Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Uskonto on valistunut yhteenkuuluvuuden luojaksi

Aika-ajoin "pakanat" ja itseensä jopa sokeasti luottavat ovat erottamassa kirkkoa valtiosta, mutta vähintäänkin kirkollisveroja välttääkseen eroamassa itse - erityisesti joulukuussa, jotta verosäästö astuisi voimaan pikaisesti. Uskonto on pelastus ja vihan kohde. Kun menee huonosti, haetaan turvaa korkeammista voimista - kun taas menee hyvin, luotetaan vahvasti omaan egoon ja autuaallisuuteen ...

---

 

[2006]  Suunnitelmallisesti kansalaisia informoiva Helsingin Sanomat, NYT -liitteessään räväytti julkituonnin ja mielipidevaihdon lakialoitteesta (kirkon lopullinen erottaminen valtiosta), jolle ei ole kannatusta juuri missään. Uskonnonvapaus on Suomessa toisiasia ja jokainen voi erota halutessaan "valtionkirkostamme". 85% suomalaisista kuuluu kristilliseen kirkkoon. Kristillisyys tavallamme sopii meille ja "pahinkin" pakana viimeisen hetken lähestyessä nöyrtyy siunaukseen toivona vähintään mielenrauha. 


Ihminen tarvitsee jonkun mihin uskoa, kun mieli ei riitä kaikkea selittämään arkijärkevästi.Markkinatalouden kehdossa, taseiden valtakunnassa, USA:ssa suurin katastrofi-inhimillisyys ja -rahoitus lähtee kirkoilta, vapaaseurakunnilta ja muilta hyveeseen uskovilta tahoilta (mm. New Orleansin pyörremyrskykatastrofin jälkihoidossa 2005-2006).

 

"Sosiaaliturvattomassa" USA:ssa uskontokuntien vapaaehtoisella avustustoiminnalla on merkittävä asema hädänhetkellä. Suomessa Kirkon Ulkomaanapuun ja Punaiseen Ristiin luotetaan eniten. Meillä lapset kastetaan suurimmalta osin papin läsnäollessa, miksi? Naimisiinkin me haluamme kirkossa, miksi? Kuolinvuoteella moni jumalan kieltäjä nöyrtyy ja kutsuu jatkoelämän toivossa papin paikalla, vähintäänkin sopiakseen maatumisensa tapahtuvan siunatussa mullassa. 

Uskonto on hyve ja hyveen tunnustus luo inhimillisyyttä tähän yltiöoptiopublikaanien, massakuponginleikkaajien ja qvartaalien pinnallistamaan maailmanmenoon. Uskonto luo lohdun syrjäytyneelle. Kirkoissa ja seurakuntasaleissa istuu sunnuntaisin moni unohdettu yksinäinen; hänen saadessa avoimien pääsymaksuliputtomien ovien päiviltä huomiota itse sytytettynä ja taivaallisen valon avustamana toivosta kohdata jokin, johon voisi kuulua ja samaistua.

Uskonto on kehittynyt länsimaissa "miekka ja risti" ajoilta suuresti tasapainoittavaksi instituutioksi köyhän ja rikkaan yhteisessä maapallossa. Viimeisessä "yksiössä" eivät taselaput ja avustavat päätösviennit helpota ja tuo huomisen "varmuutta". Rikkainkaan kulutusjuhlija ei tunne turvallisuutta lopullisen lähdön matkalla, meklaroidusta sijoitussalkun pulleudesta huolimatta.

 

Viimeisen option tasearvo määräytyy aivan muilla arvoilla, siihen ei vaikuta maallinen sijoitus, kuin korkeintaan arkun pintamateriaaleihin. Sijoitushaukka ja "tuottoa korolle"-elämänkatsomus kohtaa viimeisen kysymyksen, johon hän ei pörssikurssianalyyseistä lohtua saa, lopullinen "sijoitustieto" jää arvoitukseksi. Henkinen epävarmuus tyydytetään nöyrtymisenä sen ainoan "markkinavoiman" edessä, epätietoisuuden kalvaessa osuuksista, mitä kohtalo on varannut. Uskonto tuo tyyneyttä kysymyksiin, joihin ei ole vastauksia.

Vapaassa maailmassa valinta on ihmisen. Valinnoissamme me olemme kuitenkin yhteisö, jossa tulisi huomioida lähimmäinen. Uskoi ihminen Jumalaan tai ei, niin uskonnon opetus lähimmäisen huomioon ottamisesta luo osallistumista ja oloa yhdessä niin "pakanalle" kuin tosiuskovaiselle.

 

Uskontoa ei voi kyseenalaistaa, koska jos yksikin siihen uskoo, on se hänelle pyhä. Toisen pyhän arvostaminen, kuten itsensä pyhää haluttaisiin arvostettavan, luo kunnioitusta ja helpottaa yhteisissä päätösvalinnoissa. Markkinatalous on maallistanut elon. Arvoasetelmat pohjaavat kykyyn kuluttaa ja ansaita. Kähmintä ähkyilijöistä on tullut itseriittoisia, minkään riittämättä heille. Suuressa Kirjassa opetetaan, kuinka niukkuutta voidaan hyvällä tahdolla jakaa tasaisesti, sen riittäessä kaikille. 

Uskonnon merkitys on ihmiskohtainen ja sen valinnan tekee kukin oman tietämys- ja tunnetason mukaisesti. Suurinkin professori tietää kuinka vähän hän itseasiassa tietää. Uskonto ja usko omaan hartauden valintaan antaa helpotuksen tietämättömyyden ja neuvottomuuden edessä. 

On sanottu, että Jumala asuu meissä kaikissa, tuo tuntuisi olevan oikeudenmukaisin johtopäätös, koska silloin voimme itse valita herkkyysasteen uskoomme. Lopulta kuitenkin energia, liike ja materia ohjaavat meidät viimein sille kuuluisalle portille antaen lainan takaisin luontoon, jota niin suuresti olemme yrittäneet tuhota. Luonto on me, tiedon täyttymys ja ympäristö.


Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.com/2006/04/uskonto-on-valistunut.html


Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Jumalan omiminen ja vangitseminen johonkin väsyneeseen "omaan" viitekehykseen, on se, mikä on ongelmallista. Uskonnot ovat usein aika tyylipuhdasta narsismia. Tyhjää triviaaliuden ja pintahileen korostamista, jopa vallanhalua ennemmin kuin aito pyrkimystä selittää mitään.

Ymmärrän mielestäni sen, minkä kristitty kokee jumalaksi. Luulen ymmärtäväni jossain määrin myös sen, minkä muslimi kokee jumalaksi. Se kokemus ei häviä, vaikka liittäisin sen kiviröykkiöön pihan kulmassa. Kiviröykkiö on yhdentekevä. Kokemus jumalasta on todennäköisesti joka ihmiselle suht sama. Haparoimme vain ja ainoastaan kyvyttömyydessämme muodostaa riittävän tarkkaa kieltä ja pakkomielteessämme määritellä. Mitä tarkempi kieli, sitä harvempi sitä ymmärtää. Siksi pyörimme edelleen alhaisimman yhteisen nimittäjän nurkissa toistellen tuhansia vuosia vanhoja tarinoita kuvitellen, että totuus on niissä. Aikalaistotuus niissä toki on, ei juuri muuta. Ne ovat mystisiä ja täynnä kieltä, jollaista kukaan ei enää kirjoita. Ne ovat yhtä mystisiä kuin lapsen muistikuvat aikuisen mielessä.

Ilkka Luoma

Olisiko Sinulla Jumalaa/ jumala, jos tietäisit kaikkeen, aivan kaikkeen täyden totuuden ja tiedon?

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

En tiedä.

edit. Vastasin ehkä turhan äkkiä. En edelleenkään tiedä, mutta minä en usko ihmisen kykenevän siihen. Jos ajattelee sitä niin, että tieto kasautuu. Jos meillä joku päivä olisi tieto kaikesta, mistä saataisiin se, joka sen pystyy näkemään/käsittämään? Voimme korkeintaan simuloida riittävän tarkasti, eikä meidän mielemme taida voida mitään absoluuttisen tarkkaa tuottaa. Sen sijaan meillä on kyky kokea ja ymmärtää silloinkin kun sanoja ei ole. On vaikea kuvitella, että kykymme ymmärtää ja kokea olisi sattumankauppaa. Kaiken kehityksen, liikkumisen, rauhojen, sotien, sivilisaatioiden ja luonnonmullistusten jälkeen meissä silti on paljon ymmärrystä, jota yritämme sanoilla, numeroilla, väreillä ja äänillä vangita muiden nähtäväksi. Ajattelen, että siinä jää matkan varrelle aika paljon.

Ilkka Luoma

Asetammeko itsellemme Jumalan/ jumalan, kun tieto ei riitä kaikkea selittämään - on tuntemattomia jumalallisia alueita olevaisuudessa ja universumissa.

Mikko Hautanen

Kristinusko esimerkiksi on niinkin mahtava yhteenkuuluvuuden luoja, että erilaisia ja eripuraisia kirkkokuntia on vasta 34 000. Viimeksi ev. lut. kirkon arkkipiispa kehotti - varmaan silkasta yhteenkuuluvuuden riemusta - Luther-säätiötä perustamaan omansa.

Amerikkalaisten yhteisvastuuta, joka tietysti on hieno asia, jaksetaan mainostaa. New Orleansin hurrikaanikatastrofin juurikin pitäisi osoittaa, mikä ero on toimivilla yhteisesti rahoitetuilla julkisilla palveluilla ja yksityisellä hyväntekeväisyydellä. Valitsisin suomalaisen järjestelmän kattavuuden koska tahansa. New Orleansissa katastrofin luokattoman huonoon jälkihoitoon tosin liittyi myös paljon pahaa tahtoa. Tiettyjä afrikkalais-amerikkalaisten asuttamia alueita ei haluttukaan kunnostaa eikä asukkaita palauttaa koteihinsa.

Jukka Johansson

Ei New Orleansin mustien alueita ole vieläkään korjattu, eikä tulla koskaan korjaamaankaan. Sinne homehtuvat. Minne ne ne kaikki keräysrahat mahtoivat kadota?

Ilkka Luoma

Mikään raha ei riitä kaiken korjaamiseen. Osa lahoaa ja suurin osa korjataan muualle!

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Eikä korjata, päästiin eroon yhdestä slummista - näin mahakas ja varakas ajattelee.

Ilkka Luoma

Ostovoimakkaampi enemmistö toimii aina ja joka paikassa suurelta osin oman edun mukaisesti - so. nk. vahvemman oikeus ja heikommalle almu!

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Näinhän tuo voitokas miljoonia vuosia vanha eläinkunta on toiminut, ennen sukupuuttoaan.

Ilkka Luoma

Vrt. maassamme seurakuntien ruokajakelut.

mikael torppa

Ilkka: "On sanottu, että Jumala asuu meissä kaikissa, tuo tuntuisi olevan oikeudenmukaisin johtopäätös, koska silloin voimme itse valita herkkyysasteen uskoomme. Lopulta kuitenkin energia, liike ja materia ohjaavat meidät viimein sille kuuluisalle portille antaen lainan takaisin luontoon, jota niin suuresti olemme yrittäneet tuhota. Luonto on me, tiedon täyttymys ja ympäristö."

Raamattu ei opeta eikä sano noin. Raamattu sanoo että Jumala on ainoastaan niissä jotka uskovat Herraan Jeesukseen niin kuin Raamattu sanoo. Toisinsanoen Jumala on vain Jeesuksessa pelastuneissa.

Sinun kommenttisi tuo hyvin esille sen kuin kehitysopillisen maailmankatsomuksen omaava pitää luontoa luojana (jumalatar äitiluonto). Uskonto josta kirjoituksessasi puhut sopiikin täysin kehitysoppi uskonnoksi sillä evoluutioteorialla on koitettu selittää asioista joita ei olla ymmärretty tuomaan helpotusta tietämättömyyden ja neuvottomuuden edessä.

Kehitysoppi on ja pysyy teoriana eli hypoteesina jota ei voida todistaa ja joka sotii tieteellisia havaintoja ja luonnon omaa todistusta vastaan. Kehitysoppi on täysin uskon varassa oleva uskomus. Uskon varassa olevat uskomukset ovat uskontoja.

Raamattu ei opeta vain uskon varassa olevaa uskomusta vaan uskoa maailman kaikkeuden Luojaan joka antaa itsestään tiedon niille jotka sitä Häneltä nöyrtyvät pyytämään. Raamattu ei opeta uskontoa jossa ihmine toimii vaikuttajana vaan uskoa jossa Jumala pelastaa ihmisen ja antaa ihmiselle ymmärryksen ja tiedon itsestään.

Joh.7:16 Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Minun oppini ei ole minun, vaan hänen, joka on minut lähettänyt.
7:17 Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, tulee hän tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta, vai puhunko minä omiani.

Minä tiedän että Jumalan sana on totta sillä ne jotka tahtovat tehdä Hänen tahtonsa tulevat tietämään onko Raamatun sana Jumalasta vai ei.

Joh.14:17 totuuden Hengen, jota maailma ei voi ottaa vastaan, koska se ei näe häntä eikä tunne häntä; mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy teidän tykönänne ja on teissä oleva.
14:18 En minä jätä teitä orvoiksi; minä tulen teidän tykönne.
14:19 Vielä vähän aikaa, niin maailma ei enää minua näe, mutta te näette minut; koska minä elän, niin tekin saatte elää.
14:20 Sinä päivänä te ymmärrätte, että minä olen Isässäni, ja että te olette minussa ja minä teissä.
14:21 Jolla on minun käskyni ja joka ne pitää, hän on se, joka minua rakastaa, mutta joka minua rakastaa, häntä minun Isäni rakastaa, ja minä rakastan häntä ja ilmoitan itseni hänelle."
14:22 Juudas, ei se Iskariot, sanoi hänelle: "Herra, mistä syystä sinä aiot ilmoittaa itsesi meille etkä maailmalle?"
14:23 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jos joku rakastaa minua, niin hän pitää minun sanani, ja minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen tykönsä ja jäämme hänen tykönsä asumaan.
14:24 Joka ei minua rakasta, se ei pidä minun sanojani; ja se sana, jonka te kuulette, ei ole minun, vaan Isän, joka on minut lähettänyt.

Ei Jumala ilmoita itseään maailmalle vaan niille jotka Hänen sanansa kuulemisesta tulevat uskoon Herraan Jeesukseen. Niille jotka nöyrtyvät huutamaan synnin hädässä Herraa Jeesusta avuksi.

Ihmiset itse ovat todiste siitä että Jumalan sana toteutuu kirjaimellisesti ja ne jotka uskovat Herraan Jeesukeen niin kuin Raamattu sanoo tietävät ja tuntevat Jumalan ja ne jotka eivät usko eivät tunne Jumalaa. Ja heille Jumalan sana on hullutusta niin kuin Raamattu asian todistaa.

Tähän tietämättömyyteen ja Jumalan tuntemattomuuteen epäuskoiset ihmiset keksivät sitten itselleen jumalia joista jumalatar äitiluonto on suurin epäjumala. Eli kehitysoppi uskonnon jumalatar (luonnon voima luoda eliöiden perimään ennestään täysin uutta ja hyödyllistä materiaa tyhjästä) joka on keksitty tuomaan helpotusta ja lohdutusta epätietoisuuteen kun ihmisen oma tieto/ymmärrys ei riitä kaikkea selittämään.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Huolellisesti laadittu (aito)kritityn vakava seloste; millainen olisi vastaava hindulainen, sintolainen tai muhamettilainen versio?

Raimo Rantanen

"Kehitysoppi on ja pysyy teoriana eli hypoteesina jota ei voida todistaa ja joka sotii tieteellisia havaintoja ja luonnon omaa todistusta vastaan."

Eiköhän tämän kohdan jälkeen ole turvallista sanoa, ettei kirjoittajalla ole mitään kompetenssia puhua ko aiheesta. Tarkistapa nyt vielä mitä tarkoitetaan teorialla ja käy joskus vaikka luonnontieteellisessä museossa katsomassa niitä todisteita.

Ilkka Luoma

Jokaisella ihmisellä on oikeus valitsemaansa uskoon. Arvokkaaksi tuo valinta tulee silloin, kun henkilö vilpittömästi on uskonsa takana ja noudattaa aidosti ja vapaaehtoisesti asetettuja "sääntöjä" - kaikissa uskonnoissahan on joka tapauksessa säännöt ja lait.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Onko vannoutunut pakana kuitenkin uskossaan uskovainen?

Toimituksen poiminnat