Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Miksi kaikki huutavat kasvua?

  • Puu kasvaa siemenestä ja luovuttaa luontaisessa harmoniataloudessa resurssit muiden käyttöön kuollessaan *]
    Puu kasvaa siemenestä ja luovuttaa luontaisessa harmoniataloudessa resurssit muiden käyttöön kuollessaan *]

Numeroa seuraa aina suurempi numero. Autotehtaat rakentavat malliluokittain autoja kasvavasti. Ruokahalu kasvaa syödessä. Milloin kasvaa ymmärrys näkemään materiaalisen kasvun mahdottomuus? Kasvua ei estetä, sitä voi vain suunnata. Kasvua ei voi olla kasvulle – milloin aukeaa ymmärrys ”ettei lopulta tyhjästä voi nyhjästä”?


Koko markkinatalous vapaan liikkuvuuden ja kulutuksen valinnan kautta tähtää kasvuun. Kasvu on luontainen suure, kuten se on luonnossakin - erona on vain se, että luonto huolehtii liikakasvun sivuraiteelle suuntaamalla torjuntakasvua toisaalle.

 

Kasvavat sopulilaumat päätyvät lisääntyvien pöllöpoikasten suihin. Luonto säätelee; ihminen ei, paitsi ilmastoa, vesistöä, sademetsiä ja kasvun edellytyksiä sekä omaa elinikäänsä kuin elopainoaan.

Ihmisen kehitys on vertailua - punttisalilla kasvatetaan hauista - näyttääksemme puoleensa vetävämmältä. Auton moottoritilavuus kasvaa varallisuuden vuoksi, näyttääkseen isännästä menestyksen avaimia.

 

Palkkaakin pitää kasvattaa, koska arvostus nousee sen myötä. Kaikkea sellaista pitää kasvattaa, mikä tuottaa mielihyvää ja arvostusta. Helpoin tapa on kasvattaa omaa fyysistä kokoa - mm. amerikkalaiset ovat kulutuksessaan maailman lihavinta kansaa. Suomalaisetkin kasvavat ja lihovat.


Mikäli kasvua ei voida hillitä,

mitä silloin voidaan tehdä, ennen kuin tuhoamme ympäristömme, elinolosuhteemme ja muunkin vuosimiljoonaisen biokerroksen. Kasvu ja sen tavoittelu alkoi jo siitä hetkestä, kun perushiukkanen vetovoimallaan kaverin löysi hienoisen hetken jälkeen maailmamme synnystä [bigbang].

 

Ensimmäinen ’eliökin’ oli mikroskooppisen pieni, kunnes innostui löytämään viereisen sopivan molekyylin. Välivaiheena dinosaurukset eivät olisi edes mahtuneet taloihimme, joiden pinta-alakin on kasvussa. Suuri on kaunista ja suurempi on vieläkin komeampaa.


Mikä tilalle? Se on kasvun ja "kasvamisen" suuntaus

Mieltymysähkykulutuksen sijasta voisimme kehittää, kasvattaa ja lisätä ymmärryksen tasetta ympäristöämme ja itseämme kohtaan. Henkisen kasvun kiihdytys voisi alkaa kasvusta säästöön ja vähäkulutuksellisuuden mestaruuteen. Tehokkain, kadehdittavin ja ihailluin henkilö olisikin oivaltaja, joka säätää kulutustaan luonnon eduksi - vähentäen ja valikoiden sitä.

 

 

LINKKI KESKUSTELUUN .................... TIEDE
[2006]


Nykyinen vertailutalous voisi olla hyötysuhdetalous,

jossa säästö ja menetelmät huolehtia monimuotoisuuden rikkaudesta on voittoa viivan alle. Ihmiset voisivat kilvoitella, kun se kuitenkin ikiaikaiseen elonrytmiin kuuluu, henkisillä arvoilla - tavoitella monialaisuutta, kykyä ymmärtää, kokea uteliaisuutta ja nähdä ympäristöään ratkoen kysymyksiä, joille ikuisuuden leimoja on annettu.


Ei meidän tarvitse hakea selityksiä toimillemme tai riitelyä,

mistä johtuu jäätiköiden sulaminen, lisääntyvät sateet, kuivuus Etelä-Euroopassa ja paisuvat hurrikaanit tropiikissa. Ei tarvitse etsiä syitä "merten takaa", olemme kuitenkin osa niistä, sillä luonto on ihminen, maaperä, aurinko ja jopa tuo paljon parjattu aurinkotuulikin, jolle ollaan hakemassa roolia ilmaston kehitystrendeihin.

 

Ei ihminen tiedä ja hallitse kaikkia muuttujia, silti ihmisen tulee oivaltaa itsensä osaksi kokonaisuutta sen tuomilla velvollisuuksilla ja oikeuksilla. Voi vain arvata, mikä vaikutus on ollut sillä, kun ihminen poltti kymmenen miljoonan vuoden biokasvuston fossiilit öljynä, kaasuna ja kivihiilenä taivaan tuuliin sadassa vuodessa. Silti toivomme lumen saapuvan Jouluksi! [06]

 

*]

DSC_2685.JPG. 10. kesäkuuta 2006. Copyright by Ilkka Luoma 2006. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan tekstin yhteydessä.

Kuvateksti:
Kasvu on tavoittelun haaroittumista. Luonnossa voimalle on aina vastavoimansa - häiriintymättömässä luonnossa liikakasvu padotaan ja monimuotoisuuus rakentaa harmoniaa sopusoinnussa elintilataistelun ollessa siitä huolimatta jatkuvasti käynnissä. Kuvan puu kasvaa yksin ruohokentällään ihmisen ohjaamana Viron Pärnussa haaroitellen oksiaan kohti aurinkoa - valoa ja kasvunvoimaa.




Ilkka Luoma

http://www.facebook.com/first.ilkka

http://ilkkaluoma.kuvat.fi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (70 kommenttia)

Käyttäjän Putkinen kuva
Olli Peltonen

Olen mietiskellyt lähes koko pohdiskelevan ikäni kysymystä siitä, miksi ihminen ei kanna vastuuta suhteestaan ekosysteemiin.

Kysymykseen ei ole helppoja vastauksia. Teollinen vallankumous syntyi ja lähti suurella vauhdilla kehitykseen suhteessa ihmisen moraalisen harkintakyvyn tasoon nähden. Tästä todisteena ihmisen aiheuttama tuho ekosysteemille reilun sadan vuoden aikana.

Mikäli näihin ongelmiin halutaan vastauksia, on meidän huomattava, että kulttuurievoluution automatiivisempi osa on vienyt ihmisen kuuhun, mutta henkisen/älyllisen evoluution kehityksestä vastaa yksilö itse.

Ihmisen tulee yksilönä itsenäisesti vastata kysymyksiin oivalluskykynsä evoluutiosta. Kulttuurievoluutio antaa lähes kaiken muun valmiina, terveysopista kuurakenttiin.

Ilkka Luoma
Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Oivalluskyky on usein keskittynyt haarojen väliin ;) ~ Tylyä, mutta niin totta :/

Ilkka Luoma

Maslowin tarvehierarkiataso nro 3 ---

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Ulkoisen energian käyttö räjäytti kasvun kulttuurin, laajasti miltei kaikille mahdolliseksi.

Käyttäjän Putkinen kuva
Olli Peltonen

Tämä on yksi suurimmista ihmiskunnan ongelmista.

Ihmisen tietotaito uhkaa myös geeniperimäämme, ei pelkästään ekosysteemiä. Ajatellaan tässä degeneraatiota, lääketieteen huiman kehityksen johdosta ns. sokea luonnonvalinta ei enää ohjaa geeniperimäämme evoluutiolle ominaisella tavalla.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Juuri näin, luontainen vastustuskykymme lännessä on alentunut viimeisen 50 vuoden aikana huimasti!

Käyttäjän Putkinen kuva
Olli Peltonen

Tuossa on kyse oikeastaan liioitellusta hygieniasta. Degeneraation vaikutukset ilmenevät pikemminkin sukupolvien välisessä elinkaaressa.

Ajatellaampa vaikka perinnöllisiä sairauksia, jotka evoluutio on ennen lääketiedettä hoitanut aikaisen kuoleman avulla pois ihmiskunnan geenipoolista. Lääketiede manipuloi tätä evoluution sirppiä, joka pyrkii pitämään geenipoolin mahdollisimman vahvana. Toisin sanoen, lääketiede nakertaa pikkuhiljaa perimäämme.

Ilkka Luoma

Tuossa lienee suuren totuuden siemen, miksemme tutki sitä tarkemmin?

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

On tutkimuksia, hämmästyttäviä tutkimuksia Karjalan molemmin puolin rajaa, Venäjän puolella luontainen vastuskyky on huomattavasti vahvempaa.

Kullervo Niittymaa

Kun on hanhenmaksapalleroihin tottunut niin se vaatisi itsekuria totutellakseen syömään kuhafilettä. Ja itsekuri ei ole trendikästä joten sillä ei voi kerskailla.

Ilkka Luoma

Parempi olisi keskittyä tykkäämään tiivistetystä merileväuutteesta ;)

Jukka-Pekka Vasara

Miksi ihmeessä? Täällä pystyttäisiin tuottamaan moninkertaisesti kulutuksen verran elintarvikkeita. Traktorit toimivat turvedieselillä ja fosfaatit voitaisiin kansallistaa, ja ne myyneet kokoomuslaisetkin voitaisiin polkea suohon tulevaisuuden turpeeksi siis lisäenergiaksi :)

Ilkka Luoma

Kiinalaisetkin ovat sen huomanneet - ovat ostaneet ensimmäiset peltohehtaarit Suomesta - 80 ha :)

Vaihdetaan trakotrit hevosiin, niin tuontikin vähenee polttoaineiden osalta ja maaseutu työllistää jälleen huomattavasti ihmisiä - sieltähän se työttömyyden ongelma on juontunut!

Jukka-Pekka Vasara

Ei mitään syytä siirtyä hevosiin. Itse asissa jo pelkästään huomioiden hevosten syömä vilja olisi paljon ravintotuotannon kannalta tehokkaampaa käyttää biopolttoaineella toimivia traktoreita.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Merten tyhjiin kalastus tekee oivasti tilaa merilevien kasvatukselle.

Ilkka Luoma

Kukaan ei tiedä millaisen muutoksen "kalattomuus" tekee ravintoketjuihin.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Suomen kansa syö vahvalla itsekurilla makkaraa ja sitä toista ei vaihdeta :)

Ilkka Luoma

Ja Mäkkärin ketsuppia, siinä on jokin koukku! :)

Jukka-Pekka Vasara

De-grow olisi helppo saavuttaa nopeasti ajamalla alas erilaiset verorahoitteiset suojatyökeskukset sekä paskasakin sosiaaliavustukset koska ei niihin ole edes varaa valtion velkaantuessa hirvittävää vauhtia. Näin ei kuitenkaan tehdä koksa maatamme johtaa läpikorruptoitunut vasemmistohallitus, aivan kuohuvien arabimaiden tapaan.

Koska täälläkin nähdään maksajien ja työhaluisten työttömien kansannousu naamanvääntelijöiden, varkaiden ja brysselin asiamiesten vallasta poistamiseksi?

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Kataisen hallitus kaatuu keväthangille.

Ilkka Luoma

Timo Soini on ennustellut, että jo tänä syksynä!

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Tulisiko meidän vähentää kulutuksemme puoleen, jäisi afrikkalaisillekin jotain?

Käyttäjän Putkinen kuva
Olli Peltonen

Vai pitäisikö lopettaa kolmannen maailman kauppasaarto ja digtatuurien tukeminen? Ei, tai siis kyllä, mutta ei siksi, koska sitten ei enää saada epareilunkaupan raaka-aineita, joilla pidetään varsin pitkälle nykyisen kaltaista läntistä hyvinvointikulttuuria yllä.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Voisimme maksaa kolmannen maailman raaka-aineista (myös ravinto) meistä suhteutetun hinnan, jolloin tuottajalle (ja alkuperämaan kansalaisille, jotka työtä tekevät) jää jotain ja me emme kuluttaisi kasvavasti.

Käyttäjän Putkinen kuva
Olli Peltonen

Mitä tarkoitat sillä jotain? Kenties jotain enemmän ja kuinka paljon se olisi? Ja eikö ole muita konsteja karsia kulutusta lännessä kuin polttaa maa loppuun? Lähtökohtaisesti kolmannen maailman valtiot tulisi vapauttaa kauppasaarrosta (velat, tullit, jalostusoikeudet jne..). Sen lisäksi oma kulutuksemme tulisi laskea tasolle, joka vastaa maapallon kantokykyä.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Kehitysmailta itsekuria hinnoitteluun ja kehittyneiden maiden tukiaiset pois.

Jukka-Pekka Vasara

Juu ei vedetä vessaa ollenkaan eikä osteta panaaneja X)

Ilkka Luoma

Maksetaan banaaneista sellainen hinta, joka antaa koko tuotantoketjulle elinmahdollisuuden ... meidän elintasolla, niinhän mekin teemme ja hinnoittelemme :)

Ilkka Luoma

Evoluutiolla ei ole tunteita, adjektiiveja eikä sinänsä ihmistä tai eläintä

(Helsingissä avattiin suurelle yleisölle tarkoitettu Tieteen päivät 0/ 7.1.2009 - päivät kestivät sunnuntaihin 11. päivään saakka - Aiheena Evoluutio 1/)

[ ... ihmiset kipristelevät ilmastonmuutoksessa 2/, joka sekin on evoluutiota. Neljän - viiden asteen nousu 2080 mennessä aikaansaa hankaluudet, joissa itse luonto toimii vaikka ei ihmistä enää olisikaan. Hitaat muuttujat 3/ kiihtyvät meille ylitsepääsemättömiksi ongelmiksi. Evoluutio ei ole riippuvainen itsessään meistä ... ]

Ihminen hakkaa metsiä. Ihminen ryöstökalastaa. Ihminen polttaa vuosimiljoonaiset varastohiilidioksidit niin kiihtyvästi, että arviokatastrofiin riittävä ilmaston ka. 3~5 asteen nousu saavutetaan peruuttamattomasti jo tällä vuosisadalla.

Ihmiskunta ei ole oppinut säästämään - aikomusvauhti siihen on aivan liian hidas. Meneillään oleva muutosprosessi jo itsessään pitää käynnissä muutoksia, joiden vääjäämättömyys ajaa meille tuntematonta evoluutiota - meille ihmiskuntana miltei mahdottomana yhtälönä. Harvennus ja harventuminen ovat myös evoluutioita.

Ihminen on yksinkertaisesti jo nyt liiaksi sormeillut materia- ja energiakiertoja. Ihmisen mukavuudenhalu kokee paluun arkeen - evoluutio järjestää ilman adjektiiveja ja inhimillisyyttä olosuhteet, jotka ovat aina suosiollisia joillekin, eikä enää välttämättä ihmiselle itselleen. Nyt on kyse ihmiskunnan mukautumiskyvyn ylityksestä - paluu ei tapahdu vaurioittamatta meidän elossapitojärjestelmiä - vaan ne muuntuvat tuntemattomaan suuntaan.

Evoluutio reagoi hitaasti, mutta myös nopeasti. Hitaus on momentiltaan järjestäytyneempi, kun taas kiihtyvä nopeus aikaansaa kaaosta, jossa evoluutio on tuntemattomien yhtälöiden muutosprosessissa. Suuri luomakunnan mallinnuskaava on vielä tietämättömissä - ainakin meiltä ihmisiltä - kiihkeästä etsinnästä huolimatta. Olisiko se lähempänä kuin arvaammekaan?

Ihminen itsessään on säilyttäjäna kasvattaja. Yhteiskunta työtätekevänä ilmiönä on saavutetusta irtautumaton - ikiaikaista ei ole silti kuin evoluutiossa, jossa seurausta edeltää aina syy. Aikaansaamamme syy on ylittänyt meille "varatun osuuden elintilasta". Nyt tuo meistä "ulkopuolinen osuudenhaltija" ottaa osansa - ilman adjektiiveja ja kaltaistamme suuntaavaa itsekkyysinhimillisyyttä.

Luonto muuttuu, se on varma. Varmuuteen kuuluu vaiheistus, jossa elolokeromme kaventuu uuteen mittakaavaamme - asteikkoon, jossa määrämme on suhteutunut lajiharmonian asettamaan mittakaavaan. Luonto ei rankaise - vain ihminen on rangaissut. Eläinkunta ei kosta, vain ihminen on kostanut - eläinkunta vain syö pysyäkseen evoluutionsa suosiollisuudessa.

Ihmiskunnan biomassa vastaa muurahaispopulaatioiden määrää. Maapallon biomassasta ihmiskunnan osuus on hyvin pieni - miltei olematon. Evoluutiossa muualla kuin ihmiskunnassa on tapahtumakertymä, jonka mittakaava ei satu edes samoille asteikoille kanssamme.

Evoluutio raivaa soveltuudelle ja sopeumalle tilaa. Voisi arvata, että hallitsemattoman nopeassa ihmisvaikutteisessa tilanneavaruudessa suurimmat biomassat määräävät hitaan varmasti evoluution suunnan seuraten kokonaisharmoniaa, vahtimatta aina. Evolutiivinen harmonia kasautuu kuin palapeli, jossa kuvana ei ole ihminen. Tuo kuva on jo määrätty jossain - se on jo tietona olemassa, kuten tieto kaiken alusta on joka hetki läsnä.

Lopullisen loputtomuuden avaa eliöistä massiivisin. Virukset ovat aikakoneita, joilla on "tehtävä". Virukset istuuvat isäntäänsä ja huolehtivat tasapainosta - suurimmatkin ovat kaatuneet, mikäli harmonia on ylittynyt liiaksi. Viruksilla on oma evoluutio, jonka rakenne ja päämäärä on meille tuntematon.

Ihminen evaluoi itsensä apuvälineidensä kautta massiivisen ympäristötuhon rajalle. Se ei varmaankaan ole jäänyt huomaamatta eliökunnan tasapainoaistimuksissa. Voisimme odottaa luomakunnan vastaiskua - ilman rankaisua, ilman kostoa - ainoastaan paluuna tavoiteltuun tasapainoon. Kaikella on aikansa, ja kaikella on loppunsa. Vain kierto on varmaa.

0/
http://www.tieteenpaivat.fi
1/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Evoluutio
2/
http://ilkkaluoma.blogspot.com/search?q=ilmasto+mu...
3/
http://ilkkaluoma.blogspot.com/search?q=hitaat+muu...

Ilkka Luoma
...

Mielipidekirjoitukseen liittyvät kuvakansiot~
Tieteen päiviltä 8. ja 9. tammikuuta 2009 - kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - Copyright by Ilkka Luoma 2009.

Kansio 1 - 1. päivä evoluutiota
--- http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/2baoe+ilkka-luoma-... ---

Kansio 2 - 2. päivä evoluutiota
--- http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/2bbcu+ilkka-luoma-... ---

Jukka-Pekka Vasara

Normaalissa evoluutiossa tyhmät ja laiskat kuolevat, fiksut ja ahkerat taas menestyvät.

Ilkka Luoma

Eläinkunnassa ei ole laiskoja eikä tyhmiä, mutta vajavaisiksi jääneitä - ja nämä ajautuvat biologiakiertoon, inhimillistä vai epäinhimillistä?

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Alammeko vihdoin ymmärtämään mitä evoluutio todellisuudessa on?

Käyttäjän Putkinen kuva
Olli Peltonen

Ja oivallammeko sen, että kyse ei ole enää yksin sokeasta luonnonvalinnasta? Yksilön tietoisuus olemassaolostaan on suuressa roolissa maapallon evoluutiossa. Moni todella ymmärtää ajatustensa ja oivalluskykynsä olevan maapallon evoluution uusi ulottuvuus? Moni ymmärtää sen mukanaan tuoman vastuun?

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Monikaan ei ymmärrä jatkuvan kasvurykimän tuomaa ympäristöhaittaa ja sen mukaista vastuuta, mikä lääkkeeksi? Kulutusvero progressiiviseksi...?

Käyttäjän Putkinen kuva
Olli Peltonen

Se on yksi vaihtoehto, mutta kaukana kokonaisvaltaisesta vastauksesta. Linkola pistäisi varmaan polttoaineen ja kaiken muunkin kortille, ja näin ehkä tulisi tehdäkin?

Ilkka Luoma

Useasti vastuu riittää lausahdukseen: " Enhän minä, vaan nuo muut".

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Mutta kun saavutetuista eduista ei luovuta ja naapurin Arskakin saa enemmän!

Ilkka Luoma

Lyhyesti:
Korjaava sopeumaliike.

Ilkka Luoma

Elämme hitaiden muuttujien aikaa, ja olemme eläneet aina. Huomaammeko ne?

Ilkka Luoma

Juurikin näin ---

ORIG
6. toukokuuta 2007 orig muunnos alkuperäisestä vuodelta 2005.

[ ... aluksi niin harmiton meiltä näkymättömissä oleva molekyylitason muutos siirtää tapahtumia kierteeseen, johon elämäntoimiemme kiihtyvä kasvu lisää kierroksia monikertaistaen luonnollista rytmiä päätyen kaaokseen, jossa lopputulemana saattaa olla kaltaisemme elämän tuhoutuminen ... ]

Ilmastonmuutos on jatkuva tapahtumaketju. Luonnossa omat rytmit muuttavat olosuhteita niin hitaasti, että ympäröivä elämä sopeutuu ja muuntuu elinympäristönsä mukaisesti. Ihmisen käyttämä kiihtyvärytminen energian - ja raaka-aineiden itseensä nähden "ylimääräinen" käyttö lisää hidasmuuttujien rytmiä niin suureksi, etteivät luonnon omat mekanismit ehdi mukautumaan. Näin syntyy kaaos 1).

Koko olevaisuus pienimmistä suurimpaan on hitaiden ja vääjäämättömien muuttujien kierrossa. Ihmiset eivät tunne kuin murto-osan näistä rytmeistä, jotka suurelta osin kätkeytyvät pinnan alle, johon aistimme ja tutkimusvälineemme eivät ylety.

Niin ihmisen omaehtoinen käyttäytyminen, symbioosi muun luonnon kanssa kuin ylisuuri lainaus toisilta eliöiltä siirtävät tapahtumaketjuja nopeutuvaan rytmiin sellaisilla syy-yhteyksillä, että jo nyt aikaansaadut tapahtumat ovat huomisen vääjäämättömiä toteutumia. Edes energiankäytön puolitus ei enää pysäytä muutosprosesseja - nyt on jo liian myöhäistä, voimme vain yrittää sopeutumista.

Sopeutuminen taas edellyttää ihmiskunnalta mobilisaatiota yhtenäiseen toimintaan. Huomisen yhteiskunta on hyvin säädeltyä, määritettyä ja rajoitettua. Ei ole puheellisia tavoitteita, on vain teot, joiden toivotaan parantavan sopeumaamme ympäristöön, jonka hidasmuuttujien kiihdytystä aktiivisesti - ymmärtämättä kokonaisuutta - edesautoimme.

Ihmisen käyttäytyminen, kriisit ja tapahtumat ovat aina alussansa hyvin pieniä huomaamattomia tapahtumia - sodatkin lähtevät liikkeelle pienen pienistä seikoista, usein epäluuloista, joihin ei olisi tarkalla tarkastelulla ollut mitään totuusarvoa. Asiat vain syntyvät olemattomuudesta.

Pieni ja harmiton liikkeen nopeuttamisen tarve ja uteliaisuus kokeiluihin vajaat 300 vuotta sitten [alkoi junien ja autojen kehitys siirtelemään ihmisiä ja tavaroita] synnytti ilmakehää tuhoavan massiivisen superraskaan taakan jatkuvana kiireen lisäämänä energian käyttönä. Tuotos, voitto, ajansäästö ja työtilanteiden helpotus polttivat luonnon miljoonien vuosien hiilen muunnosprosessit reilussa sadassa vuodessa ilmakehään mm. hiilidioksidina ja muina saasteina. Syy ilmastomuutokseen on ilmiselvä ja perussyy oli kiireemme ja jatkuvasti ahnehtien kasvatettu teho, nopeus ja ajansäästö tuottaen jatkuvasti enemmän ja enemmän.

Alun pienen pienet muutokset ovat usein molekyyli- ja sähköimpulssitasolla. Kulunut ilmaus perhosen siivenlyönnistä hirmumyrskyksi ei ole tuulesta temmattu. Samalla tavalla perhettä kohtaava lohduton tragedia lopullisena sairautena tai hirvittävänä väkivallantekona on saattanut olla alussansa aivan pieni "merkityksetön ja harmiton" tapahtuma. Mielenmuutoksetkin lähtevät liikkeelle miltei havaitsemattomista vaikuttimista.

Tämän päivän jättiläismäinen ympäristöongelmakin on lähdöiltään pieni viaton ruoanhankinnan helpottamisen tarve tuhansien vuosien takaa. Luolakaudella havainto apuvälineen, nuijan, asettumisesta sattuman oikusta käteen synnytti yhden maailman suurimmista teollisuudenaloista - sotateollisuuden kaikkine ilmiöinensä, niin työllistäjänä kuin kuoleman kosketuksena.

Kaikki tapahtumat lähtevät liikkeelle pienistä hidasmuuttujista, joiden olemassaolon mekanismeja ei juuri tunneta. Mallinnus on tapa selvittää kokeellisesti mitä tapahtuu, jos... . Mallinnus on monimutkaistuvan ongelmankentän selventäjä. Jos olisimme osanneet mallintaa tapahtumaketjut 1700-luvulla öljyn ja hiilen käytöstä, olisimme ehkä välttäneet nykyiset nyt peruuttamattomat ympäristökatastrofit. Mallinnus on tunkeutumista alun pienen pieniin muuttujiin ja niistä alkaviin prosesseihin, joiden vallitseva suuntaus on suureneva monimutkaisuus.

Voimme sanoa, että dramaattisin kaikkeen vaikuttanut pienen pieni muuttuja oli kaiken alun "tyhjästä" pulpahtaneen täydellisen harmonisen räjähdyslaajenemisen [ teoria: Big Bang ] äärimmäisen pieni häiriö. "Virhetilanne" täydellisyydessä siirsi jotain olematonta juuri sen verran lähemmäksi jotain mitätöntä, että syntyi vetovoima. Nyt elämme tuon hitaan, mutta meidän ajallisesti käsittämättömän pienen hetken hidasmuuttujan jälkimainingeissa. Voimme vain odottaa takaisinpurkausta alkuhetkeen, jota ei ehkä ollutkaan - tosin oma aikamme loppunee aiemmin.

Jatkumo, jossa koko ajan nämä niin meihin kuin ympäristöön vaikuttavat muuttujat - on piirtänyt toimintakartan, joka on dokumentoitunut jonnekkin. Kartta on viisasten kivi, mitä tiedehenkilöt ympäri maapallon etsivät - todennäköisesti löytämättä sitä. Tämä lopullinen tieto on sinänsä olemassa ja lähempänä kuin luulemmekaan - se on heti ympärillämme ja sisällämme. Kaiken mallinnus on kuin muuttujien hallintaa, jota myös kaiken teoriaksi voisi nimittää. "Tieto on läsnä, kunhan vain tartut siihen" - helppoa, mutta niin vaikeaa. Kaukaisinkin universumin data on jo täällä, kunhan vain "näet/ koet" sen, etkä tulkitse sitä väärin.

Ihmisen loputon kiihko suurempaan, tarkempaan, tehokkaampaan ja nopeampaan synnytti ylitsepääsemättömät ongelmat, toisaalta tuoden myöskin lähemmäksi "kaiken tiedon", kunhan vain välineemme ja kykymme tarkentuvat. Nämä pienen pienet hitaat muuttujat vallitsevat ja ympäröivät maailmamme - on aika oppia tunnistamaan näitä liikkeitä. Tunnistamisella ja mallinnuksella voimme tarvittaessa vältellä niitä, ennakoimalla ja sopeutumalla jo tapahtuneen ennusteeseen. Alun oivallus harkinnasta olisi estänyt monia peruuttamattomia tapahtumia niin rikoksina, onnettomuuksina kuin sairauksinakin. Se on shakin peluuta, jossa paras on se, joka osaa "katsoa" pisimmälle.

Olemme sormeilleet muuttujia jo niin pitkälle, että vain yhteinen punnerrus voisi saada jatkumoon käännettä. Onkin sanottu, että vain lopullisen suurimman uhan edessä ihmiskunta tai -ryhmä toimii mobilisoituen ja yhtenäistyen ratkaisemaan kriisiä ja tapahtuvaa katastrofia. Länsimaat ovat väsyneet omaan "kasvun lisäämistaakkaansa" - kehittyvät yhteisöt, mm. Kiina, saattavat omien jättiläismäisten ongelmiensa edessä olla se moottoroiva voima, joka tekee muutoksen.

Saattaa olla, että kansallinen herääminen ymmärtämään muuttujia ja taito mallinnuksesta generoituu maailman suurimmilta oppimisen markkinoilta. Materiaalinen kulutuskasvu hyljätään lyhyen länsiopin ja -vaikutteen jälkeen mahdottomana yhtälön osana maailmanjärjestyksen muuttujaparemetreissa. Muodostuuko positiiviseksi kohtaloksemme Kiinan suuren miehen Deng Xiaoping ´in 2) arvoituksellinen lause kehoituksesta rikastua, mutta millä lailla ja millä välineillä? Mitä hän viime kädessä tarkoitti "rikastumisella"?

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.com/2007/05/hitaat-muut...

Käyttäjän Minnamaarialax kuva
Minna-Maaria Lax

Yhä useammat ihmiset valitsevat tietoisesti elämäntavakseen leppoistamisen. Oravanpyörä jää taakse ja itse elämisellekin jää aikaa.

Mielenkiintoinen oli Nalle Wahlroosin kommentti asian tiimoilta jokunen aika sitten. Hän omassa artikkelissaan suorastaan syyllisti leppoistajakaartin. Mutta onhan se tietty niin, että mitä useampi kansalainen leppoistaa elämänsä, sitä vähemmän hunajaa virtaa Nallen kitaan.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Onko leppoistaminen siis vähennystä, ehkä se puolet pois. Myös palkasta jotain pois, ja hinnat alkavat laskemaan, ja raaka-aineita ja energiaa tarvitaan vähemmän.

Käyttäjän Minnamaarialax kuva
Minna-Maaria Lax

Onhan se vähennystä, vuorotteluvapaan tapaan. Varmaan tapoja toteuttaa on yhtä monta kuin on toteuttajiakin, mutta yhteinen piirre lienee se, ettei tavoitella aina sitä ylempää porrasta vaan ollaan valmiita vapaaehtoisesti astumaan alemmallekin.

Tietty kysyntä vähenisi, mikä saattaisi johtaa ennen pitkää deflaatioon.

Olisi mielenkiintoista nähdä, mihin leppoistaminen valtavirtana johtaisi. Paratiisiin vai katastrofiin?

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Olemmeko kerska- ja näyttötalouskulttuuri ja vähentääkö vuorotteluvapaa kulutusta?

Jukka-Pekka Vasara

Julkisella sektorilla on satoja tuhansia tällaisia leppoistajia. Ei leppoistajat voisivat pikku hiljaa jo lopettaa näiden elätyksen.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Laulammeko laulun: "Menoolippu, ... menoolippu, menoolippuu oo - oo-on".

Ilkka Luoma

Löydämmekö muusta eläinkunnasta esimerkkejä "leppoistajista"?

Käyttäjän Minnamaarialax kuva
Minna-Maaria Lax

Tulee ainakin yksi heti mieleen, kotiini aikanaan muuttanut kulkukissa. Ei sen suurempaa leppoistajaa löydy. Ennen piti taistella niin ruoasta kuin reviiristäkin, mutta kun tilalle tarjottiin täyttä ruokakuppia ja lämmintä sänkyä, niin johan kelpasi. Asennemuutos ja sopeutuminen vei toki aikaa.

Ilkka Luoma

Entä jos ME heittäydymme kulkukissaksi, kuka täyttää kuppimme? ;)

Käyttäjän Minnamaarialax kuva
Minna-Maaria Lax

Pohtimisen arvoinen kysymys mutta niin on sekin, uhratako kaikki talouden alttarille? Joku tavoittelee elämiseensä 5000 euroa kuussa ja toinen taas 1000 euroa.

Ilkka Luoma

Lopulta joku/jotkut maksavat laskun - biosfäärillisesti laskun maksaja on aina evoluutiosta sopeumansa saava luonto ja ympäristö. Luonnossa ei ole vapaamatkustajia.

Leppoistaja voi pienetää palkkaa, vähentää ostovoimaansa ja siis lopulta pudottaa materiaalista kulutustaan. Henkisyytemme kulutusta sitä vastoin voimme reippaasti lisätä :)

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Hei haloo, mitä leppoistajat ovat? Mehän tarvitsemme ahkeroitsijoita!

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Taloustieteilijät tietävät helpon keinon, jolla saamme aikaan nollakasvun tai miinusmerkkisen kasvun Suomeen tai Eurooppaan. Tämä olisi erittäin helppo toteuttaa, jo on toteutettu jo Japanissa, jossa talouskasvu on ollut jo yli vuosikymmenen nollatasolla.

Lopetetaan maahanmuutto.

Maahanmuuton lopettaminen ja rajojen sulkeminen vähentää työvoiman tarjontaa niin paljon, että talouskasvu pysähtyy kuin seinään.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Kansantuotteen kehitys maahanmuutolla ja 3 % talouskasvulla 24 vuoden ajanjaksolla, laskenut Mikko Ahola (saa lainata)

100
103
106
109
113
116
119
122
126
130
134
138
142
146
151
156
160
165
170
175
181
186
192
197
203

Talouskasvu ilman maahanmuuttoa seuraavan 24 vuoden ajanjaksolla

100
100
100
...
100

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Vuodesta 2015 alkaen:

2015 100
2016 97
2017 96
2018 95
2019 92
2020 88
2021 87
2022 84
2023 80
2024 75
2025 70
...

Ilkka Luoma

Kuinka pitkälle tuo ylempi sarja voi jatkua?

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Siis luontainen reviiripuolustus käyntiin?

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.com/2008/01/reviirien-j...

(EU- Schengen avasi uusia maita vapaan tarkastamattoman liikkumisen helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi)

[ ... Pääministeri Vanhanen julisti Tallinnassa uuden liikkuvuuden alkaneen, kun mm. Eesti liittyi Schengen-alueeseen. Nyt vaihtuvat Suomen ja Eestin välillä työ, vapaa-aika, tavarat ja rikokset helpommin ja nopeammin kuin aiemmin ... ]

Ihmisten ja eläinten yhteisöt ovat kuitenkin kaikkinensa täynnä rajoja - niin heimollisina, suvullisina kuin alueellisina. Rajat ovat tehdyt turvaksi aina jotakin vastaan. Raja on merkki uuden vaikutusvallan alkamisesta. Suomen ja Venäjän raja on vedenjakaja, jossa kohtaavat uskonnot, kulttuurit, tavat, politiikka ja kauppa.

Eläinkunnassa on miljoonia vuosia vaikuttaneet muuttumattomat reviirit. Reviireillä turvataan suvunjatkantaa, hallitsemista ja riittävästi niukan toimeentulon hankkimista. Rajat aitaavat reviirin lajikohtaisesti ruoan hankinta-alueeksi kuin geenistöllisen jatkumon turvaksi. Raja on este vieraan vaikutteen uhalle aina joltakin vallatulle alueelle, jolla halutaan yllläpitää sille jyvittynyttä valta- ja hallintajärjestelmää.

Välttääkseen yksipuolista geeniperimää, eläinkunnassa aika-ajoin käydään taistelu vallasta ja suvunjatkamisen oikeutuksesta. Vahvempi voittaa ja jatkaa perintökaarensa ominaisuuksia päämääränä puhdas itsekkyys oman vahvuuden jatkamiseksi. Eläinkunnassa harvoin reviirit sekoittuvat samalla lajilla - sotakin syttyyy vain rajoilla tai sen ylityksestä. Raja on periaatteessa rauhan takaaja ja turva omien geenien lisääntymiselle.

Rajat takasivat reviireinä erilaisuuden ja monet tavat, jotka värittävät ihmiskunnan alueellisia eroja niin tapoina, uskontoina kuin yhteiskuntamalleina. Kansakuntien monimuotoisuus on perua reviireistä ja rajoista. Rajoja on suljettu ja avattu, mutta aina meille on jäänyt vähintään henkilökohtaiset reviirit. Rajoja on valtiotkin täynnä - kunta, maakunta, suku, perhe ja lisääntymisreviirit. Samankaltaiset hakeutuvat yleensä yhteen, ja rajat tekevät erilaisuutta valintoihin.

Voimakas suku, laji tai eliö valtaa aina tilaa heikommalta. Passiton ja avoin raja helpottaa lisääntymisalttiimpia helpomman elämän alueille toteuttamaan omia tapojaan ja mallejaan. Osa sulautuu ja osa jakaantuu. Uskonnot pysyvät ja tavat leviävät uusille alueille. Sitkeimmät ja konservatiivisimmat maahanmuuttajat hiljalleen valtaavat heikomman jo alueella tai maassa olleen elintilan. Historia kertoo runsaasti degeneroituneista kansoista, jotka ovat hiljalleen hävinneet historian hämärään..

Avoimet rajat haastavat "alkuperäväestön". Luonnollinen sikiäminen sekaannuttaa ja monipuolistaa kulttuureja kuin tapoja ja uskontojakin. Syntyy suvaitsevuutta, mutta myös ristiriitoja - äärimmillään rasismia, jossa alkuperäinen vastustaa uusia virtauksia jo geenistöllistenkin syiden vuoksi. Eläinkunnassa vallitsee edelleen vahvat reviirirajat turvaten sopivasti geenistöllisen "puhtauden".

Eurooppa on ottanut vastaan runsaasti maahanmuuttajia, koska "valkoiselle markkinaihmiselle" eivät kelpaa "alimmat" suoritetyöt - näin tapahtuu myös Suomessa. Maamme saa kaivattua työvoimaa, koska ikääntymisemme, vähälapsisuutemme ja innoton suvunjatkanta eivät tuota riittävästi omaa "verta" omine tapoinemme ja malleinemme.

Schengen avaa rajoja myös rikollisuudelle, se haastaa poliisit huumeiden vastaisessa taistelussa, kuin järjestäytynyttä rikollisuuttakin vastaan. Ennen kaikkea rajojen avaus passittomuudelle avaa työvoiman mm. Latviasta, joka esimerkiksi voitti EY-tuomioistuimessa ratkaisevan työehtosopimuksiin liittyvän kiistan. Ruotsissa voidaan EY-päätöksen jälkeen tehdä työtä myös Latvian työehtosopimuksilla.

Latvialaiset, kuten puolalaisetkin voivat nyt tulla Suomeen tekemään samalla vapautuksella työtä huomattavasti pienemmillä palkoilla kuin omamme. Samalla ratkaisemme työvoimapulamme ja kilpailukykymme - palkkakustannukset pienenevät, mutta saamme lisääntyvästi uutta verta kansallisesti peri konservatiiviseen maahamme.

Suomi on perinteellisesti ollut varauksellinen maa maahanmuuttajille. Meillä on tapamme, mallimme ja luonteemme - me emme halua liiallista sekoitusta. Suomalaiset ovat itse sekoitusta pitkältä kansainvaellukselta, joka alkoi noin 12.000 vuotta sitten Aasiasta, haaraumaveljiemme esiintyessä Väli- ja Etelä-Amerikan alkuperäintiaaneina!

Viimeiset dna-tutkimukset kertovat heimoreviirillisen vaelluksemme alkaneen nykyisiltä Kiinan alueilta läpi Venäjän. Suomi on kaltaisensa kansa, joka sai paljon vaikutteita myös lännestä - olemme todella vedenjakajalla ainutlaatuisessa asemassa EU:n jäsenenä. Meille on ratkaisevasti erilainen identiteetti kuin esim. ruotsalaisilla.

Suomi pysyy parhaiten monimuotoisena ja omannäköisenään lisääntyen riittävän omaehtoisesti tukien piirteitämme kansojen kirjossa. Vaimon ja miehen hakumatkat ulkomaille/ulkomailta ottavat vastaan aika-ajoin vieraita geenejä reviiriemme ulkopuolelta turvaksi kehitykselle.

Eläinkunta on pärjännyt maailmassa reviiriajattelulla miljoonia vuosia muuttamatta elinympäristöään liiaksi. Rajojen avaamisella on puolensa ja ennustetaankin, että viimeinen suomalainen blondi kuolee yksinäisyyteen Pohjois-Karjalan korvessa noin 150 vuoden kuluttua. Elämme koko ajan hitaiden muuttujien maailmassa.

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.com/2008/01/reviirien-j...

Ilkka Luoma

Luonto ja ympäristö "näkee" kasvun materiaalien ja energian kiihtyvänä käyttönä - onko Japanissa näiden käyttö vähentynyt?

Ilkka Luoma

Filosofisesti näennäinen kasvu on uudelleen järjestäytymistä.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Miltä kasvu näyttää atomien maailmasta?

Ilkka Luoma

Ei miltään, sidokset vain muuttuvat, kunnes nekin hajoavat - lopullisesti.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Keskusteluketjusta syntyikin opillinen eeppos ja älyllinen järkäle! :)

Ilkka Luoma

Se hyvä, sillä lopulta meidät täysin elättävä ympäristö kokee vain kasvun suurimmaksi uhakseen, jos kokee sitäkään. Ihminen katoaa, luonto/ympäristö ja kemia eivät.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Aineen ja energian häviämättömyyden laki ja laki vääjäämättömästä lämpöliikkeen hidastumisesta, jäljellä nk. 3 kelvinen taustasäteily.

Ilkka Luoma

Millainenhan 'taustasäteily' hohtaa meitä johtavien ihmisten päässä, onko siellä ajatusliike yhtenäisyydestä lakannut jo kokonaan! ;)

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Aineen ja energian häviämättömyyden laki ja laki vääjäämättömästä lämpöliikkeen hidastumisesta, jäljellä nk. 3 kelvinen taustasäteily.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Otsikon kysymyksen vastaus:

Koska haluamme aina jatkuvasti lisää, lisää ja vielä kerran lisää!

Toimituksen poiminnat