Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Helsinki-Vantaa - yksi kaupunki

Lopullisesti julkisuuteen tullut Helsinki-Vantaa liitosaie mennee kansanäänestykseen. Yhdistyminen on looginen toimenpide – 60 prosenttia vantaalaisista asuu kolmen kilometrin päässä Helsingin rajasta. Helsinki tarvitsee maata ja vantaalaiset rahaa palveluihinsa. on vain yksi kysymys:

 

”Miksi Sipoo piti ryöstää arveluttavalla Korkeimman hallinto-oikeuden tuomiolla valituksesta, joka oli tehty Suomen valtioneuvoston päätöksestä pakkoliittää osa Sipoota Helsinkiin”

 

Muutama ministeri käveli 13.000 sipoolaisen yli – kevyin ja tasapuolista oikeutta kestämättömin perustein. Mitä siilinjärveläiset sanoisivat, jos Katainen äänestää pakkoliitoksesta Kuopioon? Tuota Sipoota lohkaisevaa hallituspäätöstä vastaan olivat muuten ministerit Väyrynen ja Pekkarinen!

...

 

[05012008] Suomessa on kansainvälisesti pieni, mutta hyvin hoidettu pääkaupunki. Helsinki on maapinta-alaltaan liian pieni ollakseen metropoli Suomelle. Vantaa on taas liian pieni ollakseen yksin Helsingin vieressä. Vantaalla on mahdollisuus kaavoittaa uusia asuinalueita kymmenille tuhansille uuteen pääkaupunkiin haluaville ihmisille.

Vantaan resurssit eivät riitä kuin n. 1,5% väestökasvulle vuosittain. Helsinki on rakentanut miltei loppuun kaavoituskelpoisen maan säilyttäen kuitenkin sopivassa määrin myös viheralueita. Helsingillä on voimavaroja edesauttamaan Vantaan kehitystä. Metro voisi yhdistetyssä kaupungissa ulottua tehokkaasti suuriin nykyisen Vantaan väestökeskittymiin.

 

 

Vantaalaiset haluavat – helsinkiläiset empivät ja espoolaiset eivät edes kuuntele

Tutkimusten mukaan vantaalaiset ovat uteliaita tietämään mitä etuisuuksia heille syntyisi kuntaliitoksesta Helsingin kanssa. Vantaalla ja Helsingillä on pitkä yhteinen maaraja. Tuo raja voidaan poistaa. Yli satatuhatta vantaalaista asuu 3-4 kilometrin sisällä Helsingin rajasta.

Vantaa on kehittynyt hyvin suopeasti lentokentän alueella ja logistiikan osalta lentokentän ja uuden Vuosaaren sataman välille olisi rakennettavissa erinomainen tavarallinen kuljetus- ja varastointilogistiikka. Tämä tarvitsee yhteisiä suunnitelmia. Helsinki ja Vantaa ovat looginen yhteistyöpari ja olisi viisasta nyt tutkia huolellisesti ja painokkaasti kuntaliitos kaupunkien välille.

 

 

Ikiaikainen kansalaisadressi – katsotaan kuinka paljon halutaan

Mikäli kannatat Helsingin ja Vantaan kaupunkiliitosta, anna äänesi tälle kansalaisadressille. Keräämme nimiä vuoden (2011) loppuun saakka, jolloin niitä ollessa riittävästi, ojennamme tämän adressin Helsingin ja Vantaan virka- ja luottamusmiesjohdolle sekä Suomen valtioneuvoston edustajille.

 

 

Helsingin Malmin lentokenttä ja puolustusvoimien Santahamina?

 

Miksi haluamme antaa adressin myös Suomen valtioneuvostolle, johtuu se siitä, että valtio on merkittävä maanomistaja Helsingissä ja toivomme saavamme Suomen valtiolta suopeutta tutkia Helsingissä Malmin lentokentän ja Santahaminan maa-alueiden käyttömahdollisuuksia laajemmille kansalaisryhmille kuin nykyinen käyttö.

Nyt toivotaan avointa mielipidevaihtoa yllä olevasta aiheesta, kirjoittaja on mielipiteensä ilmaissut ja varmasti on eriäviä ajatuksia huolellisesti mietityillä perusteluilla. olisi kiintoisaa saada nyt tähän aiheeseen ajatuksia, kritiikkiä ja polemisointia.



Ilkka Luoma

http://www.facebook.com/first.ilkka

http://ilkkaluoma.kuvat.fi

...
KESKUSTELU --- TIEDE

...

 

ADRESSI Helsinki-Vantaa liitoksesta---

http://www.adressit.com/helsinkivantaa

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Vieras (nimimerkki)

Vasta taloudelliset vaikeudet ajavat kuntia yhdistymisiin. Espoo ja Kauniainen porskuttavat edelleen, niitä ei yhdistymiset kiinnosta.

Ilkka Luoma

Helsingillä on lisäksi vimmattu maantarve, vaikka kaavoitusjärjestelyillä olisi saatavilla mukavat 50.000 uutta asuntoa, jonne nuo noin 100.000 uutta asukasta mahtuisivat. Lisäksi Hki haluaa olla likempänä kooltaan Tukholmaa :) Pajusellakin on omat kasvun ihanteensa...

Tuomo Molin

Itse asun Vantaalla mutta käyn joka arkipäivä Helsingissä töissä ja kannatan kuntaliitosta. Tosin, en todellakaan usko mihinkään satuihin julkisen liikenteen lippujen halpenemisesta vaan silloin vaan tulisi vyöhykkeet.

Kuitenkin, Helsingin ja Vantaan liitosta puolustaa kaikki järkisyyt että historiakin sillä Vantaa on entinen Helsingin mlk eli emäpitäjä.

Toisaalta, Espoon haluttomuuden ymmärrän erittäin hyvin, heille ei yhdistymisessä olisi yhtään mitään hyötyä.

Ilkka Luoma

Espoon kokoomuslaiset jarruttivat metroakin niin pitkään, että heidän vanhimmat kannattajat ehtivät kuolemaan nimimerkillä ei minun elinaikani aikana :)

Kaupunkisuunnittelija (nimimerkki)

Pääkaupunkiseudulle odotetaan n. 100 000 uutta maahanmuuttajaa vuoteen 2015 mennessä. Vantaa on uhrattava monikulttuurin alttarille. Lukutaito putoaa 60% prosenttiin. Pääelinkeino tulee olemaan paimentolaisuus.

Vieras (nimimerkki)

Pellot Pornaisissa ;)

Ilkka Luoma

Vantaalla on maata, ja se ratkaisee - muistamme myös Vantaan auliuden antaa Hesalle nk. Westerkullan kiilan, jotta Sipoon puoliryöstö oli mahdollista (saatiin yhteinen maaraja - joka oli muutamia satoja metrejä!)

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen

Tiesitkö että Perussuomalaiset ovat jo keränneet nimilistaa, ja vain siitä että pitää järjestää kansanaäänestys.

Noissa tapahtumissa joissa olen ollut itse mukana, ihmisillä on se käsitys että joukkoliikenteen hinnat muuttuisivat ja se on heidän perustansa liittymiselle, tämä seikka on tullut jatkuvasti esiin keskusteluissa ja perusteissa. Tämä on vähän sellainen surkuhupaisa valhe joka ihmisille on syötetty, vähän samantapainen kuin EU liittymisen aikana, kun sanottiin että EU aikana viinanhinta laskee.

Minä voin kertoa lippujen hinnat tosiaan muuttuvat, se on totta. Lippujen hinnat nousevat ja tulee ns. vyöhykeliput, eli vantaalaiset maksavat myös poikittaisliikenteestä jatkossa vyöhykehinnan.

Vantaalaiset maksavat jatkossa Helsingin laajenemisen Vantaalle, sillä erolla että Vantaalaiset päättäjät, joita on tällä hetkellä 67 valtuutettua, tulevat saamaan noin 10-15 päättäjää. Se tarkoittaa sitä Helsinki ( lue Kokomus) vie ja vantaalaiset vikisee.

Vantaa kehits loppuu tuohon liitokseen. Vantaa on investoinnut maa ja muihin alueisiin ja voisi alkaa myymään tonttimaita. Nyt käy niin että Helsinki korjaa sijoitetun omaiuuden itselleen.

minusta yksi ainoa ja oikea tapa Helsingillä olisi laajeta Tallinnan suuntaan, siinä on ulappaa minne rakentaa, vaikka kelluvia tornitaloja.

En kannata Vantaan liittämistä Helsinkiin. Siitä ei ole Vantaalle mitään hyötyä. Vantaa pystyy tuottamaan omat palvelunsa tällä hetkellä huomattavasti halvemmalla kuin Helsinki.

Ennen liitosta Helsinki on paise Vantaan kupeessa, liitoksen jälkeen Vantaa on paise Helsingin kupeessa.

Ilkka Luoma

Molempien kaupunkilaisten kansanäänestys on ehdoton edellytys ennen lopullisia päätöksiä - nyt se varmaan järjestetäänkin, mutta kirjataanko se ohjeelliseksi vai sitovaksi - jääkin pohdittavaksi.

juri g.

Minä olen aina vastustanut pääkaupunkiseudun keinotekoista jakoa eri kuntiin. Kaupunki on liitettävä takaisin maalaiskuntaansa, nimeksi Helsinge (suom. Helsinki).

Mutta mutta... Nykytilanteessa seurauksena olisi Helsingin menojen ja Vantaan tulojen naittaminen ottopoikana monikulttuurisuus. Seurauksena konkurssi.

Ilkka Luoma

Pääkaupunki tarvitsee uusia lisätyöntekijöitä, vai tarvitseeko - ainakin maata, minne rakentaa. Vantaan virkamiehistö pelkää työpaikkojensa puolesta. On varmaa, että niitä karsiutuu paljon pois... maahanmuutto onkin sitten valtakunnallista politiikkaa.

Tuomo Molin

Nyt minä hieman alan kaipaamaan jotain linkkiä tähän uutiseen sillä muita sivustoja katsellessani mitään moista ei silmiini tarttunut.

Ilkka Luoma

Esitys oli, että jatketaan liittymisoperaation tutkimusta tai lopetaan koko juttu tähän - ilman tarkempia valmisteluja, edes kansanäänestykseen.

Vieras (nimimerkki)

tuskin ainakaan vantaan toimesta, aikamoista puppua. linkkiä uutiseen tai korkaus kirjoitukseen. vantaalla on suomen suurin kansainvälinen lentokenttä ja sinne investoidaan valtavia määriä eri kansainvälisten yritysten toimesta nyt ja tulevaisuudessa. helsinkiin liittyminen olisi vantaalle taloudellinen katastrofi.

Ilkka Luoma

Tuota lentokenttää Helsinki mm. hamuaa, on totta että siellä on suuria investointeja, mm. kiinalaisten osalta. Liikennelogistisesti kaupunkiliitos olisi erinomainen ratkaisu. Muistamme, että satama on Helsingillä ja sen, että lentokenttää käyttää nimenomaan helsinkiläiset paljon - eniten. Mutta lentokentälle on jo logistiset suunnitelmat mm. raideliikenteen osalta ratkaistu, lopullisesti (?)

Erland Salo (nimimerkki)

Helsinki on Suomen pääkaupunki, jolla on sen vuoksi omat velvollisuutensa. Ministeri Pekkarinen hoiti jo ajat sitten yhteisöverotuksen tuottojen siirron Helsingistä ympäri Suomea Kepun kuntiin. Tällä hetkellä Helsingistä vedetään noin kaksi kunnallisveroprosenttia ympäri Suomea heikkoihin kuntiin. Rakenteilla olevat energiaratkaisut nostavat kunnallisveroa uskomattoman paljon. Tulonsiirtoja saavien kuntien ei tarvitse olla ollenkaan huolissaan mikäli Kepu on hallituksessa vallankahvassa. Tosin silloin helsinkiläisten on oltava huolissaan, koska heidän veroprosenttinsa nousee noin neljä yksikköä.

Pääkaupunkiseudulla Helsinki on nyt kohtalaisessa taloudellisessa kunnossa. Vantaa on aika huonossa hapessa. Espoo ja varsinkin Kauniainen ovat onnistuneet välttelemään kuntien kustannuksia lisääviä tekijöitä esim. maahanmuuttajia.

Ehkäpä Vantaa ei halua omaa hyväänsä ajattelevien poliitikkojen vuoksi yhdistyä Helsinkiin. Erilaisia ja hyvin pieniä perusteluja löytyy varmasti. Muutaman vuoden kuluttua Vantaa pyytää polvillaan, että se yhdistettäisiin Helsinkiin. Saa nähdä miten käy. Espoo ja Kauniainen jatkavat kokoomuksen ja rkp:n liberaalin talouspolitiikan koekenttinä. Ne voivat menestyä tahi sitten ei. Hyvin ikävää on se, että koko Suomea ajatellen tämän kaksikon sooloilu on hirvittävää resurssien tuhlausta näin pienessä maassa.

Ilkka Luoma

Elääkö Kauniainen muitten kustannuksella? Kuinka paljon kauniaslaisia käy työssä vieruskunnissa ja paljonko he tuovat muiden kaupunkien rahaa Kauniaisiin? Pitäisikö Kauniainen liittää Espooseen?

Vieras (nimimerkki)

Jos Helsinkiin liitettäisiin lisäosia Sipoosta? Tai vain osa Vantaasta? Tai jostain muualta pieni pala? Tai, jos Helsingistä liitettäisiin osa Vantaaseen? Palapeliä voi koota monella tavalla.

Ilkka Luoma

Voitaisiin ajatella, että Helsinki ymmärtäisi purkaa arveluttavin keinoin pakkopilkotun Sipoo palan takaisin Sipooseen - mitähän asukkaat sanoisivat?

Matti Mottonen

Helsingin asukkaat vai Sipoon suojellut metsät?

Ilkka Luoma

Helsinkiläinen betonineliö vai sipoolainen viherneliö?

[ ... sipoolainen ja kuka tahansa pääkaupunkiseutulainen voi nauttia Sipoon korvesta, kuten Espoon Nuuksiostakin, jossa luonto saa vallita enemmistönä vastustaen ihmisen betonia, lasia, asfalttia ja muita rakenteita, joilla kaikilla on suuri kuormitusrasite sinne mistä elinmahdollisuutemme syntyvät ... ]

20062007 -
http://ilkkaluoma.blogspot.com/2007/06/sipoolainen...
...

Maamme hallitus jääväsi useiden ministerien voimin itseään, jottei synny hankalia tilanteita jälkikäteen, koska päätös - oli se mikä tahansa - on aina jotain toista vastaan. Samalla voisimme nähdä, että vaarallisin päätös on se, jolla estämme vapaan luonnon elonkiertoa, uhraten sen paisuvien ja kasvavien tarpeidemme alle - sijoittaen liikaa ihmisiä pinta-alalle, jota elinvoimaa antava viherluonto ei jaksa pidemmässä juoksussa kantaa.

Taistelussa vapaan luonnon hyväksikäytöstä on kysymys teholuvuista. Kaupunkimainen asujaimisto vaatii tiheää asutusta, selityksellä paremmasta hyötysuhteesta ja nopeammista vaste- ja saavuteajoista. Maaseutumainen asujaimisto on taas vuosisatojen ajan pyrkinyt tasapainoon luonnon ja ihmisen vuorovaikuksessa (poikkeuksena myrkytys- ja lannoitetehomaatalous). Viherneliöt "tappalevat" nyt betoni-, lasi-, asfaltti-, muovi- ja kiviainesneliöitä vastaan.

Koko maapallon elollinen kerros on hämmästyttävän ohut, se on ohuempi kuin tinapaperi suuren kerrostalon seinässä. Mikäli tämä kasvukerros menetetään, häviää samalla mahdollisuus yhteyttämiseen - siis kaikkeen siihen, mistä me ihmiset ammennamme elinmahdollisuuksiamme. Kasvava nykytyyppinen kaupunkiasuminen siirtää, hajoittaa, muuntaa ja hävittää elokerrosta vauhdilla, jossa ketjureaktio luonnon muuntumiselle vihertuottamattomampaan suuntaan on sinetöity jo tunnetuin seurauksin.

Sipoo edustaa hajautetun asumisen kaavaa, jossa huominen voisi olla asutuskeskittymiä, missä viher- ja betonineliösuhde voisi olla tasapainossa. Jokaisella ihmisellä on huomisen maailmassa vastuu tarvitsemistaan viherneliöistä. Jokaiselle meille voidaan laskea tarvitsemamme määrä näitä neliöitä - niitä ei korvata selityksellä, että Siperiassa ja Kanadassa niitä riittää, tai Pohjois-Karjalassa ja Lapissakin on luontoa riittämiin.

Puhutaan Helsingin tarpeesta lisämaahan. Pikemminkin on kysymys laatutonteista suuremmalla rakentamisen teholuvulla, jolle saadaan parempi tuotto. Helsingissä on rakentamatonta maata, kaavoitettua maata ja kuntaliitos Vantaan kanssa on loogisempi ratkaisu, mm. koska jo nyt 60% vantaalaisista asuu kolmen kilometrin säteellä Helsingin rajasta. Vantaalla on maata, niin kaavoitettua kuin kaavoittamatonta. Helsingillä ja Vantaalla on lisäksi suuret yhteiset intressit niin tavara- kuin ihmisvirtojen logistiikassa. Suur-Helsinki syntyy liitosta Vantaan kanssa (espoolaiset eivät siihen halunne, ehkä 15 vuoden kuluttua...).

Sipoo voi kantaa pääkaupunkiseutuvastuun toteuttamalla tavallansa uusasutusta, mikäli paljon puhuttua kysyntää riittää. Sipoo voi rakentaa Suomen ensimmäisen ekotaajamatyyppisen [ EcoTown ] ympäristövastuutehokkaan ja asumismiellyttävän viheralueasutuksen esimerkiksi myös muille. Kaikkea ei tarvitse peittää asfaltilla, betonilla ja rakennuksilla.

Suomalaista ympäristöteknologiaa ja rakentamisen menetelmiä arvostetaan muualla maailmassa (suuri VTT/EcoCity seminaari Kiinassa, huhtikuu 2007, - suurin suomalainen ympäristötapahtuma, johon osallistui enemmän kuulijoita kuin milloinkaan aikaisemmin vastaaviin suomalaisten järjestämiin tapahtumiin). Kiinalaiset syttyivät EcoCity ajattelusta ja neuvottelut lähtivät käyntiin...

Sipoo on idässä oleva viherkeidas vastineenaan lännessä Espoon korvet ja erämaat. Nämä alueet ovat kaikkien pääkaupunkilaisten käytettävissä. Ihminen haluaa enenevästi kulutusyhteiskuntajuoksussaan luonnon rauhaa, patikkaretkiä, hiljaista nuotiotapahtumaa ja elämänsä kosketusta elämää antavan luonnon kanssa. Näitä tarvitsemiamme viheralueita ei tule raiskata tehoneliöajatteluihin.

Suomalainen halajaa enevästi myös takaisin maalle. Tilastoennusteiden vastaisesti saattaa tapahtua uutta maallepaluumuuttoa juuri luontoarvojen takia. Suuret ikäluokat omaavat riittävän varallisuuden hankkia oma punainen tupa ja perunamaa, tosin nykyaikaisena. Muuttoliike saattaa tehdä käänteen. Ei ole vuoren varmaa, että Helsinki tarvitsee Sipoon parhaat ja tuottoisimmat maat omiin tarpeisiinsa. Pelissä on nyt markkina-arvot vastassaan luontoarvot. Poikkeuksellisen laaja keskustelu saattaa myös johtaa hedelmälliseen vuoropuheluun ja yhteistyöhän kahden niin eri kokoisen kunnan välillä.

Sipoo osaa itse, ja nyt ennakkoluulottomasti, rakentaa juuri sen määrän uutta asutusta, kuin markkinat todellisuudessa edellyttävät. Antaa Sipoon tehdä se tavallansa. Heillä on kykyä ja - uuden ajan herättämänä - vastuuta ottaa osansa yhteisestä pääkaupunkialuekehityksestä. Tämä kehitys tulee tehdä luonto - eikä markkinakulutusarvoin.

Menetetty luonto lopulta rapauttaa myös markkina-arvotkin, kun ei ole enää mitä markkinoida. Meillä ei ole varaa leikkiä pelissä, jossa vastassa on luonnon vuosimiljoonaiset mekanismit - jokainen meistä tarvitsee lähialueeltaan juuri oikean määrän viherkasvustoa ja tätä kasvustoa ei voida peittää tiheillä ja massiivisilla rakenteilla, joiden vaikuttimina ovat vain markkinamekanismin lait.

Ilkka Luoma

KESKUSTELU --- TIEDE [ 20344 ]

Kuvakertomus ylläolevasta aiheesta,
photos copyright by Ilkka Luoma. Kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.
[ Panoramio on Googlen omistama ja hallinnoima kuvien tallennuspalvelu paikkatiedolla, tietoturvallisuus on korkeaa luokkaa ]

Kuva 1)
--- http://www.panoramio.com/photo/2731937 --- DSC_2078.JPG ... 2515 kB

Teksti
Kuten tunnettua, ihminen rakentaa, peittää, siirtää, tiivistää, muokkaa ja hävittää luonnon monimuotoisuutta kulutusjuoksussaan. Vihreys johtuu fotosynteesistä, joka on luonut meille kaikille elämän edellytykset. Kuinka paljon me rakennamme peittäen sitä ainoaa elämän lähdettä?

Kuva 2)
--- http://www.panoramio.com/photo/2731898 --- DSC_4506.JPG ... 2970 kB

Teksti
Rakennamme tihentymiä tehokkuuslukujen nimissä - enemmän ihmisiä pienemmälle pinta-alalle. Samalla unohdamme, että me jokainen elääksemme tarvitsemme tietyn viherpinta-alan saadaksemme joka päiväisen leipämme. Onko Helsingin saatava lisää maata Sipoosta tyydyttääkseen markkinatalouden kulutuskysyntää ja tuottokäyriä?

Kuva 3)
--- http://www.panoramio.com/photo/2731852 --- DSC_5835.JPG ... 2745 kB

Teksti
Sipoolainen valtuuskunta kävi selostamassa mielipiteensä perustellusti aikaisemman hallituksen kuntaministeri Hannes Manniselle. Manninen selosti, että Lapissa on joskus tehty valtiovallan toimesta alueliitospäätös - ymmärtämättä, että sillä ei ollut mitään tekemistä Sipoo - Hki tapauksen kanssa. -- Taustalla ihminen muuntaa, peittää, siirtää ja tuhoaa viherkasvustoa sen luonnollisimmasta muodostaan ihmisen oman lyhytnäköisen etunsa nimissä.

Kuva 4)
--- http://www.panoramio.com/photo/2731817 --- DSC_6880.JPG ... 2256 kB

Teksti
Helsinkiläinen voimalaitos puskee energiaa - sähköä ja lämpöä - loputtomille kulutuksen kasvumarkkinoille tyydyttämään kasvavaa mukavuuden haluamme. Huomisen voimalaitokset saattavat olla pieniä aluekohtaisia laitoksia, jotka käsittelevät "peräämme jättämiä" aineksia uudeksi energiaksi. Pienvoimalaosaaminen ja energian tuoton hajauttaminen on Suomessa korkealla kansainvälisellä tasolla.

Tunnisteet:
KAUPUNKISYKE, KIVIKORTTELIT, LUONTO, RAJASIIRTO, SIBBO, SIPOO, VIHREYS

Matti Mottonen

Sipoolla oli 100vuotta aikaa tehdä järkeviä ratkaisuja, ei syntynyt.

Tosiasiassa pks olisi tarvinnut, hyvää laadukasta kaupunkirakenteen jatkamista nykyisen hajautetun henkilöautojärjestelmän sijaan.

Ei lähiöitä vaan kaupunkia. Tiivis yhteiskuntarakenne voi olla myös viihtyisä - moni suomalainen matkaa sellaisesta nauttimaan pitkin Eurooppaa.

Metsää täällä näkyy riittämiin - mitään muuta ei näykkään. Tai risukkoa.

Ilkka Luoma

Sipoon kaappaus - osa II - orig. 20042007
http://ilkkaluoma.blogspot.com/2007/04/ihmiset-lau...
...

[ ... Suomi sai Helsinki-henkisen asuntoministerin kaavoituspostilla. Jan Vapaavuori tuli kuuluisaksi Sipoon "kaappaussuunnitelmista". Yksisilmäisyys koko maan asioiden hoidossa ei ole pitkäikäistä puuhaa, sillä muu kuin pääkaupunkiseutu tuottaa 3/4 osaa koko maan bruttokansantuotteesta. Kuluttamisen ohelle on syntymässä ajatus ympäristömme tilasta ... ]

Suomi ansaitsee arvoisensa vakaan ja vahvan pääkaupungin, kuten Vapaavuorikin vapaasti muotoilee. Uusi kuluttamisorientoitunut markkinataloushallitus voi suunnata panoksiaan ja porkkanoitaan synnyttämään uuden Helsinki-Vantaa pääkaupungin, jonka sivustoille luonnostaan syntyvät laajat vihervyöhykkeet kaikkien pääkaupunkilaisten käyttöön ja vapaa-aikaan vastineeksi ydinkeskustan ruuhkille, katupölylle ja jatkuvalle liikennemelulle.

Kaavoittaminen on pidettävä kuntakohtaisena ominaisuutena, sillä se toteuttaa parhaiten ihmisten paikallis- ja aluekohtaisia haluja ja päämääriä. Mikäli asukas haluaa ydinkaupunkiasumista, tyytyy hän kerrostaloihin ja katukuilujen ihmisvilinään niiden hyvine kuin huonoine puolineen. Mikäli taas ihminen haluaa vihreyttä, takapihaa ruusupenkkeineen sekä luontoa lähimaastokseen, hän valitsee asuinsijakseen sellaisen kunnan, jossa tämä halu kohtaa mahdollisuutensa.

Työ säätelee asumistamme. Työmatkat pitkittyessään lisäävät ruuhkia, rauhattomuutta ja turhaa energiakulutusta. Työ säätelee elinkykyämme. Oravanpyörällinen kulutuskeskeinen elämäntyyli pakottaa hakeutumaan jatkuvaan ansiotasonousun perässäjuoksuun. Elämän pehmeämpiä arvoja tavoiteltaessa palkkanousujuoksu himmentyy elämänlaadun henkisemmän tavoitteen edessä. Työ, asunto, elinympäristöarvot ja ryhmärytmissä eläminen säätää sijoittumistamme yhdellä Euroopan harvaanasutuimmista maista. Meillä Suomessa on runsaasti tilaa - meillä pinta-alamme on lisäksi luontoarvoista, puhdasta ja suurimmaksi osaksi hiljaista. Vedellinen ominaisuutemme on ainutlaatuista koko maailmassa.

Siinä Jan Vapaavuori on oikeassa, että vahva pääkaupunki on koko Suomen asia, se on moottori, joka hybridinä puksuttaa koko maalle vaurautta. Uutta tulevaa Suurhelsinkiä ympäröi viherkehä, idässä Sipoo erämaa-alueineen sekä maaseutumaisine maisemineen viherelämänlaatuisen asumisen tavoittelijoille. Samoin lännessä Espoon merkittävän suuret mm. Nuuksion suojelualueet ovat tarjonneet myös muille patikointia, luonnon ääniä ja vehreyttä silmän ja mielen iloksi. Helsinkiä halkova vihervyöhyke tulee suojata jatkumoksi myös Vantaalle, joka on luonnollinen osa Suurhelsinkiä - keskuspuiston vihersormia tulee ulottaa myös aina Vantaan alueille saakka haarautuen laajempien kansalaisosien käyttöpiiriin.

Suomalaista kutsuu maakuntasuomen kesämökit, mummolat ja sukulaisten maatalot. Haemme viikonloppu- ja kesälomavirkeyttä mieltämme rauhoittamaan Suomelle sinänsä harvinaisina autojen ja itsemme siirtoruuhkina, kun suuntaamme pääkaupunkiseudulta autojoina perjantaisin Ylä-Savoon, Karjalaan, Turun saaristoon ja Pirkanmaan vehreyksille kuin Hämeen lempeän hitaaseen elämäntyyliin ( silmäniskuhuumorilla - kirjoittaja on syntyisin Hämeestä).

Espoo on saanut kuuluisuutta hitaasta ja huolellisesta kaavoituksestaan. Espoo on espoolaisten näköinen vahaajien kaupunki, jossa kumpuaa omanlaisensa elämäntyyli, jota ei tarvitsekkaan edes yrittää sulauttaa helsinkiläiseen henkeen. Rajaa ei käytännössä ole, mutta espoolaisuus on, kuten vantaalaisuuskin. Espoo nieli metronsa ja se vedetään järkeistämään yliruuhkautunutta Helsinkiin työhön ja työstä ajoa.

Vantaan ja Helsingin rajaa ei myöskään ole. Vantaalaiset ovat valmit kuntaliitokseen, sillä näin he saavat pääkaupunkistatuksen ja heistä tulee suurhelsinkiläisiä. Vantaa on suopea liitokselle. Vantaan avioliitto Helsingin kanssa takaa loogiset ja systemaattiset kuljetuslogistiikat lentokentän, uuden Vuosaaren sataman ja rakennettavan kehämetron kesken liikuttelemaan fiksummin ja ympäristöä säästävämmin ihmisiä ja tavaroitamme (mitähän muuta tämä meidän markkinatalouselämä muuten vielä olisi?).

Myös koko Suomen asiana periaatetasolla Sipoo jätetään kokonaisena sipoolaisille. Sipoo on omamuotoinen keskittymä, joka on osa kokonaissysteemiä, mutta kuitenkin oman värisenä yksilöajattelun näkökulma. Sipoo osaa itse sijoittaa mahdollisesti muuttavat 40.000 asukasta itse kaavoittamilleen asuntoalueille. Sipooseen muuttakoot he, joille viherarvot ovat merkittävämpiä kuin katukuilujen mehiläiskennotyyppiset "ei ulos vesisateeseen menopakkoa" olevat Kamppi-ostosryntäys-kulutuskeskittymät.

Espoolaiset taas eivät tarvitse kuntaliitosta. Espoo tulee toimeen omillaan ja nyt metrokin tulee yhdistämään kokonaissysteemin liikennelogistiikan. Metro osaltaan yhdistää koko paljon puhutun metropolialueen säilyttäen kuitenkin ominaispiirteet, jotka viime kädessä tulevat meistä ihmisistä sekä edustamistamme aluelauma-arvoista. Espoossa ovat omat laumansa, kuten Helsingissä, Sipoossa ja muualla maassamme.

Suomi ei tarvitse ylipaisunutta pääkaupunkiseutua. Me halajamme enenevästi maalle, me haluamme hiljaisuuteen ja vetten äärelle mäyräkoirinemme ja leikkimökin kokoisine pihagrilleinemme ilostuttamaan kansanterveystyön tilastonikkareita työn loppumattomuuden vuoksi.

Suomi tarvitsee kansalaisina identiteettiä koko Suomesta, jonka ehdoton rikkaus on luonnon, elinymäristön ja alueellisten ihmisluonteiden eroavaisuudet. Vai mitä olisi Suomi ilman sutkeja savolaisia, harkitsevan hitaita hämäläisiä, yrittäviä pohjalaisia, iloisia karjalaisia - puhumattakaan erikoisuuksistamme Kärppäilmiönä Pohjois-Pohjanmaalta unohtamatta lappilaisia ja aitoja lappalaisia, joille siunaantui oikeus ikiaikaisista jakamattomista vaelluslaitumista luonnon suuren taivaan alla.

Suomi on hieno ja monimuotoinen maa, jossa maata riittää kaikille, kunhan päätämme mitkä ovat viime kädessä elämänarvojamme muuttuvassa maailmassamme. Voimme valita kulutuskeskeisyyden niin materiana kuin palveluina, voimme myös valita harmonian ympäristömme kanssa hyväksyen lähtökohdaksi tekijät, jotka loivat meidät tänne pallollemme. Voimme myös valita vaihtoehdon, jossa kohtaavat molemmat edellä mainitut - sitäkö sitten voisi kutsua siksi vastuulliseksi markkinataloudeksi, jossa ymmärrys herää loputtoman kasvun mahdottomuudesta.

Ilkka Luoma
KESKUSTELU --- TIEDE

............................................

Kuvakokoelma kirjoitukseen, Copyright by Ilkka Luoma 2005, 2006 ja 2007. Kuvia linkkien alta saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.

Kuva 1)
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/465835916/ --- DSC_7087.JPG

Teksti 1.
Kun katsoo Helsingissä Kampin asuntoja, tulee vääjäämättä mieleen hunajakennot. Asunnot ovat kuin lokeroita seinissä. Kuvan hunajapurkit ovat kauniisti geometriassa. Asuntomme ovat kaupungeissa myös tehokkaasti arkkitehdin kynän jäljiltä teholuvuissaan, jossa tilavuuteen ja maapinta-alaan nähden saadaan maksimaalinen asuinpinta-ala. Onko hunajakennot ihmisarvoista asumista? Ovat tai eivät, ... [mehiläisetkin asuvat ja voivat ilmeisen hyvin - ainakin ilman ihmistä] - - niin mieli ja ilo osallistumisesta ja hyväksytyksi tulemisesta antavat anteeksi "huonojakin" oloja.

Kuva 2)
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/465830303/ --- DSC_5746.JPG

Teksti 2.
Helsingin Vuosaaren jätekukkulalta kuvattu näkymä Vuosaaren satamatyömaalle. Kuvan betonimuuri (kuvassa yläoikealla) erottaa Sipoon metsät ja kaupallisen huomisen kuhinan, kun satama aukeaa kulutuksen keskipisteeksi logistisena määräsatamana mm. pääkaupunkiseudun loputtomille tarpeille.

Kuva 3)
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/465830301/ --- B0003040.JPG

Teksti 3.
Kaupunkilainen kaipaa hiljaisuutta, rauhaa ja jopa yksinäisyyttäkin. Espoon Nuuksio antaa tätä kaikkea, joskin joskus (ehkä lisääntyvästi tästä eteenpäin) aurinkoisina lämpöpäivinä ihmisiä riittää jonoiksi saakka. Luonto on ominaisuus sinänsä, jonka arvostus on nousussa - onhan se elämän keskipiste ja lähtökohta. Kuvan kaupunkilainen osoittaa suuntaa, jossa tavoite on ympäristön harmonia-arvojen kunnioitus osana kokonaisuutta, jossa mekin olemme pienenä tekijänä läsnä. Vesi on suomaisten kohtu ja sinne me halajamme. Suuntana voi olla myös hyppy tuntemattomaan.

Kuva 4)
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/465830293/ --- IMG_0593.JPG

Teksti 4.
Kamppi Helsingin keskustassa on oiva esimerkki kulutusjuhla-alttarista. Kaikki on keskittynyttä yhden katon alle. Metrolla pääsee kellariin ja koti voi olla katolla. Välissä ovat kaupat kassakoneineen, jossa kukin voi ottaa osaa kansantalouteen ja tulonjakoon ja -tasaukseen kukkaronsa nyörien mukaisesti.

Tunnisteet:
HELSINKI-VANTAA SIPOO VAPAAVUORI PÄÄKAUPUNKISEUTU METROPOLIALUE

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

"Sipoo voi rakentaa Suomen ensimmäisen ekotaajamatyyppisen [ EcoTown ] ympäristövastuutehokkaan ja asumismiellyttävän viheralueasutuksen esimerkiksi myös muille." Ja niin edelleen. Tuo EcoTown on aivan ihana sana. Mitä se lienee ruotsiksi tahi suomeksi?

Aikamoista Sipoon hehkutusta. Tuon tekstin mukaan Sipoo on jotain ylimaallisen ihanaa ja jossa tehdään kaikki ihan oikein. Vain paha Helsinki on viekkaudella sekä vääryydellä vienyt palan paratiisista itselleen. Sipoo on ollut muutaman kymmenen vuoden ajan sanomassa vain "ei" kaikkiin ehdotuksiin. Kumma kyllä kaupungit ja kunnat muuttuvat ja ovat tehneet sitä aina. Sipoossa ei tätä ymmärretty ja nyt vieläkin itketään. Toisaalta jäljelle jäi täysin elinkelpoinen ja jopa aikaisempaa energisempi kunta. Tulihan hieman vauhtia seisovaan "ei-veteen".

Suomessa on yksinkertaisesti pakko tehdä muutoksia kuntarakenteeseemme. Voi vain toivoa, että niitä tehdään riittävän paljon ja nopeasti. Toisaalta tämä toive taitaa olla turha.

Pääkaupunkiseudun kuntien yhdistymistä tarkastellaan tasolla "Miten paljon bussilippuni hinta muuttuu ja mihin suuntaan?" Siinähän se on tärkein ja liittymisen ratkaiseva tekijä.

Toimituksen poiminnat