*

Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Kaikki blogit puheenaiheesta Äänestysaktiivisuus

Kansalainen – äänestä, sillä tällöin olet parempiosainen!

Raflaava otsikko, mutta tutkimus kertoo [1, että lainlaatijamme ja yhteiskunnan päättäjät -ryhmänä eivät demokratiassakaan muistuta keskimääräistä kansalaisten pienoismallia. Syy on selkeä, äänestysprosentti on alhainen ja ”huono-osaiset” eivät äänestä – näin kertoo tutkimus, niin Ruotsista kuin Yhdysvalloista [2.

 

Yhä harvempi välittää vaaleista

Joku kylänmies lohkaisi, että ranskalaiset eivät pidä vaaleista, kun Le Pen ei tullut valituksi. Presidentin puoliso saa sen sijaan olla vaalea, kun muita vaihtoehtoja ei enää ollut tarjolla. 

Se vitsailusta. Suomalainenkin media on korostanut jostain syystä Ransakan presidentinvaalien äänestysprosentin  (n.75) alhaisuutta. Suomalaisista ei ole kuitenkaan tässä asiassa minkäänlaiseksi oppimestareiksi ranskalaisille.

Suomenkielisten otettava oppia ruotsinkielisten äänestysaktiivisuudesta

Vahvasti kaksikielisissä kunnissa tiedetään se tosiasia, että varsinkin kuntavaaleissa suomenruotsalaisten äänestysaktiivisuus on kerta kaikkiaan omaa luokkaansa. On luonnollista, että suurimmalle osalle meidän ruotsinkielisistämme Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) on valinta numero 1, sillä RKP ajaa ruotsinkielisen väestömme ja ruotsin kielen etua maassamme asiaa mitenkään peittelemättä ja pitkällä kokemuksella. Ei ole mikään ihme, että RKP menestyy kuntavaali toisensa perään.

Käytä äänesi, sillä kukaan ei tee sitä puolestasi

Eilen päättyneen ennakkoäänestyksen yli 26 suuruinen äänestysprosentti antoi lupaavia merkkejä lopullisen kokonaisäänestysaktiivisuuden osalta. Tampereen yliopiston vaalitutkija Sami Borgin mukaan on todennäköistä, että saavutamme vaalipäivän jälkeen yli 60 % äänestysaktiivisuuden.

4 erityistä syytä, miksi nuorten kannattaa äänestää

Kuntavaalien ennakkoäänestys on alkanut tänään (29.3.17). Äänestäjälle on valtaa tarjolla. Kunnat ja kaupungit päättävät tärkeistä yhteisistä asioista, kuten kouluista, liikuntapaikoista, kirjastoista, liikenteestä ja siitä, mitä minnekin saa rakentaa.

Valitettavasti nuoret eivät valtaansa käytä. Viime kuntavaaleissa alle 25-vuotiaista harvempi kuin joka kolmas käytti äänioikeuttaan, kun koko kansan äänestysaktiivisuus oli 58,3 prosenttia. 55-69 –vuotiaista 72 prosenttia kävi äänestämässä.

Ahonpäässä ja Karisjärvellä

Tämä on sopiva viikonloppu vaalimainosten jakamiselle postilaatikoihin. Koska kuulun Ahonpään ja Karisjärven työväenyhdistykseen, päätin käydä mainituissa paikoissa.


Kaunis karisjärvi tänä aamuna.

Täysin uusi puolue Helsingin suurimmaksi 39 paikalla?

Päätökseni lähteä ehdolle vaaleihin ei ollut yksinkertainen, eikä missään nimessä helppo. Minua pyydettiin ehdokkaaksi jo viime kunnallisvaalien yhteydessä, mutta silloin kieltäydyin nuoren ikäni vuoksi. Nyt noin viisi vuotta myöhemmin päätin, että on aika. Tähän yksi inspiraatio on varmastikin ollut mahdollisuus olla mukana opiskelijavaikuttamisessa ties kuinka monen vuoden ajan – viimeisimmät kaksi ja puoli vuotta korkeakoulukentällä. On kuitenkin yksi asia, joka mieltäni on vaivannut, ja se on ihmisten keskuudessa oleva pelko sanahirviötä ”politiikka” kohtaan.

4 syytä, miksi Helsinki tarvitsee pormestariuudistuksen

Lähestyvät kuntavaalit ovat ensimmäistä kertaa Helsingin historiassa myös pormestarivaalit. Huomaan monien yhä kummastelevan, että mistä tässä uudistuksessa oikein on kysymys. Minultakin on tätä kysytty useampaan kertaan.

En ihmettele, miksi helsinkiläiset ovat hieman ymmällään. Uudistuksen merkittävyyteen nähden mediassa on ollut liian vähän kirjoittelua siitä, miksi muutos tehdään. Tämän osoittaa myös Tuusulan pormestariuudistuksessa vallitseva hämmennys.

D'Hondtin surma*

Oletko joskus politiikkaa seuratessasi miettinyt, että kuka tahansa sattumanvaraisesti valittu tekisi tuon paremmin kuin nämä pellet? Olet saattanut jättää äänestämättä. Oletko joskus löytänyt vaaleissa ehdokkaan, joka puhuttelee sinua, mutta on ehdolla listalla, jolle et suin surminkaan antaisi ääntäsi? Olet saattanut äänestää vain puoluetta, joka ei ainakaan ole vastenmielinen. Oletko joskus harkinnut vaaleissa ehdokasta, joka on eduskunnan ulkopuolisen puolueen listalla? Olet saattanut äänestää perinteistä puoluetta, ettei äänesi mene kokonaan hukkaan.

Politiikan legitimiteettikriisit

On karu totuus, että suurta joukkoa Suomen kansalaisia politiikka ei kiinnosta tippaakaan vaalien välissä. Tai oikeastaan edes vaaleissa. Äänestysprosentit ovat laskeneet melko alhaiselle tasolle. On vaikea sanoa, että yhteisellä asioiden hoitamisella on yleinen hyväksyntä. Monet poliitikot antavat kuitenkin olettaa, että äänestäneiden henkilöiden kannatukset vastaisivat myös äänioikeutettujen mielipiteitä kokonaisuudessaan. Tämähän ei tietysti pidä paikkansa. Päätöksiä tehdään pienen kansanosan kannatukseen perustuen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä