Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Aikuiset moralistavat itseään lapsista ja vanhuksista!

Työtä tehdään paljon, vähän ja ei lainkaan. Moni istuu konttorissaan yömyöhään kuukausipalkallaan. Moni lähtee jämptisti pois kello 16. Liian moni ei saavu kotiin riittävän aikaisin – lapset ovat jo nukkumassa. Toisilla on niin kiire töissä, ettei isoäidin luona ehdi käydä lainkaan.

 

Liian moni vanhus viruu terminaalihoidossa – kukaan ei käy, jälkeläisillä on niin kiire. Usea isä heittää viikkorahat lapselleen, osta sitä ja osta tätä – mutta kuunteluun ei liiennyt aikaa. Olemme niin työteliäitä, että unohdimme ääripäät – lapset ja vanhukset!

...

 

Aikuiset moralistavat itseään lapsista ja vanhuksista!

 

[08012006] Otsikot kirkuvat alle 20-vuotiaista tytöistä tulleen uusin huumeneulojen vaihtajaryhmä. Yhä useampi iäkäs eläkeläinen on entistäkin yksinäisempi. Poliitikot ja ehdokkaat vannovat vanhuksien nimeen ja heidän arvokkaaseen elämänkokemukseen. Lastenklinikka saa runsaimmat lahjoitusvarat. Uusia innovaatiota keksittäessä niitä usein sovelletaan juhlapuheissa vanhushuoltoon ja eläkeläisten elon helpottamiseen.

Aikuisväestö, joka tekee käytännön päätökset yhteiskunnassamme, on rakentanut kulutusjuhlansa ja tulotasonsa lähtökohdista, joissa lapset ovat tarhoissa, iltapäiväkerhoissa ja harrasteissa. Lisäksi aktiivinen aikuisväestö on rakentanut eläkeläisillemme laitoskulttuurin, vanhain- ja päättöhoidon terhokodit. Arkipäiväinen etäisyys lapsiimme ja vanhuksiimme on kasvanut vuosi vuodelta pidemmäksi.

 

 

Muut näkevät lapsiamme lapsina enemmän valveilla kuin työteliäät vanhemmat

Lapsen 18 ensimmäisen elinvuoden aikana hän viettää valveilla olon kehittymisajastaan reilu puolet muualla kuin vanhempiensa seurassa ja sekin useasti yksinhuoltajuusteemalla. Lapsemme saavat entistä suuremman osuuden vaikutteista, normimalleista ja esikuvista ulkoa tarhoista, kouluista, iltapäiväkerhoista ja harrasteryhmistä, eikä vähäisimpänä omasta ikäryhmästään kadulta, jossa toimii useasti viidakon lait.

 

 

Nuoret juovat enemmän ja rajummin

Päättäjät ihmettelevät, mikä on mennyt vikaan, kun nuorten alkoholinkäyttö, huumeet ja väkivalta lisääntyvät. Vanhemmat ihmettelevät, mikä on mennyt vikaan, kun viikkorahatkin ovat moninkertaiset omiin aikoinaan saatuihin. Vanhemmat ihmettelevät, miksi lapsi kapinoi, saihan hän juuri Joulunakin uuden tietokoneen, nintendon, kitaran, mopon ja kännykän.



Aktiiviväestö herää omantunnon hellävaraiseen kolkutukseen,

 

kun juhlapuheissa muistellaan menneiden aktiivisukupolvien hyviä töitä antaen keräyksiin rahaa helpottamaan heidän yksinäisyyden tuskaa. Onpa nyt kehitetty operaattorien toimesta etähallintajärjestelmä, jossa omaiset ja läheiset voivat korvata kylässä käynnin telkkarin välityksellä; on ikäänkuin jatkuva läsnäolo.

 

 

Juoksemme elintasollisen näyttötalouden perässä huolehtiaksemme jälkikasvusta

"Parantaaksemme" lapsiemme tulevaisuutta, juoksemme entistä lujempaa palkkamme, optioidemme ja bonuksiemme perään jättäen entistä suuremmat perinnöt tapeltaviksi uusjakoon.

 

Uurastaessamme unohdimme ajankäytön ja läsnäolon, kunnes lapsemme, vanhempamme ja isovanhempamme ajautuivat entistäkin kauemmaksi arkisesta yhteiselämästä. Yhteinen aika on minimaallistunut ja henkinen kontakti on kadonnut tuoden tilalle vain ihmetyksen, mikä meni vikaan.



Juhlapuheet eivät ole osallistumista

 

Osallistumista on vilpitön mielenkiinto ja huolehdinta sekä yhteisöllisyys. Mieleen on aina jäänyt erään viime vuosikymmenen Joulun jälkeinen aika, jossa tuttavaperheen 5-vuotias poika kysyi pyörein silmin isältään:

 

"Miksei me enää leikitä sillä lailla aivan vain kahdestaan tai kolmistaan äidin kanssa, se olisi mukavampaa kuin yksinleikki kaikkien kummallisten joululahjojen kanssa."

 

 

Raha ja tavarat eivät korvaa läheisyyttä,

 

osallistumista ja yhteiseloa niin lapsien kuin vanhuksienkaan suhteen. Omat henkilökohtaiset "optiomme" ovat ylittäneet jo inhimillisyyden ja yhteiselon rajat. Mikä meni vikaan?

 

Onnellista ja perhekeskeistä Uutta Vuotta 2011!


Ilkka Luoma

http://www.facebook.com/first.ilkka

http://ilkkaluoma.kuvat.fi

http://ilkkaluoma.blogspot.com

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

IMHO... (nimimerkki)

...Kun tehtaaseen tuli uusi robotti, joku sai kenkää, sen sijaan että tuotannon tehostumisesta olisi edes osa jaettu työntekijöille lisääntyneenä vapaa-aikana. Siis useampi vuosikymmen sitten.

Ei siinä sen kummempaa tapahtunut.

Ilkka Luoma

Miksi pitää saada lisää vapaa-aikaa - eikö se nimenomaan tuo paljon yhteiskunnallisia epäkohtia esille, kun ei oikein tiedetä mitä tekisi - töissä ainakin yleensä tiedetään mitä tehdään...

IMHO... (nimimerkki)

...btw. Olen tällä hetkellä töissä, enkä oikein tiedä mitä tekisin kun viikon duunit on jo puurrettu. Mielelläni käyttäisin ajan läheisteni kanssa, enkä antipatiaa kasvattamassa blogosfäärissä. Ehkäpä siis yritän luoda jotain verbaalista, joka jotakuta joskus kostuttaa, toivottavasti jo ensi kesänä.

IMHO... (nimimerkki)

...Kun tehtaaseen tuli uusi robotti, joku sai kenkää, sen sijaan että tuotannon tehostumisesta olisi edes osa jaettu työntekijöille lisääntyneenä vapaa-aikana. Siis useampi vuosikymmen sitten.

Ei siinä sen kummempaa tapahtunut.

IMHO... (nimimerkki)

...Eikö juuri tuo vapaa-aika tuo mahdollisuuden luoda sosiaalista yhteenkuuluvuuden tunnetta vanhempiemme, lastemme ja muun läheisen piirin kanssa?

Olisivatko vanhukset niin yksinäisiä, jos meillä olisi aikaa heille?
Syrjäytyisivätkö nuoret, jos meillä olisi aikaa huomioida heidät?
Kukoistaisiko kulttuurimme, jos duunarilla olisi aikaa raapustella runojaan, osallistua poliittiseen- tai kyläyhteisötoimintaan?
Söisikö suomalainen työntekijä mielenterveyslääkkeitä, jos hänellä olisi aikaa palautua työksi kutsutun toiminnan verosta?

Pääsisimmekö eroon kasvavasta epätoivosta, jos ihmisillä olisi aikaa pohtia - ei pelkästään yksin väsyneenä sänkyyn kaatuessa - vaan ystävien kanssa, oikeassa sosiaalisessa kohtaamisessa, illallisella tai brunssilla?

Myönnettäköön että suomalaisessa kulttuurissa jurous on tunnettu stereotypia, mutta tehokkuus on sen synti - etenkin kun saatu hyöty korvataan paperinippuna - jonka kuluttaminen vie sekin aikaa. Enemmistö jokaisesta paperinipusta päätyy lopulta pyramidin huipulle, joten voidaan puhua suuremman luokan pyramidihuijauksesta.

Eläköön Moloch, lastensyöjä! -Allen Ginsberg

Ilkka Luoma

Sosiaalisissa kontakteissa ja vastavuoroisuus- ja yhteenkuuluvaisuushoidossa laatu merkitsee enemmän kuin määrä. Ja lopulta tutkiskeluun menee se, mitä me oikeastaan vapaa-ajalla teemme?

IMHO... (nimimerkki)

...nykyään, enemmistö kuluttaa. Kerrotko miten käytät vapaa-aikasi tai miten mielestäsi vapaa-aika pitäisi käyttää jotta siitä olisi jotain hyötyä?

Puhut hoitona asiasta, joka tapahtuu luonnostaan jos ihmisillä on siihen aikaa.

Omat ongelmansa luo tietenkin liian suuret yhteisöt, luokkaerot, markkinatalouden tarpeet - sateenvarjo joka nämä ilmiöt yhdistää, on tietenkin kapitalismi. Niin kauan kuin sitä ruokitaan, sen suuremmaksi sen aiheuttamat ongelmat kasvavat. Näin niinkuin minun logiikalla, saa toki kritisoida, mutta vain argumentoiden.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Tässä eräs lainattu näkemys ja osittainen syy tähän ilmiöön.

"Ongelma on siinä, kuinka saada syvästi tiedostamattomat ihmiset hereille?
Herääminen vaatii ponnistelua. Oman egoistisen maailmankatsomuksen täydellistä kyseenalaistamista. Draaman mekanismien tunnistamista ja erottamista reaalimaailmasta. Harhasta irrottautumista.
Kaikki ihmisen tiedostamaton käytös perustuu harhan tavoitteluun. Kaikki harhan tavoittelu johtaa kärsimykseen - joko omaan, tai kanssaihmisten kärsimykseen. Tässä itämaisen filosofian ydin pähkinänkuoressa.
Egoistinen yhteiskunta on tiedostamaton, harhainen ja sairas yhteiskunta. Tiedostamaton, sairas ja harhainen yhteiskunta tuottaa
tiedostamattomia, harhaisia ja sairaita kansalaisia.
Kun ihminen käynnistää television tai radion, hän altistaa aivonsa yksisuuntaiselle ohjelmoinnille. Ohjelmointiprosessi toimii sekä tietoisella, että tiedostamattomalla tasolla. Siinä missä mainosteollisuus pyrkii synnyttämään kuluttajien mieliin uusia
tiedostamattomia tarpeita ja haluja, uutiset ja ajankohtaisohjelmat pyrkivät muokkaamaan ajatustottumuksia ylläpitämällä ja vahvistamalla jo ennalta omaksuttuja arvoja ja asenteita."

Ilkka Luoma

Nuoren täyttäessä 18 USA:ssa, on hän nähnyt yli miljoona mainosta suoraan ja epäsuoraan.

Vieras lukija (nimimerkki)

Hyvä puheenvuoro. Ja niin ajankohtainen, kun minulta vanhukset vaatisivat nyt kaiken ajan (kun olin yksinhuoltajana yksin, ei heillä ollut paljonkaan minulle aikaa - saati sairaalla äidillä lapsuudessani). Haluan kuitenkin antaa aikaani myös lapsenlapsille, jotka toki tulevat vanhempienpiensa hyvässä hoidossa (ilman televisiota) hyvin hoidettua. Mutta ovat ne lapset niin paljon iloa antavia!

Vaikka massat sitten elävätkin 'väärin' minun ja muiden eräänlaisten 'fundamentalistien' näkökannalta (siis tekevät rahaa jälkeläisilleen tai itselleen), niin kyl maar me 'täydellisetkin' epäonnistumme jossain. Minä ainakin olen koko aikuisikäni ollut ahdistunut siitä, kun rahat ei riitä aina edes vastikkeisiin tai kunnon ruokaan, saatikka että voisi ns. normaalisti matkustaa ulkomaille, kun nuo sossun rahoillakin elävät tekevät Thaimaan matkoja. Nyt pelkään että nämä ahdistukset ja huolestumiskäytökset periytyvät lasten perheen arkeen. Kun ei ole antaa sitä taloudellista turvaa!

IMHO... (nimimerkki)

...kyse on juurikin siitä, että rahat eivät riitä.

Voisimme helposti kouluttaa kehitysmaat, ruokkia köyhät, tarjota tietoverkot kaikille ja astua marsiin - jos vain rahat riittäisivät. Mutta raha on vain paperia, sitä painetaan, se jaetaan ja siitä kerätään korot. Kukaan ei rahaa syö, rahasta ei opi mitään, eikä raha jaa informaatiota. Kaikkien noiden toimien takana on ihminen. Raha motivoi kehittämään ja jakamaan, mutta vain jos siitä seuraa yhä suuremmat rahavirrat. Poikkeuksena juurikin nuo 'oikeaoppiset fundamentalistit,' jotka jakavat tietonsa ja taitonsa vastikkeetta. Mutta vaikka kuinka kävisit läpi ydinfysiikan kurssit heidän opastamanaan, et saisi niillä tiedoilla töitä, koska se paperi millä haetaan töitä, vaatii rahan rakentaman organisaation.

Jos tehokuutta olisi lähdetty jakamaan vapaa-ajaksi, et kärsisi niukkuudesta, huonosta ruuasta, vaatteista jotka hajoavat vuoden käytön jälkeen ja pääsisit myös ulkomaille halutessasi. Et ilmaiseksi, mutta halvalla.

Niukkuuden taloudesta kirjoittaa osuvasti Jani Laasonen, tosin olenpa huomannut että maailmankuvani osuu hämmästyttävän hyvin yhteen hänen kanssaan, joten lienet jäävi häntä mainostamaan. Siitä huolimatta: http://janilaasonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/55980...

En näe miksi sanot itseäsi epätäydelliseksi, koska rahat eivät riitä. Ei se ole sinun vikasi. Jos olisit hyväansioisessa työssä, se on joltain muulta pois - ajan kuluessa, yhä useammalta. Tällä kertaa häviäjänä olet vain sattunut olemaan sinä.

Vaikka "massojen itsekkyys" puhuttaa nykyään yhä enemmän, se on vain välivaihe. Mikään ja kukaan ei ole koskaan valmis, koska kulttuuri asioiden ympärillä muuttuu. Tämänhetkinen tilanne on tämänhetkinen tilanne, ja sitä voidaan luotsata suuntaan jos toiseen. Massatkin ovat alkaneet heräilemään, kiitos tietoyhteiskunnan ja vapaan informaationvälityksen.

Mitä minuun tulee, tiedän olevani valmis - kuten mikä tahansa tarina - vasta kuollessani.

Ilkka Luoma

Kuolema on siirtovaihe jatkuvassa muutoksessa. Kuolema on ihmisperäinen käsiteviidakko, jota syvin kemia ja fysiikka eivät edes "tunnista tai havaitse".

Ilkka Luoma

Olisimmeko valmiit kantamaan yhteiskuntataselukua julkisesti? Siis kuinka paljon tuotamme ja kulutamme - monille luku on negatiivinen, siis ottavat benemmän kuin antavat. Mutta kokonaistyase pitäisi olla 0 - vai onko? Velka?

K Veikko

"Aikuiset moralistavat itseään lapsista ja vanhuksista"

Näinhän se muuten onkin. Huudamme avuksi "yhteiskunnan tukitoimia" vaikka todellinen ongelma olemme me itse.

Ilkka Luoma

On helpompaa maksattaa muilla - ja tilaisuus tekee "varkaan".

Vieras (nimimerkki)

Ilkka Luomalle

Kiitoksia hyvistä ja ajankohtaisista kirjoituksista.

Parempaa vuotta 2011 Ilkka Luomalle ja kaikille muillekin.

Toivottaa

Isoisoäiti

Ikävuosiltani olen varmasti mielestänne vanha, mutta kuitenkin tunnen itseni kuitenkin noin nelikymppiseksi. Askel tietysti hitaampi kuin nelikymppiseltä

Ilkka Luoma

Kiitos! Hyvää ja Onnellista Uutta Vuotta myös sinne, jotta askel kantaa entistä pirteämmin :)

Vieras (nimimerkki)

Hyvää alkanutta uutta vuotta bloggaaja Ilkka Luomalle. Hienoja kirjoituksia! Kiitos.

Ilkka Luoma

Kiitos kannustuksesta, vaikka nuoret tarvitsisivat tämänkin kannustuksen ensisijaisesti. Meidän ei pidä unohtaa eläkkeidemme maksajia!

Toimituksen poiminnat