Globaali työn uudelleenjaon taistelu
Pitkä vientiylijäämien aikakausi on päättynyt – 1990 -luvulla alkanut laman jälkeinen palkkamaltti osaltansa tepsi ja saimme reipasta kilpailukykyä vientitoimintamme eduksi, josta pitkälti elämme nykymallisessa kasvuhokemallisessa materiaalimarkkinataloudessa.
”Jouluna 2007 1] Suomen Pankki varoitti vientikaupan ehtymisestä. Tuo ennuste on nyt totta. Miksi vain Suomen Pankki oivalsi varoittaa, miksi esimerkiksi silloinen valtiovarainministeri Jyrki Katainen (Kok.) ei juurikaan noteerannut varoitusta? Mitähän Jyrki pohtii nyt?
Merkittävin huomio oli Kataista edeltävältä ajalta, jolloin valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (Sdp) totesi 2] meillä Suomessa menevän niin lujaa ja hyvin, että jotain on nyt jäänyt huomaamatta! Mitähän Eero pohdiskeli tuon jälkeen ja tänään?”
Oli erityisen lohduttavaa kuulla, kun pääministeri Jyrki Katainen oli nostamassa "uudeksi nokiaksi" peliteollisuutta, joka on osa viihteen maailmaa. Näinköhän viihde ja pelaaminen elättävät suomalaiset, näinköhän muu maailmaa pelaa pelejään riittävästi, jotta meille muodikas ilmaisu "hyvinvointivaltion turvaaminen" onnistuu? Näinköhän kasvava velkamme muuttuu pelaamalla saatavaksi?!
....
Mitä kirjoitimme vuonna 2007?
Nostammeko liikaa palkkojamme - kuinka käy kilpailukykymme?
( osingot, palkkiot, optioetuudet ja vihdoin myös rahvaan palkat - nousukierteessä )
[ ... palkansaajat ulosmittaavat urakalla takavuosien palkkamalttia, joka nosti Suomen vientitoiminnan ennätyksiin - mahdollistaen kulutuskasvun vailla vertaa. Ensin (vienti)yritysten tuloksista mittasivat omistajat osinkoina ja sitten johtajat nousevina palkkoina, palkkioina ja optioina ... ]
Suomi on käytännössä täysin vientitoiminnasta riippuvainen maa. Ulkomaankauppa on miltei puolet bruttokansantuotteestamme. Puolet energian raaka-aineista tuodaan ulkoa, kuten monet muutkin raaka-aineet, koneet, laitteet ja investointitavarat. Lisäksi meille niin rakkaat autot tuodaa 100 prosenttisesti.
Tuonti maksetaan tunnetusti viennillä. Globalisaatio ajaa kilpailun sellaiselle tasolle, että meillä tulee olla jatkuva tuote-, innovaatio-, keksintö- ja menetelmäkehitys päällä pärjätäksemme muille, erityisesti nouseville idän kansantalouksille.
Kilpailukyvyn yksi mittari on kustannustehokkuus
Palkat sivukuluineen ovat osa kustannuksia. Tänä vuonna rikottiin useiden vuosien palkkamaltti, jotka kiteytyivät tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin. Tämän vuoden irroitettu "tuporatkaisu" saattaa olla kohtalokas löytöretki ymmärrykseen, mitä palkkakustannukset merkitsevät kilpailukyvyssä.
Vienti, tuonti kuin markkinataloutemmekin kulminoituu tänä päivänä kasvun lukuihin
Meidän on tunnollisina kuluttajina otettava osaa ostotalkoisiin, jolla ylläpidämme kasvua, joka mitataan määrissä ja rahassa. Onkin tärkeää, että kasvamme - näin huudetaan kaikista linnakkeista: Eduskunnasta, hallituksesta, ministeriöistä, Suomen Pankista, teollisuudesta, kotitalouksista ja vieläpä kunnistakin - kaikkialla pitää vain kasvaa.
Mitä enemmän kasvamme, sitä enemmän olemme riippuvaisia tuonnista ja sen sen "maksumiehestä" - viennistä. Riippuvuutemme ulkomaantoiminnoista kasvaa entisestään. Olemme hitsautuneet markkinarahan toiveunimaailmaan, verkostoihin, joita ei valvo tai ei pysty valvomaan kukaan. Olemme rahan ja tavaravirtojen armoilla. Näillä virroilla on vain yksi hokema - se on kasvun ja globalisaation hokema.
Mikäli suomalaiset haluaisivat irtiottoa pelastaakseen ympäristönsä, sielunsa ja yhteishengen, tulisi meidän omavaraistaa toimintaamme. Nyt me EU-politiikan vuoksi menetämme tuotanto-osia, joista Kekkosen aikakaudella ei oltaisi keskusteltu puolella sanallakaan.
Suomi on riittävän suuri maa...
tuottaakseen miltei kaiken sen tarpeellisen mitä elinehtoihimme kuuluu - tosin näin joutuisimme kaventamaan kulutusjuhlaamme, ehkä "innoittelu parkkeja" Lempäälän malliin ei rakennettaisi niin paljon. Ehkä kyläkaupat eivät kasvaisi tavararöykkiöitä muistuttaviksi kiinalaisten tuotteiden kulutuselämyskeskuksiksi.
Jos nyt kuitenkin haluamme pitää kiinni kulutusiloittelun hulluista päivistä, on meidän valvottava kilpailukykyämme. Herää vain kysymys, miksi juuri nyt tapahtuu kilpailukyvyn ulosliputus. Muistattakoon, että jo muutama vuosi sitten yhtiöiden osinkoja nosteltiin, palkkioita koroteltiin ja niin bonuksia kuin optioetuuksia ajattelemattomasti jaeltiin. Oliko/ onko nyt "rahvaan" vuoro kartuttaa ostovoimaansa?
Tilastot kertovat erinomaisesti kuinka positiivisesti vienti-tuontibalanssi on toiminut
Olemme vieneet kuin viimeistä päivää. Yhtiöt ovat kartuttaneet omaisuuseriään ulkomailla omistaen enemmän kuin koskaan, voittoja vyöryy halpakustannusmaiden "tileiltä" - samalla olemme "tahtomattamme" osallistuneet kehitysyhteistyöhön siirtäen suomalaista ostovoimaa kapeamman leivän tovereille.
Olemmeko liiaksi tuudittautuneet kohta lankeaviin historiallisen suuriin perintöihin, unohtaen, että suurimmalla osalla perinnöistämme on tasearvo, joka voi myös romahtaa - asunnot, mökit, autot ja metsät, kaikella on dynaamisesti kysynnästä riippuva tasearvo. Viime kädessä ruoka, riittävän puhdas ympäristö ja vireä sekä utelias mielenlaatu ratkaisevat pelin. Nämä olisivat meille parhaita perintöjä huomisellemme.
___
VIITTEET
1]
http://ilkkaluoma.blogspot.com/2007/12/taloudessa-tapahtuu-kulutamme-sstmme-ja.html
2]
http://ilkkaluoma.blogspot.com/2006/10/asioita-joista-pankit-eivt-puhu-kuinka.html
Ilkka Luoma
Vientikonsultti - Kiina
[23212]
KESKUSTELU --- TIEDE
..............................................
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
( kuvia saa käyttää vapaasti kirjoituksen yhteydessä - Copyright by Ilkka Luoma 2007 )
Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/5247092 ---
Teksti
Ennen suomalaiset tekivät kaiken itse - vain kahvi ja tupakkikin tuotiin, jos ei kukkaruukussa kasvanut. Kuvan hirretkin käsin veistettynä talo kuvastaa uutteruutta, nokkeluutta ja tahdon voimaa, emme eläneet vielä kulutusjuhlailoittelun aikakautta. Silti ihmiset olivat onnellisempia kuin tänään. Tehtiin töitä, jatkettiin sukua ja suunniteltiin huomista. Talon nimi on Rebulia.
Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/5247097 ---
Teksti
Suomi on erityisesti tuontienergiasta riippuvainen ja koko liikkumisemme perustuu öljytuotteisiin. Tuuli on noussut suurimpaan suosioon, sillä se on täysin puhdasta ja päästötöntä. Purjeveneiden valtakausi oli satoja vuosia. Tuontipolttoaineella on siirelty tavaroita ja ihmisiä vasta noin reilu 100 vuotta. Kuva Loviisasta.
Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/5247108 ---
Teksti
Suomessa on noin reilut kaksi miljoonaa henkilöautoa. Autot ovat meidän varallisuuden, piilotetun mieskunnon, menevyyden ja tavoiteltavuuden mitta. Autot on aina tuotu ulkoa, ... muutama Saab koottiin Uudenkaupungin tehtailla. Autokantamme on yksi Euroopan vanhimmista. Autot ovat myös merkittävä päästölähde ja ulkomaankaupan vajeellistaja. Kuvan "1956" löytyi Helsingin Torni hotellin vierestä.
Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/5247114 ---
Teksti
Suomi on aikakautensa teräsmies - meillä menee pinnallisesti hyvin, mutta sisus ruostuu. Suomi tasapainoilee tuonnin ja viennin ohuella langalla, jonka sidos koko kansantalouteen on niin hyvässä kuin pahassa erittäin suuri.
Kuva 5
--- http://www.panoramio.com/photo/5247140 ---
Teksti
Suomen Pankissa on Akseli Gallen-Gallelan tunnettu teos, jossa siveellinen tyttö koettaa vältellä vakaan Väinämöisen otetta. Rikkautemme on laajat vesistöt, joiden puhtaus on jotain uutta monille kasvaville kaukoidän tiikerivaltioille. Kuinka paljon Suomi jaksaa ottaa puhtaustarveturisteja sotkemaan ympäristöämme.
Kuva 6
--- http://www.panoramio.com/photo/5247157 ---
Teksti
Nokian vaikutus kaikinensa on Suomelle suurempaa kuin arvaammekaan. Nokia vie laadun, osaamisen ja innovoinnin viestiä suomalaisuudesta. Nokia tekee suurimmat voitot kuitenkin Kiinasta. Eduskunta tulevaisuusvaliokuntansa suulla haikailee uutta "nokiaa" - sitä me emme saa, mutta ympäristöteollisuus voi olla klusteri, mistä ammennamme uutta työtä, suunnittelua ja kauppaa - löytyykö nyt Suomesta yhteishenkeä klusterin perustamiseksi? Ympäristöarvot ovat nousemassa ihmiskunnan etusijalle, ja tämä taannee, että lamassakin tämä Ympäristöteollisuus ry tuo menestystä maallemme.
Kuva 7
--- http://www.panoramio.com/photo/5247172 ---
Teksti
Kokoomuksen Katainenkin vaatii kasvua. Jää nähtäväksi mitä merkitsi kaikkinensa Kataisen verhotut lupaukset ja pään nyökytykset hoitajille heidän palkoistaan, kun Tehy on nyt irtisanoutumassa konsensuksesta, jota ennen siivitti Tupo. Mitä merkinnee tämä kuuluisa "500 euroa". Demarit räksyttävät tahollansa - kuinka käy valtiovarainministeri Jyrki Kataisen rock´n roll?
Kuva 8
-- http://www.panoramio.com/photo/5247192 ---
Teksti
Kansanedustajatkin puhuvat kädet viuhuen - kyseessä oli hiukan sivuraiteelta ymmärretty tiestön omistajuus, kun hallitus kaavailee vanhan TVH:n yhtiöittämistä. Edustaja Virtanen liikehtii pöntössä kuuluisa baskeri päässään täysistunnossa, jossa salissa oli kourallinen kuulijoita. Virtanen haluaa mielen maltin kasvua yksityistämisissä.
Kuva 9
--- http://www.panoramio.com/photo/5247213 ---
Teksti
Kokoomuksen edustaja se varsinkin kädet heiluen julisti kasvun politiikkaa, tosin kamppaillen oppositiota vastaan, kun he moukaroivat puheenjohtaja Kataista, jonka ajatellaan "luvanneen" vaali-innoissaan kasvua hoitohenkilökunnan palkkoihin.
Kuva 10
--- http://www.panoramio.com/photo/5247236 ---
Teksti
Demareiden oppositiorivt pitivät. Edustajat kävivät Kokoomuksen kimppuun kuin herhiläiset. Pitivät Kokoomusta syypäänä, kun kansa irtosi Tupo-konsensuksesta lupaillen holtittomia "palkkalupauksia".
Kuva 11
--- http://www.panoramio.com/photo/5247239 ---
Teksti
Espoolaisia tituleerataan Suomen vahaaja kuninkaiksi. Onnistuu se Savonlinnassakin. Auto on ollut kansakuntamme pyhä lehmä, mm. sen kalliin hinnan vuoksi. Kasvun hegemonia ilmentyy.
...
Sent
Cc: mikko.pukkinen@ek.fi ; timo.laaninen@keskusta.fi ; jyri.hakamies@tem.fi ; lauri.ihalainen@tem.fi ; lauri.lyly@sak.fi ; raimo.sailas@vm.fi ; ossi.sandvik@perussuomalaiset.fi ; taru.tujunen@kokoomus.fi ; mikael.jungner@sdp.fi ; paavo.vayrynen@keskusta.fi ; mari.kiviniemi@keskusta.fi ; timo.soini@eduskunta.fi ; eero.heinaluoma@eduskunta.fi ; jutta.urpilainen@vm.fi ; jyrki.katainen@vnk.fi
Sent: Friday, February 10, 2012 8:24 AM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE -- Globaali työn uudelleenjaon taistelu on kiivaimmillaan!
...
Maailmanlaajuinen työn uudelleenjaon taistelu työpaikoista
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Voisitko lyhentää noita bloggauksiasi ja esittää otsikon mukaisia asioita perustellusti? Liian pitkät esitykset kaikkine viittauksineen eivät kannusta tutustumiseen varsinaisiin kannanottoihisi. Ehkäpä saisit enemmän keskustelua aikaan.
Toisaalta saatanhan minä olla poikkeava nuori, kun en jaksa kaikkea tarjoomuksiasi käydä läpi.
Kiitos asiallisesta kritiikistä, mutta siitäkin huolimatta jatkan linjaani. En kirjoita sen vuoksi, että saaisin paljon "tyhjiä" kommentteja, vaan siksi, että koen asiat noin. Tyylini on omani, ja se joko luetetuttaa tai laittaa ohittamaan. Lukija päättäkööt ;)
Ilkka hyvä. Voisit toivottavasti harkita vakavasti kritiikkiäni. Tärkeintä lienee sinullekin, että jotkut meistä lukevat ja ajattelevat sekä ottavat kantaa esityksiisi. Tyylisi ei liene itsetarkoitus. Voisit ehkä saada toisin kirjoittaen enemmän lukijoita sekä keskustelijoita.
Kiitos edelleen hyvin asiallisesta kritiikistä ja kommentoinnista.
Jokisella on tyylinsä, toinen hakee tyhjillä kirjoituksilla näennäissuosiota ja toinen vain asia sisältöä, jonka arvo on aina subjektiivinen - joko itse kirjoittajan ja/tai lukijan silmissä.
Jotkin tuotokset kiinnostavat ja jotkut eivät. Ei kirjoitus, jolla on yli puolimiljoonaa lukijaa ja yli 10.000 kommenttia ole sen arvokkaampi SISÄLLÖLTÄÄN kuin artikkeli, jolla ei ole yhtään kommenttia. Tuon puolimiljoonaisen olemme saavuttaneet Tiede.fi palstalla juutalaisista ja Lähi-idästä ... se vain keräsi noin paljon, ei muuta.
Pitäkäämme oma itsenäinen linja, ja olkaamme kulkematta turhia markkinaopillisia sopulivaltavirtoja - keskittykäämme sisältöön, uutuusarvoon ja herättävyyteen - kyllä lukijat aina kiinnostavan aiheen rekisteröivät :)
“muutama vuosi sitten yhtiöiden osinkoja nosteltiin”
Pääsääntöisesti yhtiöiden voitot ja osingot menevät tuotantokapasiteetin ostamiseen, investointeihin.
Oliko siis viime vuosien suurin talouspoliittinen virhe sijoittaa liikaa tuotannon ylläpitämiseen ja uusimiseen. Rahatko olisi pitänytkin käyttää palkkoihin ja sitä kautta kulutukseen. Made in Hong Kong.
Harmillisesti suuri osa voitoista meni sijoituksiin ulkomaille ... yksityisenä siirtona tai toivottomana kokeiluna, ehkäpä esim. Fortumin Venäjä operaatiot olivat sellaisia - aika näyttää (?)
Tulot menivät ulkomaille juuri siksi, että pääoman ei ole hyvä olla Suomessa. Täällä pääoma otetaan omistajalta ja annetaan valtiolle. – Joka ostaa rahalla ulkomaisia tuotteita virkamiehille.
- Myös tässä vaihtoehdossa, että pääoma syödään kulutuksena, se menee ulkomaille. Elintason nimissä. – Kun suomalainen tuotanto on ajettu alas, elintasoa on enää saatavissa vain ulkomailta.
Voimme pitkälti keskittyä vain kotimaiseen tuotantoon - elintaso materiaalisesti voisi vähän laskea, mutta elämisentaso todennäköisesti nousisi?
Terve. Taisin jossain toisessa blogissa kertoa kiinalaisen skootterin tarinan. Ostohinta 500€, tulli 6%, ALV 23%, myyntikate 35-45% + markkinointikulut yms. päälle. Aika kotimainenhan tuo loppujen lopuksi on. Voisihan niitä aivan hyvin tehdä täälläkin. Mopoista innostunut 16v kasaa moisen vaikka silmät kiinni, kun ensin perehtyy asiaan.
Talouden kasvu, ennen isoa lamaa oli järjetön ja järjettömintä siinä oli lainan antajien ja esim. kiinteistö trokarien moraalin täydellinen katoaminen. En mainitse henk. koht. nimeä mutta yhden suurimmista puhalluksista teki yritys, jonka nimi oli Notareal. Not a real. Luulisi lainanantajan hälytyskellon soineen jo papereita katsellessa. Poliitikot eivät tehneet mitään....vaikka hiukankin ajatteleva tiesi, ettei tässä ole mitään järkeä. Kuviteltiin lainarahoilla pelaamisen ja spekuloinnin olevan taloude kasvua. Kaukana siitä. Kasvu tulee vain viennistä tai siitä oikeastaan osasta joka on työtä, kotimaista raaka-ainetta tai jos tuotteella on korkea kate, joka jää kotimaahan.
Väitän tasavarmasti sen, että Nokia tekee ison töppäyksen taas kerran, alas ajaessaan Salon tuotantolaitoksia. On mutua tai huonoa liiketoimintaa tuotannon siirtämisessä aasiaan. Ei pitäisi olla mikään liikesalaisuus jos avoimesti kerrottaisiin kuinka paljon säästöjä muutto tuo. Miksi se kannattaa? Se mitä saksan tehtaiden lopettaminen kaikkine kustannuksineen , uuden polkaiseminen käyntiin Romaniassa ja sen lopettaminen tuli maksamaan yhtiölle? Maltaita, niillä rahoilla olisi voitu kasata aika monta Lumiaa.
Angry Birds on menestys ja hyvä niin, vastaavia tarvitaan. Onhan maassamme lisäksi tuotettu korkeatasoisia animaatioleffoja jne. Tosiasia on kuitenkin se, että juuri ko. teollisuus on helpointa viedä halvan työvoiman maihin. Tästä esim. johtuu Intiaan kehittynyt tuotanto. Viiden sekunnin pätkä 3D ja HD tasoista kuvaa vaatii hirvittävästi työtä. Tuo viisisekuntinen siirtyy ajatuksen nopeudella esim Jenkkeihin, tuottajalle ja ohjaajalle, joka leikkaa ja liittää tai vaatii muutoksia. Ei siinä paljon konttilaivoja tarvita.
Ihan tiedoksi vain Kataiselle.
Kotimaan kulutus oli pääaiheesi ja siinä olet aivan oikeassa. Turhaa on tullut hankittua tässä vuosien saatossa. Onneksi olen sopeutuvainen eläin. Parikymmentä vuotta sitten olin kiivaasti sitä mieltä, että kirpparilta ei tähän perheeseen mitään hankita. Nyt on vaimolla oma toripöytä ja huonekaluja on tullut ostettua kirppareilta. Kuitenkin kotimainen kulutus on euroissa mitattuna aika pientä, johtuen pienestä väkiluvustamme. Tämän hetken suurin ongelma on harmaa talous ja halpa ulkoa tuotu työvoima. Siinä katoaa voitot sekä työn arvo/raha muualle. Olkiluoto III lienee tämän hetken paras esimerkki. Hyvä esimerkki siitä miten aluksi katsotaan läpi sormien kun halvalla sadaan ja sitten vain vaietaan, kun homma ei menekkään putkeen. Vaikea päättää kuka on syyllisin. Tilaaja, urakoitsija vai ali,ali,aliurakoitsijat. Veikkaisin tilaajaa. Viimekädessä tietysti poliittiset päättäjät.
1. Ovat antaneet tilanteen syntyä.
2. Ovat antaneet tilanteen kehittyä, vaikka ongelma on ollut tiedossa.
3. Eivät vieläkään tee mitään tosi konkreettista asian korjaamiseksi.
Viennin kasvuun tarvitaan tuotteet joiden hinta/laatu suhde on kohdallaan. On ajateltava niin, että olkoon työvoima hiukan kalliimpaa.
Tärkeintä on, että se työmarkkinat ovat stabiilit ja häiriötekijät kuten turha lakkoilu ja vastaavasti ylisuurten voittojen nopeasti ja nyt tavoittelu unohdetaan. Fortumin optiot. Voiko yrityksen johto saada parempaa kannustinta hoitaa asiat huonosti pitkällä tähtäimellä, kun lyhyellä, tilikauden mittaisella kikkailulla tienaa vielä paremmin.
Olen optimisti. Yhteiskuntamme on mätä tällä hetkellä. Eriarvoisuus, työttömyys, osittain menetetty sukupolvi, tapot, väkivalta. Nykyinen tilanne on luotu ja sitten kun päättäjät hyväosaiset, itsekkäät tajuavat, että asialle TODELLA täytyy tehdä jotain asiat voivat muuttua. Oliivivaltioden kansoihin verrattuna suomalaisen sytytyslanka on hidas ja pitkä, mutta pommi senkin päästä löytyy.
Ulkomaankaupallisesti kiinalaisten tuonti elättää joukon suomalaisia palvelu- ja kaupan alan ammateissa olevia henkilöitä. Otamme esimerkin:
T-paita maksaa kiinalaisen tehtaan ovella noin 75 eurosenttiä. Paidan hinta Suomessa tullin jälkeen on noin 92 eurosenttiä.
Maahantuoja lisää omansa - eli kertoo hinnan kolmella, ollaan 2,7 eurossa.
Seuraavaksi paita menee vähittäiskauppaan - hinta kerrotaan vähintään kahdella, siis ollaan 5,4 eurossa. Lopuksi lisätään arvonlisävero 23 prosenttia, siis reilu euro!, joka on enemmän kuin T-paidan hinta kiinalaisen tehtaan ovella. Näin kiinalaiset ovat työllistäneet suomalaisia miltei kuudella eurolla, saaden itse vajaan euron... business on business! :)
Hitsi laitoit vielä paremmaksi. Mutta mitä sanot tähän? Ajattelin laittaa kellomyymälän pystyyn ja tuoda Rolexit kiinasta. Ovat kuulemma vielä halvempia kuin kotimaassaan Sveitsissä. Voisi myydä vaikka puoleen hintaan ja silti jäisi fyffee käteen ihan riittävästi. Tuletko kimppaan:).
Kuuluisan toteamuksen lohkaissut Eero Heinäluoma juuri telkarissa - YLE 1.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 14 kommenttia