EKP painaa tyhjästä rahaa
Lähiradiossa talousviisaat keskustelivat torstaina 29. joulukuuta 2011 EKP:n myöntämästä massiivisesta pankkirahoituksesta – digitoimalla euromääräisiä bittejä pankkiverkkoon jaettavaksi paremmalla korolla eri taloushädän alaisille valtioille —
"Yksinkertaisena ja neuvottomana kysymään vilpittömästi mistä tämä raha tulee? Vastaus talousviisailta oli:
…
"Ei mistään, nuo numerot ovat digitaalisia binäärijonoja tietojärjestelmissä, joita jatkolainaamalla kehitetään tyhjästä mukavat korkotuotot pankeille ja samalla kun rahaa on yllinkyllin, putoaa Kreikankin lainojen korko alle seitsemän prosentin".
Kun EKP antaa pankeille tämän "tyhjän rahan" yhden prosentin korolla, niin heikkolahjaisempikin poliitikko osaa nähdä, että mukava business pankeille ja lopulta ostovoimaa kuluttajille (äänestäjille), kun vielä Suomi ja muut "hyvin asiansa hoitaneet" euromaat takaavat nämä lainat!
Näin kulutuksen hillitön pyörä pyörii, kunnes ympäristö sanoo lopulta täysstopin … kestokyky oli saavutettu ja evoluutio romahduksen kautta korjaa ihmistoiminteiset bittivirheet biosfäärikiertoon… (karsiminen uuden biokasvuksi).
Ilkka Luoma
http://www.facebook.com/first.ilkka
[9170/505465]
…
LINK
http://ilkkaluoma.blogspot.com/2007/10/ … aisen.html
"Suomen Pankki huolehti kultakannasta, markoista ja rahan teknisestä riittävyydestä, kuin myös koroista – se oli ennen se. Nyt meillä on eurot ja Euroopan Keskuspankki määrää mistä tuulee, säätelee korkoja ja rahan määrää. Voisiko kotoinen Suomen Pankki olla kansalaisten luottamuspankki pitäen yllä puolueetonta kansantaloutta tukevaa informaatiota toppuutellen mm. yli-innostunutta velanottoamme?…"
Miksi Kreikan, Italian, Portugalin kultavarantoja, jotka ovat huomattavan suuret ei käytetä ko. maiden talouksien pelastamiseen?
Miksi???
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kysymys – kuka ostaisi, jos myisivät? Kiinalaisetko?
Ilmoita asiaton viesti
EU:n keskuspankki ostaisi kullan tarvittaessa vaikka painamalla rahaa ja säilyttäisi kullan holveissaan.
Miksi ei?
Ilmoita asiaton viesti
Tuo oli hyvä huomio, kullalla on ainakin hyvin menevissä maissa suuri kysyntä – Kiina on jo maailman suurin korukullan käyttäjä – kullassa on kuitenkin vähän vitamiineja 😉
Ilmoita asiaton viesti
Sitäpaitsi pitäisi kullan kelvata myös sekä Suomelle että Saksalle jo luvattujen lainojen vakuudeksi?
Pitääkö tällaisiin ehdotuksiin olla talousasiantuntija tai muutoin hölmö -ilmeisesti pelkkä hölmöys riittää?
Ilmoita asiaton viesti
Pakko vielä jatkaa. ”Vitamiineista ” puheenollen tarkoittanette kullan kysyntää/menekkiä. Koska kultaa kaivetaan kaivoksistakin, niin täytyyhän sillä olla menekkiä muutoinkin kuin koruihin.
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Mihin+kultaa+k%C…
Kulta on konkreettista verrattuina vaikkapa puhuttuihin eurobondeihin taikka muuhun typerään paperisälään.
Ilmoita asiaton viesti
Kreikalla on 110 tonnia kultaa ja sehän on hippunen vain. Päivän kurssin mukaan sen hinta olisi noin 4.7 miljardia.
Ilmoita asiaton viesti
Olen taas ja edelleen sitä mieltä, että seuraava talouden Nobel kuuluu nykyajan ehdottomalle edelläkävijälle tuolla viisauden saralla eli Robert Mugabelle, jonka ansiosta Zimbabwessa on vain miljardöörejä ja rahaa on kaikilla.
Muualla tämä bittinikkarointi on vasta välivaihe ennen autuuden konkretisoitumista niin, että sähkö muuttuu paperiseksi mytyksi kunkin tallaajan eli kuluttajan taskuun, lompakkoon tai patjan alle ja sinne.
Ellei talous kasva, veloista ei selvitä ja kestävyysvaje pahenee.
Mikä ei tietystikään koske toivoaksemme Suomea, koska pääministerin tämän aamuisen ilmoituksen mukaan ensi vuonna hallitus joutuu käyttämään säästöjä ja verojen korotuksia velkaantumisen määrän vähentämiseksi.
Toivottavasti nuo hallituksen säästöt eivät ole bittien muodossa vaan ihan rahana.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi menetti oman setelipainon markan myötä, olemme Brysselin liekassa, ja se on tuonut kylläkin melkoisen korkoedun velkaisille! Niin, ja valtavat voitot pikavippaajille.
Ilmoita asiaton viesti
Onkohan Mugabe itse tsiljardööri 😉
Ilmoita asiaton viesti
Veikkaan, että pilven reunalla istuskelevia taloustieteilijöitä naurattaa makeasti, kun katsovat tätä globaalin setelikoneen pauketta ja kuuntelevat talousnerojen selityksiä siitä, miksi isossa maailmassa onnistuu touhu, joka muualla tuhoaa.
Ettei vain olisi eri pelisäännöt?
Vai kestääkö hieman pitempään laajemmalla alueella ennen kuin raja tulee vastaan?
Ilmoita asiaton viesti
Mulla on postimerkkikokoelmassa saksalainen postimerkki 1930 -luvun alusta, jonka nimellisarvo oli 500.000 Saksan markkaa!
Ilmoita asiaton viesti
Koska ihminen on kuitenkin viisas ja it-insinööri kaikkein viisain, on keksitty ratkaisu tuohon ikiaikaiseen ongelmaan eli millä kerätään patjojen alta ylimääräiset setelit pois kierrosta, kun inhalaattoreita tarvitaan hyperventilaation estämiseen.
Keksitään sähköinen raha ja vaivihkaa kriminalisoidaan paperinen tai hankaloitetaan sen käyttöä niin, että kansat luopuvat siitä vapaaehtoisesti.
Ja kas kummaa; nyt voidaan poistaa tai lisätä nollia näppiksellä eikä siihen tarvita kuin yksi vaivainen salasana.
Perpetum mobile.
Tuhatvuotinen valtakunta talouskasvuineen eli numeroineen on täällä tänään.
Ilmoita asiaton viesti
Edellinen tuhatvuotinen valtakunta rakensi sotakonettaa velalla, mutta usko säilyi rahan ja Reichmarkan osalta loppuun saakka.
Ilmoita asiaton viesti
Loppuisivatko jossain vaiheessa raaka-aineet ja energia?
Ilmoita asiaton viesti
Tyhjästä on paha nyhjästä.
Ilmoita asiaton viesti
Lompakot tukkeutuisivat, kuin maksettaisiin palkka banaaneina, joka olisikin paremmin hengissä pitävää 😉
Ilmoita asiaton viesti
Ostin kirpputorilta 100.000 saksanmarkan setelin syyskuulta 1923. Se maksoi euron, mikä oli aikamoinen ylihinta. Maksoin sen kuitenkin mukisematta ja pidän tuota seteliä nykyään aina lompakossani, koska halusin itselleni muistutuksen siitä mihin nykyinen rahapolitiikka johtaa.
Myytävänä oli myös mm. 100 miljardin saksanmarkan seteli, mutta en raaskinut ostaa sitä, koska se olisi maksanut 5 euroa…
Ilmoita asiaton viesti
Mikä muu eläinlaji kerää ostovoimaa varastoon – ehkä oravat…?
Ilmoita asiaton viesti
… Näin muutetaan katteeton printti- ja bittiraha kansantalouksien reaaliseksi käyttöpääomaksi.
~ http://www.hs.fi/talous/a1461210293343?jako=d106b4… –
~ http://www.hs.fi/talous/a1461210293343 –
.
Ilmoita asiaton viesti
…
Luovaa tuhoa odotellessa – kasvuhokema on tapissaan! Kovaa peliä EKP – Frankfurtista … ~ Kovaa pelia EKP – Frankfurtista – keiden kustannuksella? ~ https://areena.yle.fi/1-3500891 –
Ennakoimmeko yleisempää romahdusta luovan tuhon muodossa?
.
Ilmoita asiaton viesti
EKP:n laajennettu osto-ohjelma tukenut Suomen talouskasvua
Laajennetulla osto-ohjelmalla on ollut myös merkittävä vaikutus hintakehitykseen: ilman osto-ohjelmaa inflaatio olisi vuonna 2016 jäänyt selvästi hitaammaksi.
~ http://www.eurojatalous.fi/fi/2016/5/ekp-n-laajenn… –
.
Ilmoita asiaton viesti
… Jan Hurri jatkaa erinomaisten tekstiensä sarjaa. Eurot syntyvät todellakin tyhjästä, varsinkin nyt kun EKP jakaa bittirahaa liki kenelle tahansa, jolla on edes jonkinlainen luotto! Palaamme aiheeseen.
~ http://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2… –
.
Ilmoita asiaton viesti
… Erinomainen kirjoitus jälleen taloustoimittaja Hurrilta. Tiedetty muuttui samalla julkiseksi, EKP painaa katteetonta rahaa koneet savuten, tai ei oikeastaan edes savua, vaan EKP Suomen tapauksessa Suomen Pankin kautta laskee valtiomme kassaan katteettomia bittieuroja valokaapelit pullollaan
Ilmoita asiaton viesti
… EKP on näin todellisuudessa tarkoittanut massiivista katteettoman rahan eli setelipainokoneen punaisena pyöritystä. Jaettu raha on ollut liki ilmainen tapa saada rahaa lisää tyhjästä, jotta ostaisimme enemmän, että olisi kasvua. Inflaatio pitää saada säädettyyn ”vakioon”, jotta kulutus lisääntyy, joka on paljolti se elintason mittari. EKP haluaa suosia tietämättään näyttö- ja vertailutaloutta! Verrantona voidaan sanoa Kiinan aidosti työllä hankitun rahan määräksi varastona eli valuuttavarantona olevan ~3300 miljardia US dollaria eli x euroa, EKP’ n katteettoman setelipainokone-erän ollessa ~2280 miljardia euroa. Vastaavasti USA’ n sotimisvoimamenot ovat vuodessa noin 900 miljardia US dollaria eli noin 700 miljardia euroa. suomen valtio budjetti ensi vuodelle lienee noin reilu 50 miljardia euroa …
~ https://www.hs.fi/talous/art-2000005423246.html –
.
Ilmoita asiaton viesti