Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Tuloerot ovat näyttötaloutta

Tuloerokeskustelu rävähti käyntiin. Platon kertoi nelinkertaisuuden olevan suurin sallittu määrä. Tuloeroja perustellaan osaamisella, tuotolla ja yhteiskuntakelpoisuudella. Biosfääri, josta ihmispopulaatio muurahaispopulaation kokoisella massalla ammentaa koko elämisensä, on kuitenkin kaikille eliöille yhteinen.

 

Mikä tekee joillekin oikeuden syödä enemmän, jopa ylipainoiseksi asti, ja miksi eräiden pitää kuolla nälkään. Miksi toiset saavat rypeä juomavedessä huuhdellen jätöksensäkin sillä, kun taas joka päivä kuolee 4.300 lasta likaisen veden bakteereihin ja viruksiin – nämäkin ovat tuloeroja.

...

 

[09112005] Verokalenterijuorujulkaisut kertovat kilpaa kyvystä kuluttaa. Nykyinen markkinatalous kannustaa ostamaan, siis kierrättämään rahaa, jotta se loisi - ainakin teoriassa - uusia työtehtäviä pitkin tavara- ja rahavirtoja, aikaansaaden kuitenkin ahneutta lietsovia sivuvirtoja omaan taskuun rahanparkkeerautumisen erikoiskyynärpäämiehille.

 

Markkinamekanismi on olettanut raaka-aineiden ja energian saanin olevan turvattua toteuttamaan tätä kasvulietsotun kulutusjuhlan arkijatkumoa.

 

 

Muukin kuin palkan määrä ratkaisee – huomenna vielä enemmän

Tutkimukset kertovat, että valmistuvien ihmisten arvotekijöiksi ovat nousemassa palkan ohi mm. luontoon, ympäristöön, työyhteisöön, -edellytyksiin ja yhteiseen osallistuvuuteen liittyvät tekijät. Suomi on edelleen yksi erinomaisimmista paikoista toimia tuon uuden sukupolven odotusarvojen mukaisesti.

Markkinaihminen vertailee kykyänsä ja saavutuksiansa lähinnä rahassa ja ostovoimassa. Markkinatalousmaissa tuloerot ovat kasvaneet voimakkaasti, erityisesti ääripääilmiöinä. Uutisointi ja kansalaiset ovat tuohduksiin saakka puhkuneet epäoikeudenmukaisuutta, epätasajakoa sekä ahneutta mm. Fortum optiokeskustelussa.

 

 

Ylijohdolla on jopa 1000 kertaa suurempi palkka kuin tehtaan lattialla

Ylimmän johdon palkkoja perustellaan osaavan työvoiman niukkuudesta ja kilpailutilanteesta; selostetaan, että muut, enemmän markkinahypetysmaat, poimivat terävimmät ja osaavimmat tekijämme pois omasta Suomi-yhteiskunnastamme.

 

On enemmänkin vaarana, että ällistyttävä ahneuden ja työhönsä nähden ylisuurten palkkojen ja huonoimmillaan ansiottomien bonuksien rikkovan kansalaishenkeä eliminoimalla todellista yhteiskuntayhtenäisyyttä ja työnteon motivaatiota sekä tiimiosallistumista.

 

Tarvitseeko tavallinen ja melkeinpä kaikki kustannukset maksava kansa näitä yliahneuden keisareita ilman suhteellisen ymmärtämisen "vaatteita"?

 

 

Mutta suurimmat palkansaajat maksavat myös suurimmat verot tulontasaukseen!

Suurimman tulonsaajaryhmän varallisuus ja ostovoima lähtee aina liikkeelle suurimman kulutusvolyymin luontitasolta, so. peruskansalaisten kulutusvirrat viimekädessä aikaansaavat ylimmän tulotason rahavirrat. Kuinka arvelemme tapahtuvan, jos rikomme yhteiskuntasovinnaisuuden selityksellä, että joku ihminen on jotain muuta 1000 kertaa parempi?

Kuinka mittaamme todellisen ja oikeudenmukaisen kunkin työpanokseen liittyvän ansiomme; onko se koulutus- vai asematekijä? Kuinka saavutamme aseman, jossa on mahdollista generoida 100-1000 kertaisen tulotason verrattuna keskimääräiseen?

 

Kuinka ylimmän johdon ja pääomakerroksen saa toimimaan ja tuottamaan voiton lisäksi myös työtilanteita, osallistumista verokertymiin, tuote- ja palvelukehitystä huomioiden koko yhteiskunta ja luonto sekä kantamaan yhteiskuntavastuuta yhtenä sen osallistujana ja maapallon varojen käyttäjänä?

 

 

Luonto hävittää ylisuuriksi paisuneet eliöt sopeumaongelmina muulle valtaeliöstölle

Luonto hävitti 60 miljoonaa vuotta sitten ylisuuriksi paisuneet dinosaurukset ketterien ja pienten nisäkkäiden tieltä synnyttäen meneillään olevan tasapaino-ongelman koko muulle eliöyhteisölle ihmisen muodossa.

 

Onko meille juuri nyt ominainen silmitön ja sivuilleen katsomaton kulutusorientoitunut ostovoimavertailu käynnissä? ---  mm. ekologisesti kestämätön tapa käyttää biomassaltaan pienenä ihmistekijänä valtaosalta muuta eliökuntaa vieden niiden elämän lähtökohdat?

 

Onko syntymässä kansalaisliike taisteluun tätä ahneuden suhteettomutta kohtaan?



Ilkka Luoma

http://www.facebook.com/first.ilkka

http://ilkkaluoma.kuvat.fi

http://ilkkaluoma.blogspot.com

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

nuorukainen (nimimerkki)

Vain uusi sukupolvi voi päästä eroon tästä kerskameiningistä.

Ilkka Luoma

Miksi edellisissä sukupolvissa ei jo näin tapahtunut?

vieras (nimimerkki)

ensin on puheet, sitten puheet ja sitten saattaa tulla tekoja, ja niistä luvatuista vain puolet ja osaksi vielä väärin.

Ilkka Luoma

Vastaus yksityissähköpostiin tulleeseen kommenttiin:

Hyväksyykö peruskansalainen jättiläismäiset äärituloerot ?
(Ilkka Luoma, keskustelun avaus nettimielipidepalstalle)

Miksi emme hyväksyisi? (Vastaa nimimerkki Juuso/Keuruu)

Voisi kysyä:

Hyväksymmekö, että toisella on kauniimpi ja seksikkäämpi vaimo / mies? Hyväksymmekö, että toinen kykenee tarjoamaan parillensa sängyssä enemmän? Hyväksymmekö naapurin paremmalla paikalla olevan talon, kauniit auringonlaskut niiden parvekkeelle, kun itse nautimme aamulla ruokapöydässä silmiin paistavasta auringosta?Hyväksymmekö kalvavan kateuden keskuudessamme?

VASTAUKSIA JUUSOLLE:

On muutamia asioita, jotka ovat aivan eri asia kuin monin eri keinoin aikaansaadut jättiläismäiset ostovoimaerot. Kaunis vaimo on seuraus jostain, tällöin täytyy olla myös omaakin karismaa, ulkonäköä, rahaa tai muuten charmia, siis todellisia kykyjä. Kauniin vaimon saannissa on käytetty joko omia tai lainattuja keinoja. Useat henkilöt käyttävät arveluttavia keinoja saadakseen toisista välittämättä rohmuttua ostovoimaa jopa toisten kustannuksella. Vaimo ei kuitenkaan tullut siipaksi vastoin tahtoaan.

Kateus on vahva voima, mutta en usko kateutta enään syntyvän sen tyyppisistä ostovoimalottovoitoista, joissa edes saaja ei ymmärrä rahan määrää. Kateutta esiintyy pienemmissä tapauksissa, jos naapuri hankkii Corollan sijaan Avensiksen, niin se korpeaa vietävästi, mutta jos pihaa kurvaa Maybach, niin se aiheuttaa ansaitussa tapauksessa ihailua, ei kateutta. Esim. Fortum optiot eivät aiheuta kateutta, vaan epäluottamusta johtajistoa kohtaan, koska nyt tietää niin asiantuntija kuin maallikkokin, että F. osakkeiden kurssit nousivat monien muiden johtajista riippumattomien tekijöiden vuoksi.

Itsetunto katoaa muista tilanteista kuin toisten ahneudesta. Itsetunto perustuu kykyyn ja taitoon hoitaa asioitaan; raha ei kasvata itsetuntoa kuin pintakiiltona. Itsetuntoinen ihminen voi olla vähillä kulutuskyvyillä, mutta silti hän voi olla melkoinen kauniin vaimon löytäjä. Kaunista vaimoa ei saa ahneudella, tai sitten petikumppani on sitä itsekkkin.

Noin vakavasti ottaen oletko sitä mieltä, että joku voisi olla 10.000 kertaa parempi kuin toinen vai katsotko rahallista tuotosta? Onko toimitusjohtaja oikeutettu ottamaan koko yhtiön tuloksen vertailuluvukseen; mikä on työntekijöiden osuus? Kuinka johtajakerroksen 100 kertaisine tuloineen kävisi, jos hänellä ei olisi henkilöstöä ja kuluttajia tuotteilleen välillisesti tai välittömästi? Tänä päivänä tulos muodostuu tapahtumaketjuista, joihin osallistuu tiiviisti koko työyhteisö.

Tulontasaus ei johda demotivoitumiseen, pikimmiten ähkyahneus saa karvat pystyyn, varsinkin silloin kun niin asiantuntijat kuin kuluttajatkin tietävät esim. todelliset syyt pörssikurssien nousuun. Hyvin tiedetään, että Suomessa verot syntyvät arvonlisäveroista ja laajasta keskiluokasta tuloveroina, kuluttajat, siis peruskansa tuo bensa-, tupakka- ja viinaverot yhteiseen laariin. Yhteiskuntaa pitää pystyssä arkiharmaa peruskuluttaja kulutuskäyttäytymisellään.

Edelleenkin vakavasti ottaen, voitko olla todella sitä mieltä, että joku voisi olla 1000 jopa 10.000 kertaa "parempi" kuin joku toinen? Tosiasissa meidän keskinäiset erot ovat aika pienet; kyky ymmärtää tasapainoa, luontoa (mistä viime kädessä otamme kaiken tuotoksen) ja tasapuolisesti ihmisyyttä ovat arvokkaimpia ominaisuuksia ja joskus tuntuu siltä, että tuon alueen viisaus ja "paremmuus" viihtyy arkikansalaisen päässä paremmin.

Jokaisella meillä on henkilökohtainen ekojälki kulutuksemme puitteissa, ja arvaan missä suurin kulutushuippu kohtaa, siis jäljen jättö luontoon. Oletko oikein tosissasi, että "parammuus" ratkaistaan avoimilla markkinoilla? Siis markkinamekanismissa? Kuinka kauan aiomme jatkaa kulutusjuhlintaa, milloin ymmärrys kokee valaistuksen ja näkee, että länsimainen tapamme ei yksinkertaisesti sovi tänne.

Oletko löytänyt meidän suomalaisen kulutusjuhlan mukaisen toisen, kolmannen ja neljännen maapallon, jotta myös muilla olisi mahdollisuus kaltaiseemme kulutushulabalooseen, sillä mikäli kaikki maailman ihmiset kuluttavat kuten me, tarvitsemme 3-4 maapalloa.

Ohjelmistoesimerkkisi on oiva ja hyvin sattuva. Softa on puhdas "puhallus" ja sen merkitys on tasan yhtä arvokas (tai täydellisen olematon) kuin kasaan kootut lehdet, sillä lehdet jatkavat luonnon kiertoon ja softa jää bittiavaruuteen, tullen ilman päivityksiä "virattomaksi" hyvin nopeasti. Lehdet taas jatkavat ikuista kiertoaan luovuttaen meille osaltansa myös elonmahdollisuuden.

Tuottavuus on meidän suurin pommimme; osaamme vain katsoa tilikirjojamme ja unohdamme paljon merkittävämmän taseen, siis luonnon taseen, jonka tasapaino on ratkaisevasti horjutettu. Ei edes tilikirjojemme jättiläisvoitot kykyne enään muuttamaan ekotasapainoa, virheet ovat jo tehdyt. Kuinka kauan jatkamme jatkuvan kasvun tavoitemaailmaa? Milloin opimme, että on olemassa syyn ja seurauksen laki? Milloin opimme, että rajallisuudesta ei nyhdetä rajattomuutta?

Ekotase on astumassa tilitaseidemme edelle, mutta se tapahtuu liian myöhään. Vanha sananlasku: Sen niität, minkä kylvät, saa dramaattisen toteumansa.

Ilkka Luoma

katiska taskinen (nimimerkki)

Lilius romutti kansanluottamuksen kerskanälkäisiin ökyjohtajiin.

Vähän pihalla (nimimerkki)

Joku toinen viisas on pohdiskellut, että ihmiskunnan ongelma on liikakansoittuminen. Jos on, niin auttaisiko tulonjaon tasaaminen, vai pahentaisiko se ongelmaa?

vieras (nimimerkki)

joskus sanottiin, että 1960-luvulla 800 miljoonaa kiinalaista olisi tullut toimeen amerikklaisten ruokajätteillä, tuolloin yhdysvaltalaisia oli noin 220 miljoonaa.

Ilkka Luoma

Saattaa tuo maasuhde kiepsahtaa toisin päin - odotetaan noin 10-30 vuotta. Tästä tulee erillinen kirjoitus lähiaikoina.

Ilkka Luoma

Verrantoa voisi hakea vuosimiljoonaisesta eläinkunnasta. Syö tai tule syödyksi. Tiukat reviirit, ja sen mukaisesti, että ravintoa riittää yksilölle tai laumalle.

vieras (nimimerkki)

Laumakäyttäytymisessä ei ole suuria "tuloeroja", suurin ero on laumaa johtavalla uroksella, joka saa siementää lauman naaraat :)

Ilkka Luoma

Vain Kiina väkirikkaista maista on toteuttanut syntyvyyden vähentämisen, dramaattisin seurauksin.

Ilkka Luoma

Jaamme luonnon näkökulmasta yhteistä niukkuutta, mukaan lukien koko elävä biomassa!

vieras (nimimerkki)

On yllättävää, että laajeneva niukkuus lisää tuloeroja!

Ilkka Luoma

Heikompi heikentyessään ei jaksa taistella ja tipahtaa lopullisesti kelkasta.

vieras (nimimerkki)

johdon kokonaisansainta muodostuu muustakin kuin palkasta: optiot, bonukset, kannusteet ja muut lisukkeet, mm. asuntoetu, kesämökkietu, vaimoetu ulkomailla jne ..

Ilkka Luoma

Meillä on otsikon mukaan voimakas vertailu- eli näyttötarve, sitä kutsutaan markkinatalouden umpilisäkkeeksi - eli näyttötaloudeksi. Eläinkunnassakin on sama ilmiö, mutta se esiintyy ilman ulkoisia, itse eläimestä riippumattomista elementeistä, paitsi tässäkin on poikkeuksia ;)

vieras (nimimerkki)

Markkinatalous lisää kilpailua, ja kilpailu on vanha perinteellinen koko eläinkunnan tapa mitellä voimia suvunjatkamisen oikeudesta ja mahdollisuudesta. Tuohon nuo palkkaerotkin lopulta kulminoituvat.

Ilkka Luoma

Suomalaiset olivat jo taskavuosina valmiit kaventamaan br. palkkaansa, mutta silloin otiskoihin kiipesi herra Lilius, ja homma olikin siltä kertaa ohi.

katiska taskinen (nimimerkki)

Me joudumme alentamaan palkkojamme (säilyttääksemme työpaikkamme ja kilpailukykymme), kautta linjan. Kapeneeko tällöin tuloerot?

Ilkka Luoma

Miksi autot kasvavat? Miksi kesämökit sähköistyvät? Miksi pihagrillit komistuvat? Miksi veneet kallistuvat? Miksi asuinneliöitä pitää saada lisää? Miksi vaimokin olisi mielellään missiluokkaa? Miksi miehen pitäisi olla mielellään johtajatai ainakin vaikutusvaltainen osastopäällikkö? niin, miksi?

katiska taskinen (nimimerkki)

mutta kun kaikki huutavat kasvua, kasvua kasvun päälle. Meneehän siinä tavallisen immeisen ajatukset jo hakoteille.

Ilkka Luoma

Kuunnelkaapa pintapoliitikkojen jargonioita kasvusta ja talouden kehityksestä - missä mättää?

K Veikko

"Onko syntymässä kansalaisliike taisteluun tätä ahneuden suhteettomutta kohtaan"

Tähänastiset kansalaisliikkeet kyllä antavat ymmärtää päinvastaista: Ollaan vaatimassa itselle samaa mitä toisella nähdään olevan.

Eikä näillä ahneilla vaatimuksilla ole mitään rajaa.

antivieras (nimimerkki)

tästäkö tämä kasvunkierre sitten johtuu?

Ilkka Luoma

Vertailutalous, tai oikeastaan komparatiivinen näyttötalous repii tuloeroja suuremmiksi.

Ilkka Luoma

Lopullinen niukkuus tekee nöyräksi. Olisiko parempi harjoitella nyt, kun vielä siihen on mahdollisuus?

Vieras (nimimerkki)

Nyt iskit asian ytimeen! Jutun juju ei ole se, että Ollilan Jorma muuttaisi kanssa Myllypuroon kaksioon vaan se, että minäkin saan ajaa citymaasturilla ja asua Westendissä. Eli ahneus on oikeasti myös siellä köyhien päässä.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Nälkäinen se vasta ahne on.

antivieras (nimimerkki)

herra Maslow määritti missä eläimellisin ahneus ja pyrky sijaitsee.

Ilkka Luoma
Ilkka Luoma

Ilman ruokaa voit elää muutaman kuukauden, ilman puhdasta vettä voit elää muutaman päivän ja ilman hengitettävää ilmaa voit elää muutaman minuutin - siitä se lähtee :)

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Olet katsonut liikaa kungfu-leffoja. Niukkuus ei tee nöyräksi vaan suututtaa.

Ilkka Luoma

Sanottiinhan Asterixissa, että tehokas armeija marssii nälässä - on agressiivisempi, Obelix tuumasi, että roomalaiset saavat sitten aivan liikaa ruokaa :)

Utelias Kutozow (nimimerkki)

mistä suomalaisille tuo ihmeellisten gallialaisten taikalääke, joka nesteytti Obelixin ikivoimakkaaksi.

Utelias Kutozow (nimimerkki)

Niukkuus väsyttää, kunnes kuolee puutteeseen.

Ilkka Luoma

Joku kertoi, että tuo suomalaisten taikajuoma olisi aikoinaan vapautettu keskikalja - tylyä ja ironista huumoria.

Toimituksen poiminnat