Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Kansakunta kaappinsa päällä?

[ ... kansakunta äänestäjinä on nyt kaappinsa päällä, nyt valitsemme sisällön neljäksi vuodeksi, ja sittenkään kansalaisen ääni ei toteudu käytännössä hänen valinnan mukaisesti - nykyinen äänestysjärjestelmä tukee ja ajaa ehdokkaat valinneen puolueen etuja ... ]

01032007 - Äänestäjät ovat vaalikarjaa, jota hoivataan, kuunnellaan ja mielistellään - kyllä kaikelle: eläkkeet, siltarummut, maataloustuet, yrityselämään tutkimusrahaa, korkeakoulutukseen kehitysrahaa ja opiskelijoille lisää opintorahaa. Nyt hamutaan ääniä ja kansalaisia omiin leireihin. Nykyinformaatiologistiikan aikakaudella kansalaiset ottavat enemmän suoraa vaikutusvaltaa.

Puolueet asettavat ehdokkaat - kukin omanlaisensa karsinnan kautta. Vaaleissa on mukana julkkiksia, on myös älyköitä ja myös vähemmän innovatiivisia. Suomi on puolueiden maa puhuttaessa vaaleista. Meille äänestäjille taas valinnat ovat hyvin usein henkilövalintoja.

 

Meillä on kullakin suosikkinsa, oli se sitten taitavasti Kuros-episodilla vauhditettu Vanhanen, Keski-Euroopasta rullaillut Niinistö tai vihreiden atomituuli Hautala, joka miltei ainoana on ymmärtänyt mihin markkinamekanistinen "kulutusquarterbusiness" on maapalloa viemässä.



Jokainen kansalainen omaa yhden äänen

 

Eduskuntaan pääsee pienimmillään muutamalla tuhannella äänellä. Äänikuninkaat ja -kuningatteret saavat jopa 60.000 ääntä. Silti jokaisella edustajalla on suuressa salissa vain yksi ääni. Painoarvoa äänikuninkaille voi järjestyä painavampina edustajasalkkuina arvostetuimmille valiokuntapaikoille - tai puolue-elitistit/ -suosikit nappaavat ne.

 

Eri kansalaisarvoiset edustajat


Kansalaisen näkökulmasta heidän äänien suuntaus valituilleen ei anna oikeaa äänimäärämahdollisuutta itse eduskuntasaliin, onhan 40.000 kansalaisen luottamuksen saaneella aivan eri painoarvo kuin 3.500 ääntä saaneella. Lähinnä puolueiden kannattamana meillä on voimassa suhteellinen vaalitapa 1), jossa äänet menevät koko vaaliliiton yhteiseen pottiin [vaalipiireittäin].

 

 

Eniten ääniä saanut on henkilönä "arvokkain"

 

Eniten ääniä saanut saa suurimman vertausluvun (siis kaikki vaaliliiton äänet vertausluvukseen), toiseksi eniten saa puolet kaikista jne - näin vahvat pönkittävät saman puolueen/ vaaliliiton heikkoja. Vahvat vievät mukanaan sellaisia, joille kansalaiset eivät suurta luottamusta antaneet. Näin on mahdollista, että 6.000 ääntä saanut jää rannalle 3.500 ääntä saaneen sijasta.

 

 

Vaaliliitot puretaan

Kansalaisen ääni kohdistuu paremmin, jos kaikki vaaliliitot puretaan ja suhteellinen valintaprosessi poistetaan. Valittavat edustajat saadaan suoraan kunkin saaman äänimäärän mukaisesti vaalipiireittäin.

 

 

Kansalaiset eivät valitse puolueita, vaan ihmisiä


Puolueet ovat eduskunnassa ryhmityksen lähtökohta. Puolueet metsästävät puolueelleen ääniä, jotta ryhmäkurilla saavutetaan puolueen itsensä päättämiä vaaliteemoja ja yleensä lähinnä muita tavoitteita.

 

Kansalaiset eivät arvosta puolueita, ja ovatkin jäseneroamisaallon harjalla juuri nyt. Puolueet ovat kasvottomia, edustajaehdokkaat taas näkyviä, lupaavia ja jopa karismaattisia. Ihmiset tekevät muutoksia, eivät puolueorganisaatiot.

 

 

Vain omat saadut äänet ratkaisevat


Uudessa vaalitavassa ehdokkaan saama oma äänimäärä ratkaisee, saadut ehdokkaiden äänimäärät pannaan yksinkertaisesti suuruusjärjestykseen vaalipiireittäin ja vaalipiirille määritetty eduskuntapaikkamäärä rajaa viimeisen läpi menevän - laskennassa ja läpimenossa ei käytetä suhteellisuutta eikä vaaliliittojen haamuääniä toisten eduksi.

 


Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen -

 

Väritön ja arvomaailmaton puolue ei saa valovoimaisia ehdokkaita, mutta voivat saada tasaisen käyrän ehdokkaita, jolloin henkilökohtaiset huippuäänimäärät eivät nosta äänikuninkaiksi ketään, joten ehdokkaat asettanut puolue/ aatesuunta ei saa "oikeutta" saamilleen kaikille äänille. Peilatakseen tätä puolueen/ aatesuunnan/ kansalaisliikkeen saamaa kannatusta valittuihin edustajiin, lasketaan vaaliäänien ynnäyksen jälkeen kullekin valitulle ehdokkaalle hänen oma painoarvo - ääniluku, oman vaaliliiton saamista kokonaisäänistä.

 

 

Henkilökohtainen ääniluku

 

Jokaiselle kansanedustajalle tulee näin oma henkilökohtainen painoarvo äänilukuna itse äänestyksiin eduskunnassa. Toisella edustajalla voi olla 1,6 ääntä kun taas jollakin on "vain" 0,85 - esimerkkeinä - suurimman osan saadessa noin yhden äänen. Kuitenkin eduskunnan äänestyksissä nuo pienet äänierot voivat ratkaista äänestyksiä.

Tässä uudessa vaalitavassa kansalaiset saavat välittömämmin omat todelliset suosikit heille kuuluviin ja ansaittuihin painoarvoihin. Kansan valinnat menevät paremmin läpi myös äänestyksissä itse eduskunnassa.

 

Siis kerrattuna tämä tarkoittaa, että esim. jostain vaalipiiristä nousseet 10 edustajaa ovat valitut suoraan henkilökohtaisten ääniensä perusteella ja sitten kullekin lasketaan oma henkilökohtainen ääniluku haettuna kunkin puolueen kokonaismäärästä tietyllä laskentakaavalla (mm. edustajan saaman henkilökohtaisen äänimäärän osuus kaikista ryhmän äänistä).

 

 

Syntyy henkilökohtainen painoarvo!

Jokaisella edustajalla on oma yksilöllinen kannatuksensa mukainen painoarvo äänilukuna eduskunnan äänestyksissä. Näin toteutuisi kansan suoratahto ja vaalit tulisivat henkilö- eikä puoluevaaleiksi.

 

Testi edellisen vaalien saaduilla äänimäärillä muuttaa runsaasti ns. viimeisten paikkojen henkilösisältöä, mutta painotus eduskuntaäänestyksissä palautuu henkilökohtaisten äänilukujen jälkeen liki samaksi, kuin se oli perinteelliselläkin vaalitavalla.

 

 

Mitä hyötyjä uusi painoarvojärjestelmä antaa?


Mitä me tästä hyödymme, kun muutamme vaalitapaa kansalaisten todellista tahtoa vastaavaksi. Me hyödymme sen, että juuri nämä ihmiset, jotka kansa on sinne vahvasti halunnut, saavat painoarvoisensa mahdollisuuden vaikuttaa todellisiin päätöksiin, heillä ollen enemmän ääniä kuin niillä, joille kansalaiset vähemmän suosioitaan jakoivat.

 

Tässä menettelyssä pienetkään äänestyspiirit eivät tule kärsimään, koska maa on jaettu edelleen vaalipiireihin ja kullakin vaalipiirillä on aina kuninkaansa ja kuningattarensa. Tämä uusi systeemi ei myöskään "sorsi" pieniä puolueita - nyt ratkaisee itse ehdokkaan valovoimaisuusarvo.



Suomi ja maailma ovat muuttumassa

 

Lähenemme kansalaisyhteiskuntaa, jossa suora kansalaisvaikute kasvaa - kansa ottaa päätöksiä omakseen ja kansalaisäänestykset myös vaalien välivuosina tulevat lisääntymään, näin ollaan enemmän ajan hermolla ja kansalaisten "iholla".

 

Lopuksi on mielenkiintoista se, että tällä uudella äänestys- ja äänilukupolitiikalla eduskunta alkaa muistuttamaan enemmän itse kansakuntaa, joka kuitenkin nämä työtehtävät edustajilleen järjestää. Eduskunta on sinne pääsemistä sekä siellä vaikuttamista ja tämä uusi äänilukuvaalitapa ratkaisee nämä kaksi eri asiaa.

Nyt elämme puolueiden ja niiden koneistojen painottamaa puoluemarkkinademokratiaa, kun taas suoravaikutteisemmassa kansalaisyhteiskunnassa lähenemme välittömämpää kansalaisdemokratiaa. Samalla eduskuntavaalit tulisivat henkilövaaleina mielenkiintoisemmiksi ja äänestysprosentti kasvaisi.

Nettilinkki:
-- http://fi.wikipedia.org/wiki/Suhteellinen_vaalitapa [suhteellinen vaalitapa] --
-- http://fi.wikipedia.org/wiki/D%27Hondtin_menetelm%C3%A4 [D´Hondtin menetelmä] --

Ilkka Luoma

ilkka.luoma@keskipiste.fi
http://ilkkaluoma.blogspot.com

Kuva:
B0000402.JPG
. 15.tammikuuta 2006, klo 13:41. Copyright by Ilkka Luoma 2006. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.

Kuvalinkki:
-- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/386427639/ --

Kuvateksti:
Kaltaiseemme demokratiaan kuuluu vapaa äänestys. Meillä on yksi ääni annettavanamme. Valitsemamme edustajat mm. eduskunnassa käyttäytyvät enempikin puolueensa ja ryhmäkurin mukaisesti kuin suoraan edustaisivat äänestäjiään, siis työnantajiaan. Ihmiset ovat erilaisia, saadut äänimäärät ovat erilaisia, siis myös kunkin edustajan käyttämät valtuudet yksilöllisin ääniluvuin. Tavoitteena on saavuttaa suorempi kansalaisvaikutteellinen yhteiskunta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

K Veikko

painoarvojärjestelmä

Periaatteessa nykyisille edustajille olisi laskettavissa oma painotettu äänimäärä, laskennallisesti käytävissä eduskunnan äänestykset painotettuna ja tulos verrattavissa tapahtuneeseen.

Muuttuuko mikään.

Jotta tulos muuttuisi edellyttäisi se käytännössä että joku suuriääninen, esim puolueen puheenjohtaja, äänestäisi puolueensa kantaa vastaan.

Olipa äänten painoarvo mikä tahansa, se ei muuta tosiasiaa että kansanedustajat seuraavat johtajaa. Suurimmalle osalle ei päätöksen sisällöllä ole merkitystä vaan vallalla ja sosiaalisella asemalla sinänsä.

Ilkka Luoma

Testatessani vaalien 2003 äänillä ja valituilla, huomasin, että nk. vimeiset paikat menivät uuteen jakoon - mielenkiitoista oli se, että esim. 2007 vaaleissa Ninistön ääniluku oli miltei kolminkrtainen verrattuna ka. edustajaan, eli äänestyksissä (jos Niinistö äänestäisi) Saulin ääniluku olisi noin 3,3, kun "heikoimmilla" (vähimmillä äänillä valitut) vastaava ääniluku olisi ollut vain 0,91 jne ...

Seuraamme vain itsellemme uskottavia ja karismaattisia johtajia - ja niitä on vähän, hyvin vähän ...

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Tällähetkellä Suomessa ei ole yhtään Kekkosen veroista koko kansakunnan johtajaa! Oli se Urkki kova tyyppi, vieläkin kansankuppiloissa haikaillaan Kekkosen hätätilajulistuksia ja veturimiesten takaisin raiteille panoa ;)

K Veikko

“uskottavia ja karismaattisia johtajia”

Tässäpä se (dilemma) tulikin esille.
– Nykyään, kun jokaisella on yksi ääni, todellisuudessa johtajalla on kaikki äänet ja perässähiihtäjillä ei yhtään.
– Tulevaisuudessa, jossa äänillä on painoarvo, edustajat eivät enää seuraa johtajaa. Mutta siihen menee vielä vuosia ellei jopa tuhansia.

Ilkka Luoma

Erityisesti kriiseissä tarvitaan johtajaa, jopa yksinvaltiasta - sellainen oli Suomessa vuosina 1939-1944 yksiselitteisesti Mannerheim.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Siis onko valistunut diktatuuri parempi, nuohan ovat peräjälkeensä kaatumassa tuolla rättipäämaissa.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Johtajaa seurataan vain silloin, kun hänellä on karismaa ja vetovoimaa, sitä maagista vetovoimaa, jolla yhteenkuuluvuutta luodaan!

Ilkka Luoma

Hyvin sanottu, noin se on. Mistä meille uusi kekkonen? ;)

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Eduskuntahan yrittää uudistaa vaalitapaa, jopa maanlaajuiseksi piiriajatteluksi. Ei tule enää tällä vaalikaudella onnistumaan. Lainlaatijat ovat vaalityössään :)

Ilkka Luoma

Eduskunnasta luopuvat voisivat nyt erityisesti tsempata, kun vaalikentät eivät enää kutsu.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Siis palkkansa eteen jotain ;)

Ilkka Luoma

Jaksaako poistuva enää motivoitua kansakunnan eteen? Eläkevuodet siintävät helppoutena, moni heistä pääsee liian varhain eläkkeen makuun!

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Viimeisinä kuukausinaan poistuvan on varmaan mukava ilman velvollisuutta tehdä oikeastaan mitään, nauttia kansanedustajien laajoista etuisuuksista ja oikeuksista, oikeudenmukaistako?

Ilkka Luoma

Poislähtevät kansanedustajat voisivat tyhjentää sanaisen arkkunsa ja kertoa kerrankin rehellisesti mitä ajattelevat - nythän ei ole enää mitään menetettävää, paitsi voitettavana se, että voi sanoa eläkkeellä, että sainhan minäkin suuni avatuksi, ja oikeasti! :)

Ilkka Luoma

26.2.2011 07:02 Nick Rigel
VAST
Tavallinen kansalainen kaipaa turvallisuutta ja hitaasti muuttuvaa ympäristöä - ihmiset eivät keskimäärin tykkää nopeista muuutoksista. Hyvää diktaattoria ei ole olemassa? Olemme kuitenkin vain ihmisiä...

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Paperilla hyvä diktaattori on olemassa, hän on vakauden luoja, joka antaa perheyhteisöille vapaan käden päättää omista asioistaan, kunhan niillä päätöksillä ei ole merkitystä muihin!

Ilkka Luoma

Kansalaishyvinvointi toteutuu parhaiten siinä, että on mahdollisuus toteuttaa itse ja/tai perheensä voimin aivan tavallisia arkisen elämän käytännön toimia - me emme kaikki halua olla päättämässä "seuraavasta miehitetystä kuulennosta"! ;)

Ilkka Luoma

Komppaan pääsääntöisesti tuota Kekkosliturgiaasi, mutta luetkos seuraavan kirjan?

Pekka Hyvärinen:
"Suomen mies"
Urho Kekkosen elämä

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Laitetaan lukulistalle. Miten arvioit Pekka Hyvärisen ammattitaidon alallansa?

Ilkka Luoma

Pitkän linjan madianomi, jossa paistaa kaupallisuus läpi harmaan kiven!

Toimituksen poiminnat