". Kuvastavatko nämä asiasisällöltään jopa hyvin vakavahenkiset foorumit ihmisen syvintä tarvetta kertomiseen vaikeistakin asioista, vai onko se merkki yksinäisyydestä?

Palstoilla ja blogeissa on avointa henkisyyttä, kursailematonta kerrontaa, "häpeämättömiä" paljastuksia kuin myös tähdenlennon omaista fantasiaa ja mielikuvitusta. Sana on lopultakin vapaa ja on mielenkiintoista nähdä, mihin uusi rajoitteeton sanan käyttövalta johtaa.



Salaaminen työllistää tämän päivän yhteiskuntia mittavassa määrin

Toisen pyrkiessä salaamaan entistä paremmin, joutuu toinen satsaamaan kiihkeämmin saadakseen taas selville, mitä toisen leirissä tapahtuu. Löydämmekö lisää analogioita salaamisen oikeutuksesta yhteisöllisyyttä ajatellen?

Kuinka paljon voitamme jatkamalla salaamista, vai kuinka paljon saavutamme täysin avoimella mentaliteetilla? Onko ihmisen perusluonne estämässä mahdollisesti ideaalisen avoimuuden hengen? Onko meille sittenkin salaaminen hengissä pysymisen edellytys ja oma yhteiskuntaevoluutio on kehittänyt nyt sen sellaiseksi, josta paluuta ei ole?

Onko ihmisen inhimillisyys viimeinen este avoimuudelle?

Ilkka Luoma

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Vieras (nimimerkki)

Luoma se löysi tähänkin Wikileaks tilanteeseen jutun pohjaksi jo viiden vuoden takaa. Millainen olisi todellakin täysin avoin ja salaamaton maailma? Olisiko aika miettiä sitä juuri nyt?

Ilkka Luoma

Wikileaks tekee nyt sen isojen poikien osastolta, mitä Facebook vapaaehtoisesti tavallisten kansalaisten taholta.

Käyttäjän kuolimonpaimensaaresta kuva
Arto Bäcklund

Tekee, vähän eri pelisäännöillä. FB:ssä annat omahyväisyyttäsi on-line jalanjälkesi. WL:ssä hakataan tiiliseinästä.

Käyttäjän kuolimonpaimensaaresta kuva
Arto Bäcklund

Tekstin otsikon kysymys on hyvä.

Salattu maailma on merkittävämpi ja isompi kuin uskommekaan. Miksi? Ja mitä se kertoo?

Ilkka Luoma

Onko niin, että evoluutio ennen valmisvaihetta tekee testit salassa, ettei ympäröivyys omaksu "vääriä" liitoksia harmoniaan?

Käyttäjän kuolimonpaimensaaresta kuva
Arto Bäcklund

Sanoisin teille subjektiivisena käsityksenäni, että ihmisen olemassaolo sinänsä on ihmisen absoluuttista harmoniaa.
Mutta salassa mikä salassa on tiedostavan tiedostettua etulyöntipyrkimystä.

Salailuun liittyy AINA päämäärätietoisuus.

Vieras (nimimerkki)

Jo nuorena luimme Salaisuus -sarjaa :)

Ilkka Luoma

Ja salapolisiromaanit ovat monien intohimo.

Käyttäjän Kansine kuva
Kaisa Kansine

Aidosti mielenkiintoista pohdiskelua!
Noiden luettelemiesi motiivien lisäksi uskon myös, että osana ihmisluontoa on tarve salailla asioitaan edes jonkin verran... sitä voisi myös kutsua yksityisyyden tarpeeksi :P Jotkut ovat perusluonteeltaankin salailevampia kuin toiset, ja ehkä nauttivat salailun kokemuksesta itsessään?
ja kuten sanoit (suunnilleen): ilman minkään sortin salailua ei olisi juuri uteliaisuuttakaan... juuri salaisuudet ja mysteerithän ihmisiä kiehtovat! Hyvin pitkälti ennustettava maailmakaan ei olisi kovin mielenkiintoinen.

Yksi lause tosin kuulosti kummalta:
"Salaamisen poistuminen poistaa myös "turvaverhot", jolloin rikollinen toiminta helpottuu."
Ainakin minä ymmärtäisin tuon lauseen niin, että turvaverhojen poistaminen helpottaisi rikollista toimintaa - siis avoimuus HELPOTTAISI rikollista toimintaa? Et varmaan tarkoittanut sitä (myöhemmästä päätellen... ja maalaisjärjellä ajatellen).

Vieras (nimimerkki)

En tiedä, mitä noilla turvaverhoilla tarkoitetaan, ehkä esim. yhteystietojen salaaminen estettäessä esim. kosto. Tämä lienee turvaverho, joka estää rikollista toimintaa.

Ilkka Luoma

Onko piiloutuminen sama johdannainen kuin salaaminen?

K Veikko

Saavutetaanko salaamisella hyötyä vain nollasummamarkkinoilla? Siellä missä minun voittoni on toisen tappio.

Ilkka Luoma

Heikkouden salaaminen on alkavan tappion voitto.

teppoteponpoika (nimimerkki)

"mutta olisi pitänyt tietää, että Kiinassa tuon tyyppisiä päätöksiä ei tehdä suurlähettilästaholla."

Meillä on ollut 'poikia' Kiinassa (JA Kazakstaniassa) niin pitkään, että tuo mainitsemasi Kazakstanin nappulan kertoma ei nykypäivänä ole edes raapaisu totuudesta. MeKIN tiedämme tuon asian olevan Kiinan ylimmän johdon ajatusten mukainen. Suomesta katsottuna Kiina on vaan niin pirun kaukana, lähes toisella planeetalla...
.

Ilkka Luoma

Kiina seisoo niiden takana, joista on jotain hyötyä Kiinalle - niin tekevät kaikki...

HeroOfTheDay (nimimerkki)

Erottaisin tässä pohdiskelussa ihmisen tarpeen salailuun yhteiskuntien harjoittamasta salailusta. Yhteiskunnassa olisi lähes kaikkien etujen mukaista, että asioita pohdittaisiin ja niistä päätettäisiin avoimesti toinen toisiimme luottaen. Tämä antaisi kaikille mahdollisuuden osallistua, ja sitäkautta kokea itsensä tarpeelliseksikin yhteiskunnassamme.

Yksityiset ihmiset ja miksei yrityksetkin taas ovat asia erikseen. Miksi minun pitäisi päästää haluamattani muita ihmisiä elämääni? Miksi yritys ei saisi salata sitä millä keinoin se menestyy?

Ilkka Luoma

Onko salailu osa reviiripuolustusta?

Vieras (nimimerkki)

Puhemylly -ohjelma 21.01.1972 | kesto: 29:34

Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Media / Hannu Taanilan Puhemylly /

Informaatiosota

Informaatiosotaa käsitelleen ohjelman kimmokkeena oli professori Kullervo Rainion vuonna 1971 ilmestynyt kirja Informaatiosota ja vapaa ihminen.

Informaatiosodaksi nimitettiin välillä kiivaanakin käynyttä keskustelua siitä, kenellä tiedotusvälineissä on sananvalta.

Rainio oli kirjan ilmestymisaikaan kokoomuksen kansanedustaja. Rainio työskenteli sosiaalipsykologian professorina.

Tieteellisen työn pääteemana hänellä oli sosiaalisen vuorovaikutuksen ja siihen liittyvän kognition tutkiminen oppimisen matemaattisia malleja soveltaen.

Informaatiosodasta keskustelevat toimittaja Matti Arjanne Aamulehdestä, kirjailija Pentti Holappa ja pääjohtaja Hannu Tarmio WSOY:stä.

Teksti: Seija Aunila

AVAINSANAT: 1972, informaatiosota, joukkoviestimet, tiedonvälitys

Anna palautetta sivun sisällöstä
Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Puhemylly: Informaatiosota

TV1 Kulttuuritoimitus

HAASTATELTAVAT: Pentti Holappa, Hannu Tarmio
MUUT HENKILÖT: Kullervo Rainio

OHJELMAN TEKIJÄT:
Hannu Taanila, Timo Hämäläinen

Kuva: Kirjailija Pentti Holappa pohtii informaatiosodan käsitettä. YLE kuvanauha.

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=28&t=67...

Vieras (nimimerkki)

Informaatiosota on sodista kaikkein monimutkaisin, koska vaikute ei ole aina heti konkreettinen ja välitön. Manipulaatio on propagandan hienostunut muoto.

Vieras (nimimerkki)

Olen samaa mieltä.

Ihmisten pitäisi tajuta, että siitä asti kun ihmisiä on ollut on käyty informaatiosotaa.

Informaatiosodan vaikuttamiskeinot kehittyvät koko ajan ja rahalla saa asiantuntijoita, jotka osaavat hyvinkin hienovaraiset tehokkaat vaikutuskeinot.

Ilkka Luoma

Mikäli olisi täysin salaamaton toimintamalli - niin millaisia sotia me kävisimme?

Ilkka Luoma

Kolmas valtakunta - Dr. Joseph Goeppels...

Marko Sihvonen

Salaaminen on negatiivi, avoimuus positiivi, ja positiivisyyttähän kaikki lopulta haluaa elämäänsä, kunhan pääsee eroon negatiiveistä ensin :)

Ilkka Luoma

Salaako eläinkunta miten? Pesä? Piilopaikka? Hämäys? ...

Vieras (nimimerkki)

Hyvää mietintää
Ajatushautomoissa haudotaan tuotetta valmiiksi, ja vasta valmis tuote julkistetaan. Mallisuojat suojaa ettei kärpät saalista ajatuspesää tyhjäksi. Näin näin ja näen, että esim kun tuotetta synnytetään, on melkein pakko rytmittää luonnon kiertokulun mukaisesti. Muuten juntit tulee säheltää tuotekehittelyä/luomista, eikä homma toimi.

Ilkka Luoma

Yllättävä ja outo paljastus Tennesseestä - Wikileaksin takana on kuin onkin CIA ja NSA!

Vieras (nimimerkki)

Tuo väite tuntuu loogiselta. CIA on ennenkin manipuloinut jopa liittolaisiaan. Euroopassa havaittavissa tuskastumista ja kylläntymistä USA:ta kohtaan.

Kaija Irmeli Olin-Arvola (nimimerkki)

Wikileaksin takana on arveltu olevan myös Israelin.

Inhimilliseen tarpeeseen salailusta en usko. Mutta niin kauan kuin taloudelliset edut jakavat ihmisiä moniin eri intressiryhmiin, lienee salailulla taloudelliset tavoitteet. Luonnollisesti.

Tämä on taustana poliittiselle salailulle ja kähminnälle. Poliitikot ovat tietysti omaneduntavoittelijoita, jotka eivät suin surmin halua todellisia vikojaan ja heikkouksiaan paljastaa.

Siitäkään huolimatta, että kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta.

Toimituksen poiminnat