Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Kansa elää sankareista

Tänään on 60 vuotta Suomen marsalkka C.G.E. Mannerheimin kuolemasta. Suomalaiset elivät Mannerheimistä hädän päivinä. Marsalkka oli suomalaisten sankari – kuten J.K. Paasikivi totesi yksityiskirjeessään Mannerheimille 3/1944: ”Sinä olet ainoa henkilö, johon Suomen kansa luottaa”.

...

 

 

Tunnettu takavuosien arvioitsija Max Jakobson Snellmannin innoittamana valisti lukijoita Helsingin Sanomissa vertauskuvalla debatista, jossa haluttiin esittää, ettei Suomen kansalaiset tarvitse sankareita. Samassa yhteydessä Jakobson mainitsi valtion käytännön toimia johtavan hallituksen olevan aina valinneen kansansa näköinen.

 

Sitä saa mitä kylvää. Mitä muuta kansalaiset odottaisivat saavansa globaalissa talousohjatussa kvartalisoinnissa kuin arkipäivän sankareita, joilla olisi vastuunkantoa, kykyä nähdä ihmiset, halua toimia myös muidenkin eduksi, ajatusta ymmärtää ihmisyys ja osaamista olla tavallisen ihmisen asialla.

 

Viisaaksi aiottu, näpertelynokkeluudeksi sortunut heitto sankarittomuudesta (lainaus Bertol Brechtin näytelmästä) oli dramaattista aliarviointia rivikansalaisista. Suomalainen yhteiskunta tarvitsee juuri nyt arkipäivän osallistuvia sankareita.

 

 

Alamaiset hakevat aina ylempiään – sankareita joihin voi luottaa

Kautta vuosituhansien ihmiset ovat samaistuneet, esikuvaistuneet ja halulla seuranneet tunnetta, yhteenkuuluvuutta, osallistumista ja joukkoon kuulumisen tahtoa. Usein nämä ominaisuudet kulminoituvat kansanjohtajiin, joita joskus myös sankareiksi on kutsuttu.

 

Tämän päivän talousohjattu markkinamekanistinen yhteiskunta ei tue ihmisen lajilleen ominaisia hyväksymisen ja tarpeellisuuden tuntemuksia. Nyt on vallalla ostovoima ja sen esittely. Ministeri Jakobsonin viesti oli kertomusta menneestä maailmasta.

 

 

On muitakin arvoja kuin kokoomuslainen ostovoima- ja raha-ajattelu

 

Tämän päivän maailma hakee ihmiselle asemaa ajattelevana yksilönä ryhmässä, jossa on myös muita arvoja kuin raha ja sen käyttö. Uusien aaltojen myötä talousorientoitunut kasvuhegemonia on väistymässä vastuullisen harmonia-ajattelun tieltä; nuori ikäpolvi ottaa oman tulevaisuuspäämääränsä hyväksynnällä muunkin luonnon olemassaolosta.

 

 

Eduskunta edustaa pienoiskoossa Suomea, vai ...?

Eduskunta edustaa pienoiskoossa Suomea ja sen jakauma vastaa kansakunnan äänestysprosentillista tahtoa. Kansa valitsee asetetuista ehdokkaista mieleisiänsä. Kansa ei pääse vaikuttamaan ehdokasasetteluun.

 

Millainen olisi kansan valitsema ehdokasjoukko esim. seuraaviin eduskuntavaaleihin? Tunnetusti puoluekoneistot valitsevat ehdokkaat ja puolueisin kuuluu vain murto-osa kansalaisista. Kansa saa valittavakseen puolueapparaatin masinoimat ehdokkaat ja niistä äänestäjät valitsevat "itsensä näköiset" edustajat.

 

 

Nykyinen edustajisto repi ja jakoi Suomen kahteen leiriin

Jatkuva vastakkainasettelu kansan ja eduskunnan välillä esittäytyy hyvin mm. asenteessa EU:iin, Suomen Puolustusvoimien määrärahoissa, poliisin toimintaedellytyksissä, Nato kysymyksessä ja kuntaliitoskaavailuissa.

 

Kansalaiset ovat perusvoima Suomelle, kuluttajat aivan normaaleissa kotitalouksissa ratkaisevat meidän menestyksen. Edustuksellinen demokratia voisi saada enenevässä määrin rinnalleen, ensin neuvoa-antavana ja heti myöhemmin sitovana, kansanäänestykset. Nykyisistä kehityvistä informaatiologistiikan ratkaisuista on löytymässä myös tekniset edellytykset välittömään kansalaisvaikuttamiseen. Näin tapahtuen voidaan sanoa yhteiskuntaohjaamisen muistuttavan enemmän valitsijoitaan kuin nykyisen puoluekoneiston valitsemien ehdokkaiden valiintuma edustajiksi äänestyksessä eduskuntaan.

 

 

Jakobsonin ’sankarittomuus’ lyö Mannerheimin muistoa korville

Jakobson kolumnin lopussa esitetty "sankarittomuus" oli surullista pinnallistumisen ilmentymää aivoituksista, joiden ei ole täytynyt nähdä vaikeuksia, ongelmia, jopa hätää työstä ja toimeentulosta. Kansakunta on kokonaisuus ja se muodostuu kaikista ihmisistä,

 

... ei vain "oppineista", menestyjistä ja ostovoimaisista, vaan se koostuu lähtökohdiltaan myöskin tasa-arvon piiriin kuuluvista työttömistä, pitkäaikaissairaista, osallistumattomista, yksinäistyneistä, hiljaisista eläkeläisistä, arkioppineista, moniongelmaisista ja enemmistöstä, joiden sanat eivät yksinkertaisesti kuulu edustahälinän takaa.

 

Yhteiskunnan hiljaiset ehkä haluavat juuri sankareita, jotka ajattelisivat vähän heitäkin. Nyt sankaruus esittäytyy urheilusaavutuksissa ja menestyksessä, joka ilmentyy Maamme-lauluna voittajien kiivetessä ylimmälle podiumin askelmalle.



Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.kuvat.fi

http://www.facebook.com/first.ilkka

 

 

Kuva

 

http://photos1.blogger.com/blogger/4810/1008/1600/DSC_2042.jpg

  

Kuvateksti

 

Suomen marsalkka C.G.E. Mannerheim valittiin suosituimmaksi suomalaiseksi YLE:n suositussa äänestyksessä, joka sai suuren äänestäjämäärän. Mannerheim oli ykkönen. Tosin esiintyy myös ristiriitaisiakin äänenpainoja hänen toimistaan. Olivatpa ne mitä tahansa, niin ykkössijan arvoinen hän oli jo sen takia, että ymmärsi Venäjän reaaliteetit ja jätti Leningradin rauhaan Saksan painostuksesta huolimatta.

Mannerkeim on Suomen kansan varsinainen Sankari, ja menneen maailman ääni Max Jakobson haluaa evätä ihmisiltä ihanteita ja esikuvia. Sankarittomuus on tunnetasoltaan vaillistuneen ihmisen maailmaa. Ihminen elää ilosta, tunteesta, osallistumisesta ja sankareista, joihin on mukava samaistua tai pitää omassa suosikkiryhmässään.

Ostovoiman tavoittelu on pudottanut ihmiset tavoittelemasta ihanteita, joissa olisi filosofiaa, jaloutta sekä uhrautuvaisuutta. Mihin on kadonnut kodin ja Isänmaan rakkaus? Onko kykyily poistanut henkisyyttä nähdä kanssaihmisiä sellaisena kuin ovat heidän asenne, tavat ja päämäärät myös muussakin kuin pinnallisuusvertailussa, kasvuhokemissa ja kiireiden kehumisissa?

Nuori polvi on aloittamassa suunnan muutoksen; heille paistaa tuleva vastuu suoraan päin näköä, siksi hankalaan asemaan olemme kykyilyllämme luonnon arvot ja mahdollisuudet asettaneet. DSC_12042.JPG. Photo by Ilu 2006, otettu seuraavan päivän aamuna, kun Helsinki muuttui makasiineilla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

vieras (nimimerkki)

Ilkka Luoman varastoista syntyy eheitä kirjoituskokoelmia näemmä nopeasti tilanteeseen kuin tilanteeseen. Kiihkoton ylistys Suomen kansan kestosankarille Mannerheimille. Jään odottamaan kannanottoa kansan tumisemaan vähemmistöarvuuttelu Mannerheimiin.

Ilkka Luoma

Kiitos kannustuksesta. Tuosta odotuksesta sen verran, että tuli katsottua se kohuteatteriesitys Mannerheimin 'taipumuksista', rienaa vai ei ..., palataan asiaan :)

vieras (nimimerkki)

Homo Mannerheim, pyhäinhäpäisy?

Ilkka Luoma

Suurin osa kansasta pitää asiaa miltei pyhäinhäpäisynä.

vieras (nimimerkki)

Hyvin osuva otsikko, jota on tehosteeksi yksinkertaistettu.

Ilkka Luoma

Esikuvia, johin voidaan luottaa - muistamme Paasikiven yksityiskirjeen Mannerheimille 03-1944!

EsaV (nimimerkki)

Jakopsonin heitot ovat takavuosikymmenien ajatusmaailmaa, joilla ei ole enää yhteyttä nykyaikaan tai tavalliseen kansalaiseen.

Ilkka Luoma

Liiaksi intellektuellisoitunut ihminen kadottaa otteen reaalimaailmaan. Jacobson oli hyvä diplomaatti ja arvioitsija, 1960 -luvulla.

vieras (nimimerkki)

Pitää paikkansa, ja nimenomaan Kekkosen aikana, joka oli maailma omansa, ei enää.

vieras (nimimerkki)

Oliko Max paikalla, kun Kekkonen kiipesi palmuun Hawajilla 1960 -luvulla?

Ilkka Luoma

Kyllä oli ja luki Neuvostoliiton lähettämää Kekkosen tilaamaa noottia.

vieras (nimimerkki)

Ministeri Max Jacobson.

vieras (nimimerkki)

Aikaansa kutakin, kun päätä leikattiin.

vieras (nimimerkki)

sanoi pässi :)

Ilkka Luoma

Cc: bjarne.kallis@eduskunta.fi ; jan.andersson@yle.fi ; minna.sirno@eduskunta.fi ; katalill@sci.fi
Sent: Friday, March 07, 2008 7:58 AM
Subject: MIELIPIDE: Marsalkka Mannerheim on kansallinen kysymys - monille vapauden ikoni

Kansakunta keskustelee Mannerheimista, joka on miltei pyhä ... niin monille.
( YLE/TV1 A-talk to. 6.3. käsitteli arkaa aihetta tapahtuneesta, jossa Mannerheim haluttiin nähdä sellaisena, joka ei vastaa suuren enemmistön ajatusta ja mielipidettä)

[ ... Venäjän ja tsaarin Chevalier-kaartin korkea upseeri, keisarin uskollinen sotilas - vapautti Suomen - myöskin verellä. Veljessota riehui, ja lopulta Suomi "rauhoittui", hammasta purren ja tunteensa kätkien. Mannerheim ja jääkärit otettiin hurraten vastaan mm. Vaasassa, jossa veri ei ole vapissut. Mannerheim pelasti Leningradin rauhaan jättämällä Suomen itsenäisyyden ... ]

Suomalaiset ovat yhdessä asiassa olleet harvinaisen yksimielisiä - marsalkka Mannerheim on kautta aikain Suomen kunnioitetuin ja arvostetuin henkilö, monille miltei ikoni. Suomen sotilaat uskoivat tiukimmalla hetkellä kolmeen asiaan - Mannerheimiin, Kolmannen valtakunnan lahja-aseisiin ja lopulta itseensä selkä seinää vasten Tali-Ihantalassa. Suomi selvisi. Suomi piti itsenäisyytensä.

Uusi Suomi moderneina taiteen kokeilijoina halusi kokeilla omaa nokkeluuttaan - puki tuntemuksensa Tampereen punaisista arvosteluksi Mannerheimista. Suomessa 1940-luvun lopulta aina 1970-luvulle saakka veteraanit, Mannerheimin omat sotilaat - ovat olleet parjattuja ja loattuja kiihko-oikeistolaisiksi haukuttuja kansalaisia.

Tänä päivänä veteraanit ovat arvostettuja, nyt heitä halutaan auttaa - onhan se halvempaa, kun heitä on niin vähän. Oli suuri menetys, kun niin kovin moni kuoli ennen tunnustuksia ja avun tuloa - kuolivat unohdettuina, kuolivat vaiennettuina. Mannerheim oli aina veteraanien ihailun kohde. Mannerheim oli ylipäällikkö, jonka sana ja käskyt olivat koskemattomia. Osalle Mannerheim edusti korkeinta uskollisuuden kohtaantoa, joka johdatti monia itsenäisyytemme puolustajia rintamilla tekoihin, joista ovat syntyneet ne legendat ja tarinat, joita mm. uudet sukupolvet kiinnostuneina tutkivat.

Mannerheim edusti yhteenkuuluvuutta korkeimmillaan. Mannerheim oli sotilas miestensä keskellä. Suomen marsalkka oli paljon tekemisissä sotilaidensa kanssa - sotapäällikkö voi vain olla siellä missä asioita johdetaan - ja siellä ei kovin runsaasti naisia ollut.

Mannerheimin siviiliajatukset ovat jääneet arvoituksiksi - varmasti monet tiesivät jotain, mutta veivät tiedot hautaan uskollisesti suunsa sulkien. Nyt ei ole mitään syytä esittää arvailuja. Totuus on juuri sellainen kuin ihminen sen haluaa tai luulee olevan - mutta tätä arvuuttelua ei ole tarpeen suureen ääneen julistaa.

Sodan aikana monet naiset ihailivat Mannerheimin käytöstä, etäisyyttä, mutta myös läheisyyttä, jota säästeliäästi jaettiin. Olipa totuus minkälainen tahansa - on väärin ryhtyä sellaisten voimien kautta arvioimaan asioita, joilla ei ole varmaa näyttöä. Sitä kutsutaan jonkin sellaisen edun tai julkisuuden tavoitteluksi, jolla ei rakenneta kansakunnan kaipaamaa yhteenkuuluvuutta. Viisaampaa olisi ehkä tutkia nykyisiä tapojamme ja arvioida niitä huomisen elämämme näkökulmasta.

Onko tämä päivää sellaista elämää, jossa otamme oikeudeksemme aikaansaada näkökulmia, joiden kulminaatiot kohtaantuvat vain hyvin pienissä vähemmistöissä. Onko taide todellista taidetta, kun saa esittää eksotismia, saa esittää muodikkaasti homoutta - onko siinä pelkoa omista salaisista pimeistä puolista. Onko tuo taiteeksi ilmaistun esityksen homofobioisuus itsensä ja esittäjänsä turhaumaa pelosta olla sitä itse?

Varmaa on kuitenkin se, että suurin osa Suomen kansaa arvostaa edelleen marsalkka Mannerheimia suurena suomalaisena, joka osasi yhdistää Suomen kansan sen vaikeimmilla hetkillä. Punaisia kuoli enemmän, valkoisia tapettiin alussa - ja lopulta voittaja kosti kuten aina on ollut tapana. Veriset ruhjeet jäivät jäljelle, mutta kuitenkin 1939 Neuvostoliiton hyökätessä - oli kansakunta yhtenäisempi kuin koskaan ja se pelasti kansamme itsenäisyyden. Talvisodassa Mannerheimilla ei ollut punaisia tai valkoisia sotilaita - kaikki he olivat Isänmaan sotilaita puolustamassa sitä tärkeintä - omaa maataan, koska olivat kaikki siihen parhaita.

Jätetään negatiivinen arviointi sikseen ja annetaan arvo sille kaukonäköisyydelle, millä Mannerheim jätti Murmannin radan ja Leningradin rauhaan. Josif Stalin muisti tuon Mannerheimin kaukonäköisyyden ja siirsi armeijansa kohti Berliiniä. Stalin keskeytti kesähyökkäyksen 1944. Suomi pelastui johtajansa komennossa - lopulta yhtenäisen armeijan ja saksalaisten aseiden turvin - Suomi jäi miehittämättä. Suomen viimeinen sinivalkoinen omantunnon ääni, kenraali, Mannerheim ristin ritari Adolf Ehrnrooth kuoli 2004 - onneksi hänen ei tarvinnut kuulla ja nähdä vähemmistön käsitystä "modernista taiteesta". - Hienotunteisuutta hyvät ystävät!

Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com

........................

Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
[Copyright by Ilkka Luoma, 2005 --- kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä]

Kuva 1
---- http://www.panoramio.com/photo/8342322 ---

Teksti
Marsalkka Mannerheimille uskollisen kenraalin, Adolf Ehnroothin viimeinen matka on alkanut. Kansalaiset katsovat hiljaa suosikkiveteraaninsa kulkua Senaatintorilta Hietaniemen hautausmaalle. Onneksi kenraalin ei tarvinnut olla näkemässä "suomalaista modernia taidetta".

Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/8342377 ---

Teksti
Marsalkka Mannerheim sellaisena kuin kansalaiset ja veteraanit haluavat hänet muistaa. Kuva öljyvärimaalauksesta (Jarmo Pätäri - yksityiskokoelma).

Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/8343281 ---

Teksti
Mannerheimin Talvisodan kenraali - Paavo Talvela, kuva on Helsingissä Ressun lukion seinällä - nykyisetkin oppilaat ovat varmaan ylpeitä väkevästä historiasta.

Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/8343335 ---

Teksti
Savonlinnan sankarivainajahautausmaa - monet jäivät palaamatta, mutta työ oli tehty ja Isänmaa pelastettu. Mannerheim oli heidänkin ylipäällikkö ja verta vuosi kotiemme tähden.

Kuva 5
--- http://www.panoramio.com/photo/8343534 ---

Teksti
Venäjällä Isänmaan sotilasjohtajat ovat suuressa arvossa, eikä heitä sotketa "moderneihin performansseihin eikä vahanukketaisteeseen" - vaan heidät muistetaan Suuren Isänmaallisen sodan voittajina ja kansakunnan pelastajina. Marsalkka Zukovin ratsastajapatsas Moskovan ydinkeskustassa, arvoisellaan paikalla.

Kuva 6
--- http://www.panoramio.com/photo/8346201 ---

Teksti
Marsalkka Mannerhein on ollut kansan arvostamalla paikalla Mannerheimintietä vartioimassa jo vuosikymmenet - ratsastajapatsaasta on kiistelty, Kiasman paikasta on kiistelty, mutta moni veteraani pysähtyy kunnioittamansa ylipäällikön ikoniksi muodostuneen patsaan eteen muistelemaan niitä hetkiä, jolloin Suomen itsenäisyys oli vaakalaudalla.

Kuva 7
--- http://www.panoramio.com/photo/8346210 ---

Teksti
Mannerheim ratsastajapatsaan takana modernia taidetta - edellisenä päivänä turhautunut nuoriso poltti välittömässä läheisyydessä olevat entiset VR-makasiinit - kertoo ajasta missä elämme.

vieras (nimimerkki)

Yllättävä ja radikaali kirjoitus!

Ilkka Luoma

Toimituksen poiminnat