Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Perinteellinen paperinvalmistus loppuu maassamme?

  • Peruspaperin valmistus loppuu maassamme - alkaako puutuoteteollisuuden voittokulku tätä? */
    Peruspaperin valmistus loppuu maassamme - alkaako puutuoteteollisuuden voittokulku tätä? */

Muistamme ientiä nytkäyttäneen paperilakon ja työsulun - saiko maineemme varmana toimittajana kolauksen? Suomi sai takkiinsa runsaasti kun jalostamaamme paperia ei valmistettu seitsemään viikkoon. Kansantaloudelliseen tappioon ja markkinaimagoon aihetetun tahran syyllistä on turha hakea.

 

Maailma on muuttunut; nyt on menossa kansainvälinen työnjaon uudelleen järjestäyminen. Eilisen ja tämän päivän kehitysmaat ottavat osansa työnjakautumisesta hinta- ja laatukykynsä mukaisesti.

03072005 - Paperilakko ja työsulku olivat ratkaiseva taisto, jossa ei saavutettu suomalaiselle työlle mitään. Nyt jo muilla aloilla oleva mahdollisuus ulkoistaa on myös mahdollista paperitehtaalle. Lakon aikana uutisoitiin StoraEnson tutkivan kokonaisten paperikoneiden siirrosta Kiinaan. Kiinalaiset ovat jo aiemmin siirtäneet täysiä tehtaita ja voimalaitoksia omaan maahansa länsimaista.

 

Nyt ei ole kyse pelkän työpaikan siirtymisestä, nyt on myös kysy kokonaisten tuotantolinjojen siirrosta sinne missä työnteko on edullisempaa ja missä kulutusmarkkinat ovat lähellä.

Suomalainen perinteellinen paperinvalmistus loppuu reilussa vuosikymmenessä. Jäljelle jää kaksi vaihtoehtoa: epäkurantit siirtokelvottomat koneet ja eläköitynyt paperiväki jää Suomeen ja itse tuotannon omistus jää osin suomalaisille kansainvälisille yhtiöille.

 

Toisessa vaihtoehdossa paperintekoammattitaito voi siirtyä nousevaan mekaanisen puunjalostuksen alueelle; kaiken kokoisten talojen suunnitteluun ja niiden komponenttivalmistukseen vietäväksi ympäri maapallon. Puurakentaminen on kokemassa uutta nousuaan. Puu ja puuyhdisteet ovat ehdottoman käyttökelpoisia rakennusmateriaaleja.

Suomi tulee olemaan jatkossakin maailman paras paperikoneiden valmistaja; tähän liittyvä insinööritaito on tunnustettua esim. Kiinassa. Mm. Metso sai juuri suuren konetilauksen Kiinan Shandongin maakunnasta. Kiinassa on runsaasti suomalaisten suunnittelemia paperi- ja sellulinjoja.

Paperilakko ei vaikuttanut millään lailla meneillään olevaan kansainväliseen työnjakoon, paitsi siltä osin, että ulkomaalaiset suurpaperinostajat vaativat suomalaisia hajauttamaan paperinvalmistustaan Suomessa olevan tuotantoriskin vuoksi.

 

Paperilakko ja työsulku toivat ainoastaan koko kansan tietoisuuteen Paperiväen jo ennestään suuret palkat ja hyvät edut. Tärkein saavutus oli se, että ulkoistaminen ulottuu myös pyhimpään edunvalvonnan linnoitukseen, toistaiseksi vahvaan Paperiliittoon. Globalisaation myötä myös paperiväki yhtenäistyy seuraavan vuosikymmenen aikana maailmanlaajuiseksi vaikuttajaksi.

Koko paperiala sai ansaitsemansa huomion, nyt me tiedämme työnjaon uusreformin alkaneen ja sen koskevan koko maapalloa. Paperiliitto oli tässä viestinnän airueena ja tunnetuksi tuojana Suomessa. Nyt voimmekin keskittyä tiiminä suunnittelemaan kuinka operoimme itsellemme ne työtehtävät, jotka maailmanlaajuisessa logistiikassa sopivat meille osaamisemme ja kilpailukykymme puitteissa.

 

Erosiko Paperiliiton puheenjohtaja Jouko Ahonen liian myöhään?

 

Ilkka Luoma

 

...

 

*/ Kuvatekstiä lisää----

 

Suomessa perinteellinen paperiteollisuus bulkkilaaduilla lähenee loppuaan. Pärjäämme vain erikoislaaduilla, joiden teossa tarvitaan sitä kuuluisaa suomalaista osaamista. Paperikoneita tullaan siirtämään kaukoitään halvemman työvoiman piiriin, samalla päästään markkinoiden keskelle, vaikkakin peruspaperin käyttö informaatioalustana tuntuisi vanhanaikaiselta.

Metsäteollisuutemme joutuu etsimään uusia osaamisalueita. Mekaaninen metsäteollisuus ja puurakenteet ja liitokset muihin materiaaleihin nousevat arvoon arvaamattomaan. Kuvassa Mäntyharjulla puurakenteinen silta, joka edustaa uutta osaamista. Aika näyttää kuinka hyvin tämä ennakkoluuloton kokeilu kestää. Sillassa on ilmettä, ja se tuntuu luonnolliselta. Kuva otettu 23.03.2006, kello 13:57. DSC_11244.JPG. 2,41 MB. Paikka: Vihantasalmi. Photo by Ilu 2006.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Mikko Niskasaari

Ilkka Luoma:
"Muistamme ientiä nytkäyttäneen paperilakon ja työsulun - saiko maineemme varmana toimittajana kolauksen? Suomi sai takkiinsa runsaasti kun jalostamaamme paperia ei valmistettu seitsemään viikkoon."

Niin, eihän suuressa maailmassa, kuten Iso-Britannia, Italia, Ranska ja Saksa, ole lakkoja laisinkaan. Nehän ovat pelkästään suomalainen ilmiö, eikö niin, Ilkka Luoma?

Kun lainataan toisten tekstiä, kuuluu hyviin tapoihin mainita lähde. Se koskee myös EK:n propagandaa.

Ilkka Luoma

Ei meihin suomalaisiin liity muiden lakot ja työsulut - meihin liittyvät toimitusvarmuus, sovitun hinnan pitäminen ja sanojen lunastaminen sekä jälkihoidon varmuus ja tehokkuus. Paperishow aikoinaan ei edesauttanut suomalaisten mainetta parempaan.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Suomessa olevat paperitehtaat joutuivatkin ajamaan tuotantoaan mm. Saksaan muille yhtiön omille tehtaille, näin meni suomalaisen duunarin töitä saksalaisille tovereille.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Viimeisen kolmen vuoden aikana lakot ovat vuosittain tuplautuneet, ollen mm. suhteessa Saksaan nähden kymmenkertaiset!

Mikko Niskasaari

Ilkka Luoma:
"Nyt ei ole kyse pelkän työpaikan siirtymisestä, nyt on myös kysy kokonaisten tuotantolinjojen siirrosta sinne missä työnteko on edullisempaa ja missä kulutusmarkkinat ovat lähellä."

Ja missä puuraaka-aine on hyvin paljon halvempaa, eikä sen kasvattaminen tarvita jatkuvasti valtion tukia, kuten Suomessa. Suomalainen metsätalous on kannattavuudeltaan suunnilleen huonoin paikka sijoittaa pääomaa.

Paperin tuotanto lähellä kulutusmarkkinoita on tärkeää myös siksi, että paperin ja kartongin keskeinen raaka-aine on paperi. Esimerkiksi Hollannin paperin ja kartongin tuotanto on luokkaa 1/3 Suomen tuotannosta, vaikka ensikuitua (puuta) maassa hakataan hyvin vähän. Jätepaperia ei kuitenkaan kannata rahdata yli valtamerien.

Hassua, että nämä tekijät, kuten myös kantorahan taso, "unohtuvat" jatkuvasti Ilkka Luomalta, joka on alati huolissaan suomalaisten työntekijöiden lakkoilusta, ja muusta toiminnasta etujensa puolesta.

Ilkka Luoma

Paperitehtaat ovatkin tuoneet Venäjältä alihintaista puuta, koska Suomessa puusta pitää saada yleisen kustannustason mukaista hintaa, kuten maanviljelijöidenkin - siksi tuet, jotta ruoka ei maksaisi "liikaa" ja säilyisi jotenkin edes vähäinen omavaraisuus.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Näytti Putinin puutullit potkaisseen omaan "kantoon"! :)

Mikko Niskasaari

Ilkka Luoma:
"Paperitehtaat ovatkin tuoneet Venäjältä alihintaista puuta, koska Suomessa puusta pitää saada yleisen kustannustason mukaista hintaa, kuten maanviljelijöidenkin..."

Virkkeessä on kolme kardinaalivirhettä.

1. Venäjältä tuotiin raaka-ainetta pääosin a) sahoille ja b) sulfaattisellutehtaille, joille ei kotimaassa ollut tarpeeksi raaka-ainetta edes teoriassa. Syy jälkimmäiseen on koivun systemaattinen hävittäminen 1950-luvulta lähtien; "valkoinen vaara" oli metsätalouden virallinen totuus.

2. Venäjän puusta on maksettu sama hinta kuin puusta Suomessa; sen hinta rajalla oli ja on edelleen jopa korkeampi kuin Suomessa. "Alihintaista" Venäjän puuta on olemassa vain Luoman mielikuvituksessa.

3. Suomessa toimivan metsäteollisuuden uusi kapasiteetti rakennettiinkin 1980-lopulta lähtien tietoisesti tuontipuun varaan.
Suomesta olisi ollut teoriassa mahdollisuus saada enemmän puuta, mutta vain teoriassa. Tilastoissa näkyvästä suuresta kasvusta suuri osa on ojitetuilla soilla ja sinne se jää, koska sen korjaaminen on useimpina talvina erittäin vaikeaa ja kallista. Soiden ojitus, valtion avokätisellä tuella, oli paljolti hukkainvestointi myös tämän vuoksi.
Muulta osin kantohintoja olisi pitänyt nostaa rajusti, jotta teollisuuden puun kysyntä ja myyntihalut olisivat kohdanneet.

Lisäksi:

4. Ihmisten ruoan hinnan subventoinnin vertaaminen teollisuuden subventointiin ontuu. Ruoan hinnan subventoinnissa on kysymys myös huoltovarmuudesta. Olisi aika turvatonta jättäytyä kokonaan tuontiruuan varaan, varsinkin jos niin tekisi koko EU.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Suomessa kaikki maksaa enemmän kuin Uruguaissa, myös työn hinta.

Ilkka Luoma

Lisäksi puu kasvaa jopa viisi kertaa nopeammin, tarvinnee kuitenkin saman määrän ravinteita ja vettä - ja tuolla makaa se pommi, jota ei olla huomioitu - maaperäravinneköyhtyminen!

Ilkka Luoma

Mikko;

2.
Jaaha. Metsäteollisuus siis valehtelee tai ei ymmärrä hinnoittelusta mitään ...?

Mikko Niskasaari

Luoma:
"Metsäteollisuus siis valehtelee tai ei ymmärrä hinnoittelusta mitään ...?"

Lähinnä ongelma on, että Luoma julistaa asiasta ja aiheesta, josta ei mitään tiedä.

Ilkka Luoma

Niin. Metsäteollisuus nosti melkoisen äläkän Venäjän veroista ja sanoi, että lähtö tulee kuin lapikas ... Metsäteollisuus ei liene ajan tasalla?

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Luoma on ymmärtänyt hyvin asian. Kysymys on hintatasoeroista ja halusta kilpailla jatkojalostuksesta. Meillä ei ole erityisempää "oikeutta" saada venäläistä puuraaka-ainetta "alihintaan", jolla on pönkitetty suomalaista metsäteollisuutta.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Kyllä metsäteollisuutemme on ymmärtänyt erinomaisen hyvin alihintaisen venäläisen puuraaka-aineen hyödyllisyyden. Se on sama kuin se, että tuomme alihintaista raaka-ainetta kehitysmaista ja jatkojalostamme sen, ja myymme takaisin kehitysmaihin tuoteina.

Ilkka Luoma

30.4.2011 09:45 Nick Rigel
VAST
Karjalan tasavalta saa paljon työtä suomalaisten puusavotoista. Mutta kuinka kävikään, kun sai tuoda vain "risukkoa" vanhoin hinnoin?

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Venäläiset haluaisivat jalostaa itse järeän puun myyntituotteiksi itselle ja vientiin, ei ole mukava olla vain raaka-aineen toimittaja!

Ilkka Luoma

[Orig. maanantai, helmikuu 18, 2008]
Suomalainen metsäteollisuus nostaa kätensä pystyyn (?), kun raaka-aineen hinta nousee---

(StoraEnso ilmoittaa jälleen supistuksista metsäteollisuudessansa ... Suomessa - syyksi ilmoitetaan varauma pyöreän puun hintojen noususta ... Venäjältä. Presidentti Putin ilmoitti jo viisi vuotta sitten, että he nostavat raakapuun hintaa - aikaa oli tehdä muutoksia --- tehtiinkö niitä? Onko suomalainen metsäteollisuus ainoastaan venäläisten varassa menestyäkseen?)

[ ... onko venäläisten alhaisilla hinnoilla tuettava suomalaista metsäteollisuutta - kuinka me menettelisimme samassa tilanteessa, kun vientimme olisi vain pelkkää raaka-ainetta? ... vuonna 2007 Suomen omista metsistä ilmeisesti hakattiin enemmän metsää kuin pitkiin aikoihin - nuo rahat jää suureksi osaksi suomalaisille kulutusmarkkinoille... ]

Onko venäläisillä velvollisuus tukea suomalaista metsäteollisuutta - näin olisi jopa käynytkin, jos metsäteollisuus olisi ottanut tosissaan kutsut tulla Venäjälle investointeineen - nämä vinkit annettiin jo useita vuosia sitten... Niin, ... ja minne jäi laaja tuote- ja tuotantokehitys koko metsäteollisuudessa? - viiranopeus ei ole ainut kehityskohde...

Uusinta mielipide 27.06. 2007:
............

Mikä on oikea puun hinta Venäjältä ja omista metsistämme

(uutisointi ja poliitikot intoilevat sormi pystyssä, kun Venäjä haluaa säätää pyöreän puun hintaa ulkomaille)

[ ... metsä on juuri niin arvokas kuin on kaupallista kysyntää, siis ihmisille. Luonto taas kokonaisuudessaan on täysin riippuvainen monimuotoisista ja eri elinvaiheissaan olevista metsistä - niin Suomessa kuin muuallakin maapallolla ... ]

Suomi aloitti rikastumisen, kun huomasimme halvan vesivoiman, tiivissyiset havupuumetsiköt ja ennakkoluulottomat patruunat, jotka halusivat tervan jälkeen jalostaa rahaansa ja duunarien työtä. Pelkän pyöreän puun vienti sellaisenaan ei kasvata kansantaloutta laajasti hyvinvoinnin suuntaan.

Venäjän tsaari Vladimir Putin kertoi jo julkisesti useampi vuosi sitten, että pyöreän puun vienti saa loppua. Samaan kertomukseen kuului sisältyneen huomautus jalostamisesta ja tuotekehityksestä kuin myös investoinneista lisäarvon tuottamisen puolelle. Suomi saa vielä halpaa puuraaka-ainetta tehtailleen Venäjältä. Suomi jalostaa paperia, kartonkia ja vaneria yms. mekaanista jatkojalostetta entistä automatoisoiduimmilla tehtaillaan.

Länsimaalainen markkinatalous, laatu ja Neuvostoliiton vaihdantakauppa kilpailuttivat tuotteemme sellaisiksi, että saimme viimeisten 50 vuoden aikana siitä osin sen hyvinvoinnin, mikä meillä juuri nyt on. Suomi eli metsästä. Raaka-aine on tuotteiden lähtökohta. Metsänomistaja on saanut takavuosina mukavat korvaukset luonnonkasvusta ja hoitotyöstä, mitä hän panosti metsiinsä.

Elintason nousun myötä palkat, maataloustuotteet ja muukin hintataso nousi ja metsäyhtiöt suuntasivat raaka-ainekatseensa halvan hinnan Venäjälle. Suomi sai näin yksipuolista hintaetuutta velivenäläisiltä - me yksinkertaisesti hyödynsimme uuden Venäjän epäselvät metsien omistus- ja hallintaoikeudet. Venäjä on raaka-aineviejä. Venäjä saa varallisuutensa öljystä, kaasusta ja kivihiilestä, siis raaka-aineista.

Markkinatalous suosii jatkojalostamista. Raaka-aineviejä ei kehitä omaa osaamistaan, innovaatiot ja tuotekehitys jää ohuelle pohjalle. Putin halusi muutoksen asiaan ja junailee verot ja tullit mm. pyöreälle puulle, jotta jatkojalostus olisi houkuttelevaa itse Venäjällä. Putin haluaa investointeja, osaamista ja innovaatiota omaan maahansa tuottamaan laajempaa hyvinvointia koko maalle, eikä pelkille metsäosuuksien "omistajille", jotka edustavat vain kapeaa sektoria koko Venäjän elinkeinoelämässä.

Suomi hyötyy kallistuvasta Venäjän puuraaka-aineesta. Nyt tulee taloudellisemmaksi hankkia raaka-aine kotimaasta. Palaamme pelimme lähtöruutuun. Pyöreä puu omista metsistä, jalostus omissa, joskin runsaasti ulkomaalaisten omistamissa tehtaissa, mutta erityisesti kotimaisella työvoimalla. Mikäli meillä ei ole markkinataloudellisesti hyödyllistä valmistaa paperia, kartonkia ja vaneria, syy ei ole puun kantohinnoissa, vaan hinnoittelussa ja elintasomme korkeudessa. Mikäli palkkamme ja muut kustannukset ovat liian korkeita, niin meidän on pakko karsia kustannuksia tai lisätä jalostusastetta.

Kaikkien kulukomponenttien tulee olla kilpailukykyisiä, niin raaka-aineiden, palkkojen kuin mm. palkkasivukulujen. Työllisyys onkin sitten yhteiskuntapolitiikkaa ja valtiollamme ovat instrumentit säätämään kotimaisen työn kilpailukykyä. On ymmärrettävää, että Venäjä nostaa tulleja (kukapa vain raaka-ainetta myisi, emme ainakaan me). Venäläiset haluavat nostaa jalostusastetta, kuten meidänkin on pakko tehdä pärjätäksemme maapallollisessa globaalikilpailussa.

Venäjän ei tarvitse subventoida halvalla puuraaka-aineella yhteiskuntaamme ja metsäteollisuuttamme. Kilpailukykymme tehdään Suomessa, ei venäläisen yhteiskunnan alle markkinahinnoiteltujen metsävarojen tuontitoiminnalla. Kansantaloudellisesti paras ratkaisu on koko tuotantoketjun pysyttäytyminen omassa maassamme ja mitä pidemmälle jalostetun tuotteen viemme maailmalle, sen paremmin maksamme mm. energialaskuamme, koska olemme tuontiriippuvainen markkinatalousmaa.

Ilkka Luoma

............................
KUVAKERTOMUS
kuvia saa käyttää vapaasti aiheesta kirjoitetun tekstin yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma - 2007.

Kuva 1 --- http://www.panoramio.com/photo/2974048 --- DSC_7771.JPG -- 1634 kB.

Teksti
Motti per pino(kuutiometri), halkopinot odottavat polttajiansa. Vuosituhannet metsä on antanut lämmikkeen ihmisille, vuosituhannet metsä on tasapainoittanut ilmastoa ja "niellyt" hiilidioksidia. Kuinka käytämme metsät, ratkaisee elintasoamme, mutta erityisesti elinmahdollisuuksiamme. Kuvan klapipinot menevät grillaukseen Pohjois-Karjalaisessa lomakylässä.

Kuva 2 --- http://www.panoramio.com/photo/2974020 --- DSC_7769.JPG -- 1465 kB.

Teksti
Orava vahtii ihmiskulkijaa, koettaa peloitella tai kiinnittää huomion itseensä pelastaakseen pesänsä. Ihminen on vuosisatoja tuhonnut metsiä, metsien eläimiä ja vuosimiljoonaista harmoniaa itsekkäästi, vain oman etunsa nimissä. Suomi seisoi 50%:sti puujaloilla taloudeltaan vuosikymmenet, nyt puuta on saanut pilkkahintaan Venäjältä, jossa orava samalla lailla vahtii ja suojelee pesäänsä.

Kuva 3 --- http://www.panoramio.com/photo/2973981 --- IMG_1342.JPG -- 3448 kB.

Teksti
Suomi on saanut edullisesti raakapuuta Venäjältä, nyt tsaari Putin on säätämässä tulleja kannustaakseen omaehtoista lisäarvoa ja jatkojalostusta omaan maahansa. Kuvassa todennäköisesti suomalaista raakapuuta nousseella hinnalla metsänomistajien iloksi menossa meidän omaan jalostukseen Puhoksessa, Pohjois-Karjalassa.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Hyvä kirjoitus. Suomalaiset ovat asettaneet tavoiteeksi jalostusasteen noston, kuten Putinkin. Miksi suomalaiset hermostuivat kun Putin läiskäisi puutullit raaka-aineeseensa? Venäläiset haluavat nostaa omaa jalostusastetta, eikä vain viedä raaka-ainetta, kuten tekee mm. kaasun osalta. Puutullit vähensivät toistaiseksi töitä Venäjän Karjalassa, ja Putin perui tulleja - ei saanut rahaa metsäteollisuusinvestointeihin, ainakaan vielä.

Mikko Niskasaari

Ei vanhojen tekstiensä uusintapostaus ole argumentti, kun teksteistä puuttuivat argumentit jo alunperin.

Otan yhden riemastuttavan esimerkin. Ilkka Luoma:
"Suomi hyötyy kallistuvasta Venäjän puuraaka-aineesta. Nyt tulee taloudellisemmaksi hankkia raaka-aine kotimaasta. Palaamme pelimme lähtöruutuun."

Just joo. Kuinkas kävi?

Metsäteollisuuden globaaliin uusjakoon vaikuttavat tekijät, kuten
- kulutuksen kasvun hidastuminen ja jopa kääntyminen laskuun Suomen perinteisillä vientialueilla,
- kulutuksen kasvu uusilla alueilla E-Amerikassa ja ennen kaikkea Aasiassa,
- kannattavuuden painottuminen lähellä kuluttajaa tuottamiseen,
- nopeakasvuisen, lyhytkuituisen sellun kyky korvata pitkäkuituista, ja hidaskasvuista havusellua

ovat niin suuria, että ne tulivat varmuudella johtamaan Suomessa metsäteollisuuden vähentämiseen. Ne olivat paljon merkittävimpiä, kuin palkkataso, joka erittäin pääomavaltaisessa sellu- ja paperiteollisuudessa on lähes marginaalinen tekijä.

Nämä kehityssuunnat olivat nähtävissä viimeistään 1990-luvun lopulla, ja siitä tutkijat jo silloin varoittivat. Sitä ennakoitiin mm. pienessä, mutta hyvin fiksussa kirjassa "Suomen metsäklusteri tienhaarassa" (2001). Usean tutkijan kirjoittama, professori Risto Seppälän toimittama teos ennakoi - toki kaunein sanankääntein - kaikkea sitä, mitä sitten tapahtui.

Tutkijat varoittivat, mutta lobbarit olivat kuuroja. Siitähän lobbareille maksetaan, tosiasioiden vääntämisestä nuriniskoin. MTK ja lobbauskumppanit leimasivat Seppälän kirjan "teoriaherrojen kirjoitustuspöytä-hullutteluksi".

Niinpä metsäteollisuuden kapasiteetin vähentäminen Suomessa tuli yllätyksenä suurella yleisölle, mutta oli täysin ennakoitua niille, jotka olivat alaa seuranneet.

Matti Mäyränpää

Suomen metsissä kasvaa paperia!

Sellu- ja paperiteollisuus itse ovat ajaneet metsiemme valtapuustoksi lihavakasvuiset kuusikot ja männiköt. Huono juttu, mekaanisen puutuoteteollisuuden kannalta mutta, "niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan"! Pitkäkuituiset kuusikot ja männiköt tuottavat bioenergiaa ja paperipuuta vuosikymmeniä.

Metsien uudistaminen, strategisesti, kestää ainakin yhden puusukupolven (60-80 vuotta). "Lypsäkäämme mieluimmin lehmiä kuin pannaan lihoiksi"!

Volyymia on jo ajettu alas. Kyllä metsäteollisuuden väki tietää, missä päin Suomea kuitupuuta riittää ja millä hinnalla sen saa portista sisään.

Muuten, biopuut ja kuitupuut vaativat periaatteessa samaa logistiikkaa ja samanlaisia savupiippuja, siis synergiaa on tarjolla!

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

"Viekää tuhkatkin pesästä", mikä vimma on polttaa metsistä risut ja kannotkin? Onko kukaan tutkinut biokiertoja?

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Törmäsin vilaukselta johonkin tutkimukseen. En muista nyt lukuja, mutta ne olivat jo lyhyellä aikavälillä hälyttävät. Vaikka tuhka palautettaisiin metsään, on tapahtunut valtava mikrobiologinen tappio, jota ei pystytä millään paikkaamaan. Pääsiäissaarilla ilmeisesti toteutui aikoinaan, eikä kasva vieläkään mitään.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Tuntuu aika mielettömältä, että pohjoisen havumetsävyöhykkeen suorasyistä ja hidaskasvuista puuta jalostetaan mielettömillä kustannuksilla paperiksi, pl. erikoispaperit.

Euroopassa matkaillessa näkee pelkkää "känkylää", mistä mekaaniseen jalostukseen ei saa käypäistä oikein mitenkään. Suomalaisenkin puun tekninen laatu on kärsinyt ekonomistisesta aukkohakkuusta ja jopa sen taloudellinen kilpailukyky on pystytty kumoamaan. Silti lajittelulla ja kestävämpään metsätalouteen siirtymällä sekä energiapuun että korkealaatuisen erikoispuun määrää pystyttäisiin lisäämään.

Kun tässä nyt joka tapauksessa työn hinta tullaan rukkaamaan kiinalaiselle tasolle, palautuu mekaanisen metsäteollisuuden kilpailukyky todella nopeasti. Paljon nykyistä pidemmälle on tuotteet kyllä jalostettava. Pelkän sahatavaran tai vanerin viennistä ei kasva kuin parin vuorineuvoksen vatsa. Metsässä olisi oikeitakin töitä tarjolla. Kyä jämpti on näin.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Mekaanisessa puunjalostuksessa on suomalainen metsätulevaisuus, muistamme mm. vanerin, jossa Suomi oli merkittävä tuottaja maailmalle jo 1960-luvulla (esim. Oy Wilh.Schauman Ab, nyt. UPM), entä nyt? Miten puutalot ja nimenomaan puurakenteet?

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

1.5.2011 00:04 - Tuo tutkimustulos olisi kullan arvoista saada luentaan, löytyisikö?!

Toimituksen poiminnat