Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Velka on toisen aiemmin tekemää työtä

Kautta-aikain osa ihmisistä on syönyt huomisen etukäteen - tuon "ruoan" ovat mahdollistaneet toiset, tekemällä työtä ja säästäen osan "hyödyttömäksi ostovoimaksi" mm. pankkeihin. Korko on eräissä maissa kielletty, koska se mielletään ansiottomaksi ansainnaksi. Sijoittaminen on myös usein työtä ilman vastinetta yhteiskunnalle - sijoittaja syö usein toisen pöydästä ...

---

09102006 - Työnantajat epäilevät osaksi, että heidän työvoima ei ole riittävän pätevää. Paineet lattioilla kasvavat. YT on arkipäivää ja ulkoistus kurkistaa yhä useampien osastojen ovilla. Omistajat vaativat lisää voittoja, työntekijät tekevät vapaaehtoista pakkoylityötä entistä enemmän ja johtajistot halajavat bonuksia, palkkioita ja optioita.

Kulutus kasvaa, halutaan littu-TV, halutaan neliveto, halutaan isompi ja varustellumpi koti. Pitää olla sähköt mökillä, ja pitää olla kyky matkustaa kaukomaille. Lapsille pitää järjestää enemmän harrasteita, etteivät maleksi kaduilla, kun isillä ja äidillä on jatkuvasti menoja, siis poissaoloa kotoa.

Uhkia kasaantuu päällemme. On menossa maailmanlaajuinen työn uudelleenjako. Asuntojen hinnat ovat tapissa, ja kuitenkin välittäjät ennustelevat kasvavien palkkioiden toivossa vain maltillista arvonnousua asuntoihin. Muotia on asua väljemmin kuin ennen, pitää olla sauna, terassi, parveke ja patio maastomersun kokoiselle pihagrillille. Tämähän vaatii rahaa, ja pankit markkinoivat tyrkyttäen sitä kaikkeen kulutukseen, myyvätpä lyhennysvapaita vuosiakin.

Pankkien katteet ovat tiukoilla ja kilpailu kovaa, näin sanovat. Pankit siitä huolimatta takovat ennätysvoittoja, ikäänkuin varautuen suureen luottolamaan ja -tappioihin. Pankeissa on aivan viime aikoina herännyt myös vastuuajattelu.

Velka veli otettaessa. Pankit saavat jatkuvasti lisää lainojen lyhennysvapaapyyntöjä, pankki suostuu, koska korko on katteen merkittävä muodostaja, millä eletään, tai pitäisi. Pankissa kaikki maksaa. Tilille pano on ilmaista, mutta fyysisistä konttoreista halutaan eroon. Käteisrahan ystävälle jää kohta pankiksi vain sukanvarsi. Missä odotuttavat itseään puhtaat nettipankit, joilla on asiakaslähtöinen lähestymistapa. Heidän käteiskassa voisi olla kauppojen kassakoneet. Verkot olisivat jo teknisesti valmiina.

Kuinka paljon todellisuudessa on lainojen lyhennysvapaapyyntöjä, sitä eivät pankit kerro. Varma korko on pankin tulos, ainoastaan taseet täytyy pitää vastaavuuskunnossa, mutta miten silloin, kun vakuudet alentuvat? 1990-luvun alussa oli asuntokriisi, korot 15% ja asuntojen hinnat lähteneet siitä tapista, missä nyt ollaan, jyrkästi alenemaan.

Nyt korot hitaasti, mutta varmasti nousevat ja marginaalit kotikukkaroissa ovat tiukoilla - on pakko pyytää lyhennysvapaata. Asuntojen hinnat tulevat laskemaan ja pakkorealisointeja tapahtuu, osan velasta jäädessä edelleen maksettavaksi - muistoksi patioista, terasseista ja pakettiauton kokoisista pihagrilleistä.

Käteisen näkeminen on kohta ylellisyyttä, ja korteilla ei ole tuntua oikeasta 100 euron setelistä, kun lappuun piirtyy vain summa 99,95e. Veli velkaa otettaessa, velipuoli maksettaessa, voi olla kivuliasta arkiviisua monessa yritteliäässä kodissa, jossa kuitenkin haluttiin vain parempaa elintasoa.

Valtiolle vastuupolitiikkana ei ole viisasta nyt alentaa kokonaisverokertymää, ainoastaan painotus eri verojen kesken voi olla kannustavaa, mm. työntekoon. Valtion on syytä rakentaa turvapuskureita kansalaisille, kun elämän nurjempi hetki koittaa. Valtio on tasaava ja vastuullinen puskuri ylläpidettäessä sitä turvaa, sosiaalista toimivuutta, opetusjärjestelmiä ja yhteiskuntatoimivuutta, jonka suuret ikäluokat ovat rakentaneet sekä heidän vanhemmat perustaneet. Vastuullisuutta on nähdä myös uhat kasvun tavoittelun käyrien takaa.

Ilkka Luoma

 

Katsaus lähitaloushistoriaan:

"Nythän maan hallitus puhuu niin hyvästä menestyksestä, että jotain on jäänyt huomaamatta (minist. Heinäluoma). Pankit julkistelevat tutkimuksia kotitalouksien peloista. Ehkä pankit ovat huomanneet kautta linjan lisääntyneet lainojen lyhennysvapaapyynnöt. Pankit elävät koroilla ja 'ikuinen" laina on varma asiakassuhde. Kuinka käy, kun 'ikuisen asiakkaan' maksukyky romahtaa?"

---

 

Linkki keskusteluun -> Kopauta <-

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Vieras (nimimerkki)

Maailmassa rahavarat ja niiden käyttö ovat nollasummapeliä, vain ympäristö ja luonto maksavat lopullisesti materiavirtojen muutosongelmista. Raha on oleeton peliväline ympäristön näkökulmasta. Velka on aina jossain tienattua rahaa, siis ostovoimaa.

Ilkka Luoma

Lainaa ei voi tyhjästä ottaa, paitsi painamalla seteleitä tai lisäämällä bittejä valtion pankista...

Käyttäjän rahanvalhe kuva
Ville Iivarinen

Kuules Ilkka, ennenkuin julkisesti lähdet tällaisia juttuja huutelemaan, niin kannattaisi sen verran edes ottaa selvää asioista, että tietäisi mistä 98-99% meidän rahasta on peräisin. Jokainen pankkilaina on upouutta rahaa jonka pankki luo tyhjästä "rahallistamalla" lainanottajan velkakirjan. Ainoastaan loput 1-2% meidän rahakannastamme on keskuspankkirahaa, joka syntyy "painamalla seteleitä tai lisäämällä bittejä valtion pankista..." Kun puhutaan velkaantumisen syistä, niin ihmisten ahneuden ja tyhmyyden sijaan voisi ehkä pohtia, että olisiko sillä jotain tekemistä asian kanssa, ettei meidän rahasysteemissä ole mitään muuta rahaa kuin tätä pankkien luomaa velkaa, joka kaikki pitäisi maksaa korkoineen takaisin ja joka lakkaa olemasta olemassa aina sitä mukaa kun velka maksetaan.

K Veikko

"Velka on toisen aiemmin tekemää työtä"

Oletko siirtynyt talousdemokraattiseen huuhaa-ajatteluun? Tuon mallin mukaan kaikki tavarat ja palvelut, joita virtuaaliraha edustaa, ovat jo olemassa ja tehtynä meille kulutettavaksi. Niitä vaan pidetään piilossa, jotta käyttäytyisimme kuin orjat.

Velka ja raha ovat ennen kaikkea TEKEMÄTÖNTÄ työtä. Ne ovat LUPAUS siitä, että joku tekee työn tai antaa omistamansa tavaran. Rahaa vastaan.

Rahaa ei voi syödä; se on vain lupaus siitä että joku vaihtaa tuon lupauksen oikeaan ruokaan. Jos pankki antaa sinulle lupaustasi vastaan rahan, missään päin maailmaa ei tavaran määrä lisäänny samalla hetkellä.

    Lainaksi saamasi rahan arvo on vähintään antamasi lupauksen arvoinen tavarassa tai palveluissa, joita pystyt MYÖHEMMIN tuottamaan ja tuon tuotannon myymällä sitten maksamaan velkasi.

Tavaramäärä ei lisäänny rahasta vaan siitä työn tuloksesta, jonka tuota rahaa vastaan joku tuottaa.

Ilkka Luoma

Pankki lainaa taseesta, tase muodostuu otto- ja antolainauksesta. Eläkeläiset ovat pankeille erinomainen rahan lähde pieniriskilliseen asuntolainaukseen. Enin osa päivittäisestä rahasta lainataan keskuspankista, joka voi itsenäistä rahaa painaa lisää, eurojakin, mutta silloin EKP:n pitäisi päättää setelikoneen käynnistämisestä. USA:ssa voidaan painaa rahaa.

Ilkka Luoma

Täsmennän vähän, on tietysti arvonnousua, lähinnä kysynnän vuoksi. Näin voi muodostua lisää rahaa, MUTTA tässäkin arvonmuodostusketjun jossain vaiheessa on tapahtunut työ. Huijaamalla saadaan ansiotonta arvonnousua, mutta siitä säädetäänkin laissa rangaistus. Blomqvistien häviö Nordealle KKO:n päätöksellä, saattaa muuten nostaa kansalaisliikkeen...?

Jukka-Pekka Vasara

Ile hakee vihreän S - kortin niin on nettipankki ja Prismallinen käteistä rahaa :)

. (nimimerkki)

" Rahan kerrannaisvaikutus

Keskuspankki laskee liikkeelle miljoona euroa, jonka yksityispankit lainaavat ohjauskoron mukaisella korolla. Yksityiset pankit pitävät “holvissa” esim. 10 % (yksinkertaisuuden vuoksi helppo luku) vakavaraisuusperiaatteen mukaan ja lainaavat loput 900 000 € ulos. Noh, mihin nuo 900 000 € päätyy? Investointien, palkanmaksujen, hankintojen, asuntolainojen, kulutusluottojen, sijoitusten yms. jälkeen takaisin yksityispankeille, jotka pistävät taas holviin 10% eli 90 000 € ja lainaavat jäljelle jäävät 810 000 € takaisin asiakkailleen. Raha kiertää taloudessa ja palaa takaisin yksityisiin pankkeihin. Pankit tekevät temppunsa eli tallettavat 10%, ja 729 000 € lähtee uudelle kierrokselle.. Seuraavalla kierrokselle lähtee 656 100€, sitä seuraavalle 590 490 € jne. Tämä petos on täysin laillista ja sen virallinen nimi on luottolaajennus. Missä muussa bisneksessä voit myydä tuotteesi monta kertaa jäämättä siitä kiinni?

Kierto siis jatkuu lähes äärettömästi ja näin 1 000 000 € (seteleitä) muuntuu esim. 50 kierroksen aikana n. 25 128 844 €:ksi (tileillä olevaksi bittirahaksi). Halutessanne voitte tarkistaa em. laskun eli pankkeihin menevät talletukset ovat ((1 000 000 € x (0,9 potenssiin 50) + 1 000 000€) : 2) x 50. Eli aritmeettisen jonon kaavalla. Miljoona 25:stä miljoonasta on 4 prosenttia eli 10 % vakavaraisuusasteella euroalueen rahoista vähintään 96% syntyy yksityispankeissa ja vain 4% Euroopan keskuspankissa.

Kansalaisia kustaan silmään silloin, kun valehdellaan, että pankit lainaavat ulos vain omia pääomiaan, niiden itse lainaamia tai niihin talletettuja varoja ja tienaa voittonsa korkojen erotuksesta sekä palvelumaksuista. Annan edelliseen viitaten helpon esimerkin: Pankki voi lainata 10 000 € asiakkailleen, jos sillä on 1000 €:n varanto (talletukset+oma pääoma+omat lainat) ja asiakkaalla on antaa 10 000 €:n edestä vakuus lainaa vastaan.

Pankki lainaa samat rahat uudestaan ja uudestaan, ja tämä onnistuu siksi, että laina “tehdään” yksinkertaisena kirjanpitovientinä asiakkaan tilille. Koska kukaan ei koskaan nosta kaikkia varojaan käteisenä ulos, homma voi rullata loputtomiin. Jos nostaisi, käteinen loppuisi ja pankit kaatuisivat.

Rahan syntyminen velkana, johon liitetään korko, johtaa siihen, että maailman yhteenlasketut velat ylittävät reippaasti yhteenlasketut varat. Kuka on voinut lainata rahat, joita ei ole olemassakaan? "

Niinpä niin.

Ilkka Luoma

Analyyttinen selvitys, pisteen arvoinen :)

Lainat myös kelautuvat lyhennyksinä sisään, tuota suhdetta tarkastusvirastot syynäävät. Ei vain korot, joista eletään, vaan myös pääoman tulee kiertyä takaisin.

Attac´lla oli tästä kahden tutkijan esitelmä, ennen vuoden vaihdetta - koetan löytää nettisivuston poikien kertomuksista, jopa yllättävistä - muistuttaa selostustasi, jäljillä ollaan ;)

. (nimimerkki)
Ilkka Luoma

Italian velka 1900 mrd euroa - ja Italian "timosoini" Bebbe Grillo ei sitä halua maksaa? Kiinan valuuttavaranto on 3000 mrd euroa ja USA:n sotilasmenot vuodessa 1000 mrd USD.

Toimituksen poiminnat