Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Kreikan lippalakissa on melonin kokoinen velka!

Putoaako Timo Soinin nenään omenan kokoinen herne, jos persuut hallitukseen hamuavat ja Kreikan lippalakissa on melonin mittainen velka? Väheneekö Suomessa banaanien ja lakritsien syönti jos antamamme vakuudet syöpyvät kreikkalaisten kulutukseen ja elämän näyttötalouteen? Koko läntinen maailma on elänyt vuosikymmenet yli varojensa - ja vähintään yli luonnon kestokyvyn!

Pääoma ja sille tuotto on pyhä linnoitus, jonka jalustalle tavallinen kansa nyt kusee, kipukynnys on ylitetty ja kansa kuroo omat kypärän remmit tiukalle, kun "sotaan lähtevät" nykypoliitikkoja vastaan. Pääoma oli meille huono isäntä ja renkinä se ei koskaan oppinut olemaan - mitä kirjoitimme jo vuosia sitten? ---

...

 

Pääoman tuottovaateiden äänitorvi Sammon konsernijohtaja, KT Björn Wahlroos peräänkuulutti Kauppa- ja teollisuusministeriön - nykyään TEM - Omistaja&Sijoittaja (2-2006) -julkaisussa:

 

"Olemassaolomme oikeutuksen perustuvan siihen, että kasvatamme omistajiemme varallisuutta niin hyvin kuin kykenemme"

 

 Tieteessä tapahtuu -lehti (7-2006 / prof. HTT Aimo Ryynänen) taas herkisti arvokeskustelua yhteiskunta- ja yksilövastuista yhteisestä elinympäristöstämme: Perustuslakimme 20.1§ kohdan sanoessa - "Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille". 

 

Linkki keskusteluun .......... TIEDE

 

Markkinatalous on jakanut vuoden kvartaaleihin, jotta pörssianalyytikkojen on helpompi ennustella kurssien käyriä sijoitettujen pääomien kasvun turvaamiseksi. Sijoitustoiminta on kärjistäen yhteisten luonnonvarojen ulosmitantaa jyrkistäen tuloeroja ja kulutusvoimaa tuhoten hiljalleen elinympäristöämme.

 

Sijoittamisessa ei ole kyse yhteiskunnallisesti työnteosta, jossa tasapaino säilyy luonnon kanssa. Sijoitustoiminta maksatetaan aina peruskuluttajilla ja viime kädessä luonnon toimintakyvyllä.

Pääoman palvelu on ilmentymä kulutusyhteiskunnan henkisestä taantumasta ymmärrykseen vain rahan kaikkivoipaisuudesta. Raha on merkki ostovoimasta. Ostovoiman liika keskittyminen ja painoarvon nousu jakaa kansalaisia huomisen barrikadeille. Epätasaisesti jakaantunut liiallinen kulutuskäyttäytyminen kohtelee luontoa epäoikeudenmukaisesti.

 

Luonto kantaa vastuun taakan markkinapullistelun näyttöseremonioista. Ilmasto, maaperä ympäriltämme ja loppuva puhdas vesi lyö takaisin viivästyneenä rekyylinä muuttumatta enää eiliseksi. Ihmisen ostovoima on iskenyt liiaksi luonnon suonta.

Hokema pääomien palvelusta muuttaa hiljakseen kausaliteettien lakien mukaan maapallon biokerroksen ohuemmaksi ja ohuemmaksi. Biokerroksemme, elinvoimamme lähde, on aina ollut häkellyttävän ohut - kuin silkkipaperi rantapallon ympärillä. Markkinatalous kasvuvaateineen vie vääjäämättä koko ihmiskunnan seinää vasten. Meille ei jää vaihtoehdoksi kuin reilu luopuminen ja vastuun asetus pääomien tuoton sijalle.

Kansakunnalla maassamme menee juuri nyt tilastojen valossa rahataloudellisesti hyvin, mutta henkisesti huonosti. Vaihtotase on erinomainen ja henkinen tase mm. valtion ja kuntien työpöytien ääressä uupunut tasolle, jossa sairauspoissaolot kasvavat kasvamistaan. Liian suuret osat lapsiperheiden yhteenkuuluvuudesta ovat kadonneet jatkuvien vapaaehtoisten ylitöiden jalkoihin.

 

Lapset oireilevat mielenväsymystä ja osallistumattomuutta hautautuen näyttöpäätteidensä äärelle vain sähköinen kanssakäyminen normaalin yhdessäolon korvikkeena. Roolien ja mallien haenta on sekaantunut pelien, katujen ja chattien labyrinttimäisiin sokkeloihin.

Ikääntyneet ihmiset erakoituvat keskimäärin rikkaampina ja yksinäisempinä kuin koskaan. Pääomatase on korkealla vinoutuneiden asuntohintojen vuoksi pääkaupunkiseudulla. Työssäkäyvän väestönosan oravanpyörällinen kilpajuoksu ostovoiman perässä hyydyttää vähenevän vapaa-ajan kierteeseen, jossa alkoholisairaudet ovat puhkaisseet kansakunnan pahanolon kuplan tilastojen tietoisuuteen.

Arvokeskustelu on jäänyt velipuolen asemaan, velan ollessa veli kulutukselle ja näyttämiselle. Yhteiskuntavastuu on keskittynyt kvartaalipalvontaan ajaen ennustajat ja sijoittajat kierteeseen, jossa yhä kiihkeämmin haetaan tuottoa pääomille, joiden lähtökohtana on nopeutuvan rahakierteen voittoparkkeeraukset uuteen sijoitusputkeen tai kulutusosoitukseen.

Yhteiskunta on nyt markkinamekanistisesti loppunsa alussa. Muutokset ovat luonnolle tuskallisen hitaita. Vastuun ja sosiaalisuuden ymmärrys ja ympäristön aktiivinen havainnointi on alkunsa porteilla jännitteellisesti pohtien aika- ja toimintaikkunan sulkeutuessa hiljalleen muutoksilta, jotka saattoivat tulla liian myöhään. On 'kalliin hinnan' maksamisen aika. Nyt ei ole ajankohtaista pohdiskella onko ilmastomuuttujat auringosta vai ihmisestä johtuvia, sillä muutos on jo käynnissä.

Ilkka Luoma

Linkit:
KTM: Omistaja & Sijoittaja (2/2006) http://www.omistajaonline.fi/lehdet/22006/default.aspx
Tieteellisten seurain valtuuskunta ( http://www.tsv.fi ): Tieteessä Tapahtuu (7/2006) http://www.tieteessatapahtuu.fi/uusimmat.htm

Prof. HTT Aimo Ryynänen

Kuva:
DSC_3882.JPG (2,20MB). Copyright by Ilkka Luoma 2006. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan tekstin kanssa.

Kuvateksti:
Kvartaalitalouden ja yhteiskuntavastuullisuuden ilmentymät kohtaavat laiturin molemmin puolin 18. heinäkuuta 2006. Barbara Jean ja Jenny Wihuri kuvastavat käytännön elämän vastakkaisia puolia. Vastuu voi joutua pelastamaan itsekeskeisen ja kapeakatseisen pääoman luonnon ehdoilla.

 

Barbara Jean ship

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Ilkka Luoma

Ja kunhan velkapaperit eivät rehota kuin finnit ;)

Soini retoriikkaa, mutta eilen oli paras:

Kypärän remmit kireällä kuin Kokoomuksella - tokaisu Anni Sinnemäelle MTV#:n vaalitentissä.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Onko pelkona, että pankit livahtavat tästä kriisistä kuin hauet kaislikosta? ;)

Ilkka Luoma

Pankkiirit kiristelevät jo kypärän remmejään! (a´la Soini huumori)

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Kuinka oli suomalaisten tilanne 1992, kun Saksan Pankki avasi kuivuneelle Suomelle valuuttatilin, meiltä olivat rahat loppu ja seuraavana päivänä häämötti selvitystila ja Maailmanpankin holhous...?

Ilkka Luoma

Suomi oli tuolloin samassa jamassa kuin Portugal nyt, suhteessa - onhan Portugal suurempi kansantalous kuin me.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Velkaantumista suurempi ongelma on lainamme ympäristöltä, olemme syöneet koko vuoden viherkasvun jo elokuun lopussa. Joka vuosi velkamme luonnolle kasvaa, kuinka pitkälle?

Ilkka Luoma

Puhutaan MIPSeistä ja ympäristöjäljestä, joka aikaansaatuu materiaalisten muutosprosessiemme myötä - lisääntyvän energian käytön höystämänä.

Ilkka Luoma

Uusinta suoraan nenän päähän! Heh, heh - vitsit on nyt loppu!

Karl Fransen

Kun jokainen, kansakunta tai yksilo, maksaa oman velkansa omasta pussista, ei ottamalla lainaa, vaan omista, realistisista tuloksistaan – jokaisen on hyva olla. Mutta silloin kun lahdetaan keinottelemaan suuremman hyodyn tavoittelusssa ottamalla lainaa mita omavaraisuus ei enaan pysty vastaamaan, tulee valimies – PANKKI APUUN - JA SIITA “AVUSTA” nyt sitten koko maailma karsii maksamalla lainaansa lainalla.

Ilkka Luoma

Yleensäkin velanotolla syödään tulevaisuutta, jopa kasvamattomia varantoja - velanotto vähintäänkin kiihdyttää kulutusta aikayksikköä kohden.

Karl Fransen

“Kiihdyttaa kulutusta aikayksikkoa kohden” Eiko juuri kiihdyttamisen tulosta ole tasapainottomuus jossa koko maailma on tassakin “aikayksikossa”? Jos tamanhetkista tilannetta katsotaan realiteettien valossa, ilman teennaisia kiihdytyksia,joiden ajamina ihmisen ja kehityksen toiminta tapahtuu tatanykya, niin olemme pakotettuja katsomaan kiihdyttajaan lahemmin, koska kiihdyttaja – ihminen - on kaiken takana ja on ainoa tekija joka on aiheuttanut taman luonnottoman, neuroottisen kiihdyttamistarpeen, yksinkertaisessa ahneudessaan.

En kayta ahneussanaa enemman kielteisana kuin myonteisena ilmaisuna, vaan pelkastaan ihmisolemuksen voimakkaana kannustajana tehda ja rakentaa uutta ja parempaa. Paremmasta on tullut pakkomielteinen kasite jossa "enemman” on ottanut ylivallan “paremmasta” ja “enemman” kun ei tunne rajoja. Olemme ylittaneet tarpeellisuuden rajan tehtavassa joka tulisi olla vallitseviin olosuhteisiin sopeutuva - ja on edistysmielisesti mahdollista vain tasapainoisessa tilassa. Tasapainottomuus on ei-aineellisella tasolla, mika aiheuttaa aineellisen yliarvioinnin ja minka tulokset ovat liiankin selkeasti nahtavissa jokaisen oman itsensa psykea tarkkailevalle ihmiselle. Kuten olet tietoinen, vain sielta vastauksia on loydettavissa - kaikkiin pulmatilanteisiin - olipa ne sitten henkilokohtaisia tai yleismaailmallisia, lahtokohta on aina sama.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Harvinaisen kypsä ja tyhjentävä kirjoitus!

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Tulisiko aidosti pohtia koko pankkijärjestelmän ominaisuutta, onkokaan etukäteen syönti kansantaloudellisesti mielekästä!?

Ilkka Luoma

Jos Timo olisi nyt pääministeri, olisimme hetkellisesti "oikeassa olijoita", mutta myöhemmin euro-euroopan "hylkiöitä" - ja meillä olisi vaikeat neuvottelut mm. maatalousasioissa, ehkä muissakin ...

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Soinista tulisi yksinäinen mies, mutta eipä tuo muualle Eurooppaan ole halukas menemäänkään, ehkä Irlantiin :)

Ilkka Luoma

Suomi ei tule toimeen nykymallillaan ilman vientiä. Emme ole yksin, jos vientimme romahtaa, emme voi myöskään tuoda - ja silloin "romahtaa" elintasomme, ehkä hyvä niin?!

Karl Fransen

NickRigel,

Kiitos komentistasi! Aloinkin jo ihmetella, etta oliko Suomen kieleni ruostunut vallan “yli ymmarryksen” kun itse blogin hallitsija ei katsonut asialliseksi ottaa osaa aiheeseen.

Kysymyksesi: Tulisiko aidosti jne. Henkilokohtaisesti naen koko tilanteen ihmisen itsensa luomaksi dilemmaksi ja siksi – jos kukaan, niin ihmisen itsensa on loydettava vastaus - itsestaan - eika systeemien epataydellisyydesta, silla ihminen rakensi systeeminsa joita han ei ole pystynyt, tai halunnut seurata kirjaimellisen rehellisesti, mika on kaiken, niin ideologisen kuin tecnologisen kaytto-ohjeiden ensimmainen ehto.

Toimiakseen joustavasti muihin “operaattoreihin” ja ymparistoonsa nahden systeemien rakentajien on muututtava, eika jaada odottamaan systeemien muuttavan rakentajaansa, kuten useinkin ajatellaan. Systeemit, silloin kun niita pyritaan muuttamaan toivossa, etta systeemi muuttaisi rakentajansa, ihmisen - on a deadend solution. Tuolloin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin palata itse suunnittelijaan - ihmiseen; ja se on vahiten haluttu itsekeskeisen ihmisolemuksen “haluista”. Voisimmeko ottaa keskusteluun tallainenkin puoli asiasta?

Toimituksen poiminnat