Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Nuorten hätä, vanhempien kerätessä mammonaa

Markkina- eli kulutus-/ näyttötalous ylitti itsensä. Suomihan on per capita eniten kahvia juova maa. Sallittua huumetta ja piristettä sekä keskinäistä seurustelua. Nykynuori on usein hukassa, kun hän katsoo isien ja äitien oravanpyörää – pitää ostaa sitä ja tätä, lisäksi vielä tuotakin. Me vertaamme itseämme toisiimme tavaroilla ja autojen kiiltävyydellä.

 

Tunnettu pc-hilpetöörikauppa ylitti myöskin itsensä – nyt pitää ostaa tunnettuun kahvinkeitinmerkkiin siihen juuri sopiva vesikannu, koska on vaara, ettei keittimen omalla lasikannulla kaadettu tuore vesi olekkaan raikasta! Nyt siis pitää ostaa muovinen vesikannu, jonka mitta on juuri keittimen kuppimitoihin sovitettu ja hintakin on ainoastaan 14,99 euroa! Sillä lailla – mainososastokin ylitti jo itsensä.

...

 

Meidän nuoret tulevat kantamaan sen koko lastin, jonka heille jätämme. Keräämme historiallisen suuria perintöjä, lapsillemme pahojen päivien varalle – ymmärtämättä, että juuri tuo keräily luo niitä pahoja päiviä. Nuori lopulta huomaa, ettei hänen ego kasvakkaan merkkituotteilla ja rojuntäyteisellä katu-uskottavuustavoittelulla.

 

Herää ajatus huomisen vastuusta, jossa krääsästä ei saakaan kasvun vitamiineja eikä selviytymisen hivenaineita. Siirtyvätkö arvot niihin oleellisiin?

 

 

Missä mennään - kouristeleva markkinatalous?

 

Missä mennään jatkuva kulutuskasvun hokema ja vaade saada lisää – lisää palkkaa, lisää tavaraa, lisää hevosvoimia, lisää neliöitä, lisää kiloja (tahtomatta) – lisää kaikea, jotta olemme kulutusliikkeen aallonharjalla naapuriuskottavina.

 

---- Mitä kirjoitimme vuosia sitten – oliko jo tuolloin näkyvissä lastemme pahoinvointi, meidän vanhempien hamutessa maallista hyvinvointia? ----

 

 

[U]

2006 --- ’Valtakunnan yritysasiamies’ Nokian hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila avasi avatun keskustelun nuorten poikien/ miesten syömishäiriöistä, osallistumattomuudesta ja "tekemisen osaamattomuudesta". Aihe on ollut tuttu sosiaaliviranomaisille, opettajille ja poliiseille.

 

Nuorten etsiessa itseään ja osallistumista, vanhemmat juoksevat hyvinvoinnin perässä etsien maallista vaurautta ja kulutusvoimaa. Kaikki kuitenkaan eivät ole pahoinvoinnin kierteessä. Nyt olisi aiheellista etsiä syitä ja vaikuttimia kuin vain ainoastaan todeta.

Ei vain osa pojista, vaan myös osa tytöistä, ovat nykypäivän markkinamekanismin kulutusjuhlatäyteisessä neuvottomuudessa, mitä tekisi huomenna. Markkinakoneisto syytää mainoksia kaikilta "kanavilta" suurentaen ruoka- ja näyttämishalua.

 

 

Kauppoihin tunkee entistä suurempia pakkauksia,

jykevämpiä autoja ja masiivisempia pihagrillejä. Kulutus on "loputtomassa" suurenemiskierteessä kuluttavan silmän ihaillessa vauraampaa ja näyttävämpää ehostusta osoittamaan perheen kykyä osallistua kysyntäkilpailuun.

Vanhempien juostessa ostovoimahankinnan perässä, jäävät useasti perheen lapset, niin pojat kuin tytöt vaille perheosallistumista. Tarjolla on sen sijaan useasti runsaat viikkorahat, joilla itsellistä ja omaehtoista mainosvaikutteista kulutuskäyttäytymistä harjoitellaan vanhempien esimerkin mukaisesti.



”Pitkän elämänkokemuksen onnekseen saanut maalaistalon tyttö kertoi nuoruutensa kulutuksen olleen ongelmatonta, koska raha, joka mahdollisesti hankittiin, annettiin äidille ja isälle, niillä he mm. lyhensivät lunastetun torpan vuosimaksuja.  ... Vapaa-ajan ongelmia ei ollut, koska perheen yhteiset työt täyttivät päivittäisen elon.

 

Osallistuminen oli perhe- ja sukukeskeistä

Yhteisöllisyys oli voimaa sekä turvaa mm. kyläyhteisönä, jossa esimerkiksi omat kylähullu-humoristit hoidettiin koko kylän voimin. Nuoruuden tarinoita kertonut, nykypäivää tiiviisti seuraava "maalaistalon tyttö" oli syntynyt tyypillisissä suomalaisissa maaseudun oloissa 1923. Hän ymmärsi muuttuneen maailman, muttei juurettomuutta, joka näkyi suruna ja välinpitämättömyytenä nuorten kasvoilta”



Ajelehtivaa maailmanmenoa nyt

Elettävä vuosi 2006 (tämäkin vuosi) sisältää nuorillemme vaikutteita mainoksista, kaduilta, näyttämisenhalusta ja katu-uskottavuudesta. Nuorelle useasti oma jengi on samaistumista, hyväksyntää ja yhteenkuuluvuutta.

 

Vanhempien aika menee töissä, ylitöissä, neuvotteluissa, golf-kentillä ja pitkillä työmatkoilla. Isän ja äidin uraputki säilyy tärkeänä, koska ulkoisten näyttämisvälineiden, elämän arkipäivän helpotteina ja vaivattomuutena vaativat lisääntyvää kulutuskykyä. Sitä saadaan "ahkeroimalla ja uutteroimalla" entistä pidempään, työhuoneen valojen palessa vielä yömyöhään.

 

Työ on sitonut tekijänsä työyhteisöön ja oma kotiyhteisö on jäänyt vaille riittävää huomiota. Pelkkä viikkoraha, mopo, PC, kuukausittain vaihtuvat vaatteet ja kahvila- ja elokuvarahat eivät riitä.


Nuoret odottaisivat omien vanhempien esimerkkiä, olemista malleina tulevaan

Mallin annoksi ei riitä levenevä ja nelivetoistuva auto, suurempi vene, rannalle kurkottuva talo, vaan malliksi sopisi elämän kokemusta keränneen "maatalon tytön" muistelo omasta nuoruudesta soveltaen sitä nykypäivään. Ei kulutuskeskittynyt malli, vaan osallistumiskeskeinen yhdessäolo, keskustelu, mielenkiinnon osoitus nuoren omiiin mielipiteisiin ja ajatuksiin. Lisäksi uteliaisuuden osoitus kaikkea ympäröiväänsä kohtaan olisivat esimerkkeinä yhteenkuuluvuudesta.


Nuori on tänään - kuten ennenkin, epävarma

Ikiaikainen luonnonkiertoon kuuluva vanhempien opastus on se tärkein ominaisuus, joka mm. koko eläinkuntaa pitää pystyssä. Yksikään eläinlaji ei laske "lapsiaan" keskentekoisina vastaamaan elämästänsä ja sen jatkumisesta, vaan kaikki tarvittava on opastettu käpälästä pitäen. Suurin vanhempain rakkaus on luoda täydet edellytykset jatkaa sukua, opastaen kaiken siten, missä osallistumisen riemu on läsnä.

 

 

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.kuvat.fi

http://www.facebook.com/first.ilkka

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Ilkka Luoma, mistä näitä juttuja oikein tulee?!

Ilkka Luoma

Aktiivisesti asioita seuraamalla kuka tahansa kykenee tuottamaan ajankohtaista asiaa.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Millainen avarakatseisuus liittyy aktiivisuuteen, mistä löytyy se sävel?

Petteri Sahinjoki

Hyvä kirjoitelma.

Toisen hyvän vastauksen näihin asioihin löysin Echart Tollen kirjasta Uusi Maa.

Mielestäni,
Länsimaisen ihmisen päällimmäisenä arvoina tahtoo tosiaan nykypäivänä olla itsetunnon ja ehkä jonkin valheellisen egon palkitseminen tavalla tai toisella. Emme uskalla elää. Itsenäinen valtavirrasta poikkeava ajattelu joko käsitetään väärin tai sitä ei harrasteta ollenkaan.

Ennenmuinoin käsittääkseni ahneus oli väärin? Nyt ahneus on hyve.
Jossain vaiheessa ihmiskunnan henkistä kehitystä nämä arvot ovat menneet vähän sekaisin?

Se joka pystyy irroittautumaan tästä näyttämisen ja egon harhasta voi varmasti henkisesti paremmin ja ahdistukset ja masennuksetkin laimenee.

Meikäläisellä on vissiin alkamassa jokin tälläinen hajoamisvaihe.... :)

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Pitäisikö ahneudelle olla jokin raja, ja kuka tai mikä sen määrittäisi?

Ilkka Luoma

Voisiko ympäristöharmonioiden tasekirjoista löytyä raja-arvoja kulutukselle?

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

"Maailmahan lopulta hajoaa atomejakin pienemmiksi osasiksi, kunnes katoaa..."

Ilkka Luoma

Jeps, jopa neutroni hajoaa ja sitä ennen mustat aukot ovat "höyrystyneet taivaan tuuliin" ;)

Ilkka Luoma

Nykyisenkaltainen markkinatalous on kehitysversio mentäessä eläinkunnan huomioitsevaan kilpailutalouteen.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Kaikki tulevatkin versiot ovat kehitysversioita, olisiko syytä elää ajassa juuri nyt?

Ilkka Luoma

Korni heitto; Mitä muurahaiset tekevät vuosimiljoonaisena evoluutiohuippuna oikein ja mitä me keskeneräiset teemme "väärin"?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Tuohon kaikkeen on kovin yksinkertainen syy olemassa,jos asia mietitään loppuun

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Siis ahneus vai tiedostamaton välinpitämättömyys materialismin iskiessä?

Ilkka Luoma

Välinpitämättömyys geenien siirrolle lopulta tyrehdyttää oman itsekkyyslinjan nollaksi.

Ilkka Luoma

Mikä olisi riittävä määrä maallista mammonaa?

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

"Vanhempien juostessa ostovoimahankinnan perässä, jäävät useasti perheen lapset, niin pojat kuin tytöt vaille perheosallistumista. Tarjolla on sen sijaan useasti runsaat viikkorahat, joilla itsellistä ja omaehtoista mainosvaikutteista kulutuskäyttäytymistä harjoitellaan vanhempien esimerkin mukaisesti."

Nyt menet täydellisesti muodinmukaiseen mielipiteeseen. Kuinkakohan paljon noita kuvailemiasi vanhempia ja heidän lapsiaan on Suomessa?

Voisit kaivaa esiin tilastot työttömistä ja pienituloisista suomalaisista. Ei heidän perheissään jaella suuria viikkorahoja eikä opetella omakohtaista kulutummaskäyttäytymistä.

Kuinkakohan paljon meistä suomalaisista on todella noita kuvailemiasi perheitä?

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Suomi on hyvin vauras kansakunta, keskimäärin, verrattuna maapallon keskiarvoon. Mihin unohtui kotikasvatus isän ja äidin kädestä?

Ilkka Luoma

Olisiko se useilla unohtunut ja hautautunut juuri tuohon maallisen mammonan keräilykulttuuriin?

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Vetovoimatekijät lisäävät kasvua.

Ilkka Luoma

Vetovoima kasvatti kuhmun Newtonin päähän, kun siihen omena tipahti ;)

Ilkka Luoma

Mediointihärdelistä katsellen liian moni!

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Syntyykö viides valtiomahti, median jälkeen; itse kansalaisten suora informaatio toisillensa boikoteineen?

Ilkka Luoma

Juuri tämä "valtiomahti" voi omalla keskinäisvoimallaan, kuluttajina, vaikuttaa lastensa aitoon hyvinvointiin, joka ei ole vain maallisen krääsän hankkimista ja viikkorahojen viskelyä.

Käyttäjän JanneLinna kuva
Janne Linna

Ei ole kuin yksi valtiomahti... Se joka hallitsee taloudessa liikkuvan rahan (velan) määrää.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Aivan, ja tämäkin niin kauan kuin tahdottomat markkinatalouskannattajat lähinnä oikeistopiireistä haluavat materiaalisen kulutuksen kasvavan.

Ilkka Luoma

Lähinnä Kokoomukselle on materiaalisen kulutuksen kasvattaminen puolueen pääideologia.

Ilkka Luoma

Lopulta markkinataloudessa on vain yksi de facto valtiomahti - ja se on kulutaja, kunhan he löytävät toisensa ja joukkovoiman!

Hely Alhainen

"nyt pitää ostaa tunnettuun kahvinkeitinmerkkiin siihen juuri sopiva vesikannu, koska on vaara, ettei keittimen omalla lasikannulla kaadettu tuore vesi olekkaan raikasta! Nyt siis pitää ostaa muovinen vesikannu, jonka mitta on juuri keittimen kuppimitoihin sovitettu ja hintakin on ainoastaan 14,99 euroa! Sillä lailla – mainososastokin ylitti jo itsensä."

Ilkalle vaan ystävällisesti tiedoksi, että kaupan mainosnikkari on osittain oikeassa. Keittimen säiliöön ei missään nimessä saa kaataa vettä kahvipannulla, vaan aina jollakin muulla puhtaalla astialla. Sellainen löytyy joka taloudesta eikä tarvitse ostaa kallista merkkituotetta. Näin siksi, että huuhtelemisesta huolimatta kahvipannuun jäänyt kahvin rasva likaa vesisäiliön. Rasvahan härskiintyy nopeasti.

Ilkka Luoma

Mainosnikkari olettaa automaattisesti ettemme osaa pestä keittimen lasikannua heti käytön jälkeen. Pitää saada lisää kulutusta ja tavaraa kuluttajien kukkaron tyhjentämiseksi.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Voihan lasikannun tuiskaista astianpesukoneeseen joka käytön jälkeen.

Hely Alhainen

Sitä lasikannua ei pidä laittaa astianpesukoneeseen. Konetiskiaine yhdessä tulikuuman veden kanssa haurastuttaa muovisen kädensijan ja heikentää lasin pintajännitettä niin, että se rikkoutuu helpommin pienestäkin kolauksesta. Käsinpesu harjalla ja tiskiaineella säästää kannua.

Toinen hyvä keittiövinkki: älkää laittako teräviä veitsiä koneeseen, vaan tiskatkaa ne harjalla ja kuumalla vedellä ilman fairyja; terävyys säilyy "ikuisesti".

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Kiitos Hely hyvistä neuvoista, nyt ei Moccamester laskikannu helyse astianpesukoneessa ;)

Ilkka Luoma

Ennen lapset joutuivat tekemään kotiaskareita, kuten tiskaamaan - nyt koneet jauhavat ja kuluttavat sähköä.

Ilkka Luoma

YLE Teema heitti kipeän kysymyksen - Saavatko lapsemme leikkiä omaehtoisen vapaasti ja kiireettä, riittävästi - kun olemme vaatimassa markkinauskottavuutta jo alta 10 vuotiailta tytöiltä laihduttamisena ja meikkaamisena (ääri-ilmiöt) !?

Ilkka Luoma

Lopultakin - Leikkivätkö lapsemme riittävästi ja saavatko he ottaa leikeissään riskejä? Amerikassa 40 prosenttia 7-12 vuotiaista kokee stressiä alituisesta kiireestä! (YLE Teema - 24082011).

Toimituksen poiminnat