Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Juhannus - suomalaista perusindentiteettiä

Juhannuksena suurin osa kansaa pakenee juurilleen maalle, mökeille, rannoille ja mummolaan – ennen kaikkea pois kaupungin vilinästä maaseudun ”vilinään” ja sielulliseen koivet mullassa rauhaan. Vesi on elämän lähtökohta ja jokainen meistä elää siitä ja kaipaa veden rauhoittavaa liikettä – tuoden myös ne tilastolliset 11 hukkunutta – yleensä sepalukset auki tai pää auki, pohjan kiveen hypättynä, pää edellä rantaveteen.

...

 

[29062006] Juhannuksen edestakaisin ralli on alkamassa. Osa jää lomalaitumille tutkimaan maaseudun hiljaisuutta ja harmoniaa. Maaseutu elää kaupunkilaisen mielissä uusrenesanssina, mökkeilynä ja kaipuuna kokemaan entisaikojen tavallista elämää, tosin usein hyvin energiaintensiivisesti. Loman ulkopuolella ja sisälläkin, kiire, YT sekä tavoitekiihkeys lyö kalenterit täyteen ja uhan muutoksista, joihin ihminen ei tunnetusti ole helpolla valmis.


Maaseutu edustaa kaupunkilaisen silmissä turvallista pysyvyyttä,

mutta myös joidenkin mielissä pysähtyneisyyttä. Rytmisyys sanelee tietoyhteiskunnassa, jossa toimitukset pitää olla sekunnin tarkasti juuri oikeassa paikassa. Länsimaalainen kilpailukyky otetaan korkeiden palkkojen johdosta tehossa, laadussa ja toimitusvarmuudessa juuri oikeaan aikaan. Yhden ihmisen on tuotettava enemmän ja nopeammin.


Suomalaiselle loma on useasti paluuta rannalle,

mummon mökille tai lomakylään veden äärelle. Tätäkin kirjoitusta naputeltiin kirkasvetisen järven (juomakelpoinen) äärellä langattoman nettiyhteyden myötä kaukaa Suomen "suurista" kaupungeista.

 

Kaupunkimaisuus on nykymallissa logistiikkaa, ruuhkia, odottelua ja jonotusta. Lomalle näitä ilmiöitä ei haluta. Kuitenkin merkittävä osa viettää lomansa kotona "suurissa" kaupungeissä, ruuhkattomuuden aiheuttaessa ihmetystä katujen ollessa miltei tyhjiä osan väestä paettua luonnon helmaan.


Suomessa on yli 300 kuntaa,

joka on rikkaus ja taloudellinen vitsaus nykyisellä lainsäädännöllä. Länsimaalainen tehoajattelu kokosi ihmiset yhteen, elintaso nousi ja elinympäristön luonnollinen laatu laski. Syntyi nykyiset ongelmat, joita ihmettelemme kuumempina kesinä, porottavampana aurinkona ja uusina eliölajeina kotoperäisten joukkoon. Valintamme teimme valitsemalla automatisoinnin kautta helpomman ja kehollemme rasitteettomamman tavan saada lisää ostovoimaa.

 

 

Kasvua huutava kuluttajasukupolvi vaatii enemmän ja nopeammin

Tämän päivän kaupunkiasutus ottaa maanviljelijöiden tehoviljelyllä ja ruoankasvatuksella suuremmat osat maaperän kasvuedellytyksistä. Haluamme parempaa ruokaa, enemmän laatuja, suurempaa valikoimaa ja myös entistä kauempaa makujen eksotiikkaa.

 

 

Kylähullutkin hoidettiin omasta takaa – laitoksia ei ollut, oli vain ruotuväki

Ennen maaseudulla asuinyhteisö oli riippumattomampi, se kasvatti oman ruokansa ja parsi sukkansa kotikutoisesti yhdessä ja yhteenkuuluvuudella. Kylähullut hoidettiin omassa piirissä pitäen heitä kaskuilijoina tai lähitienoon poppamiehinä. Kirkkaita juotiin vähemmän ja harvemmin; pelloilta ei voinut olla poissa yhteisöllisyyden kärsimättä. Häpeää ja ongelmia ei siirrelty muiden niskaan.


Nyt ihminen asuu useasti yksin, elää yksin ...

...ja lapset ovat aamusta iltaan hoidossa ja kaduilla. Vanhemmat viettävät aikaansa enemmän työyhteisöissä kuin kotonaan jälkikasvunsa kanssa. Tehotalouden ekonomia ohjaa sosiaalisen toiminnan evoluutiota. Lomalla lapsille tarjotaan kursseja ja harrasteita, jotta vanhemmat pääsevät lepäilemään rasitteistaan lapsien leikkiessä tahoillaan.


Yhteisöllisyys herää kannustavaan vuorovaikutukseen perhe- ja sukukeskeisesti

Yhteenkuuluvuusryhmät ohjaavat toimintaa kisa-, harraste- ja muine tapahtumineen. Samankaltaiset kokoontuvat yhteen vastapainoksi kaupungeissa puurtamisen kestämiseksi.


Vaihteleva maaseutu antaa mielenrauhaa ja ajatuksen levon rikkautta kokijalleen

Kaupunkilainen nuuhkii maaseudun ilmaa ja huomaa steriilien konttoreiden ja olohuoneiden lisäksi jo luonnollisia elämän tuoksuja tuoden useille lapsuuden muistikuvia erilaisesta elämästä, jolloin kiire ei ollut päällimmäisenä.

 

Tärkeintä oli henki omassa keskinäisen höydyllisyyden ryhmässä perheena ja sukuna. Nyt hyödyllisyys nähdään työryhmänä aikaskaalatussa konttori- tai tehdasympäristössä palkkiona kulutusvoima ostaa laajassa mielessä maapallo tyhjäksi resursseista, jotka olivat hyvin riittäneet kymmeniä tuhansia vuosia.

 


Viimeinen sata vuotta on tuhonnut elinympäristöstämme

---- juuri niin paljon kuin aavikoituminen on edennyt ja hedelmällinen maaperä köyhtynyt. Kasvunedellytykset eivät kasva, vaan ne ovat maailmanlaajuinen vakio, jota tehotaloushakuisuus ympäristömuutoksin lopullisesti kuluttaa pienemmäksi.

 

Paluu juurille voi olla lähempänä kuin arvaammekaan. Huominen voi olla modernien ekokylien aikakautta.

 

 

 

Raikasta ja raitista Juhannusta kaikille – pitäkää liivit yllä veneillessä!

[Juhannus ja siihen liittyvät tavat ovat kuitenkin osa perusidentiteettiämme, jolla erotumme muista kansallisuuksista]



Ilkka Luoma

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Hieno kirjoitus,

Hyvää Juhannusta!

Ilkka Luoma

Kiitos kannustuksesta - ja Hyvää Juhannusta.

Huomisesta koemme jälleen syntysijamme - metsän ja veden tuoksun. Yksinkertaisesti - Juuremme ovat mullassa!

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Heh, heh ... tuostahan tarina jatkuu uudessa artikkelissa. Kiitos, kiitos :)

Ilkka Luoma

US:

Poliisi haukkuu:
"Mökkiläiset liian kännissä" - identiteettikö hukassa?

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Erilaiset ulkoiset piristeet, huumeet ja huumaavat tekijät ovat luusereiden ominaisuuksia, ei löydetä sitä kaikille kuuluvaa Onnea muulla tavoin! Nuo asiat ovat vahvistajia, kun mikään ei riitä. Kasvua pitää olla nautinnoissakin!

Ilkka Luoma

Toimituksen poiminnat