*

Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Robotiikka

Tekoäly, koneoppiminen ja robotiikka -teknoihmisyyttä keinotekoisesti

Tänään kohistaan kolmesta tekijästä – sarjatoistoisesta automaatiosta, tallennetusta, käsiteltävästä ja informaatiovirtojen tiedon digitalisaatiosta sekä motoriset liikeradat hallitsevasta robotiikasta. Kaikki ovat binäärijärjestelmän tuotteita – siis 0' aa ja 1' stä – ei muuta, toistaiseksi.

Työtä tullaan tekemään vain tarvittaessa

Hyytävä otsikko, varsinainen lööppi, mutta liian totuudellinen, kun katsomme kiihtyvää automaatiota, digitalisaatiota ja lopulta robotisaatiota, joita tehostetaan entistä itsenäisemmiksi nostamalla tietojärjestelmien kellotaajuuksia eli sykettä.

 

Sykkeiden nostolla taas kehitetään yhä enemmän tietojärjestelmien itsekorjaavia ohjelmistoja määrittämään erilaisia liikeratoja ja säätöjä, joilla taas tehostetaan tuontantoa – siis enemmän ja nopeammin, näinkö?

 

Mihin meitä ihmisiä tarvitaan?

Työnteko tulevaisuudessa

Kaikki mikä voi digitalisoitua, digitalisoituu! Eli kaikki digitalisoituu paitsi ihmisten erilaiset pohtimiset ja keskinäiset kohtaamiset sekä näihin liittyvän taiteen tekeminen. Maailmassa on muutaman vuosikymmenen päästä jotain 10 miljardia kulkijaa, ja työtä riittää hädin tuskin puolelle miljardille. Ja myöhemmin ei niillekään.

 

Inhimillinen erehdys

Otsikon mukainen selitys on tuttu monesta uutisesta, jossa on kerrottu jonkun onnettomuuden syystä. Syy sinällään voi jäädä hämärän peittoon, mutta sanonnalla pyritään ilmaisemaan ihmisen tekemää virhettä.

Yhdysvalloissa on uutisten mukaan menossa erikoinen oikeusjuttu. Siinä onnettomuuden vainajan omaiset ovat haastaneet robotin tekijät oikeuteen ko. työntekijän kuolemasta. Robotti oli murskannut työntekijän pään siirtyessään toiminta-alueensa ulkopuolelle. Seurauksena tästä oli työntekijän kuolema. Menestyykö kanne niin se jää nähtäväksi.

Robotiikka tulee, oletko valmis?

Jos ajatellaan että robotit tekevät yhä enemmän töitä, jonka takia työttömyysaste nousee, niin miten kansalaiset saavat perustoimeentulonsa? Robotiikan kehittäjävaltioissa töitä riittää erikoisosaajille ja tietenkin myös sellaisissa työtehtävissä joissa robotti ei voi korvata ihmistä.

Raha syntyy lisäarvon tekemisestä, jalostusarvosta tai palveluarvosta eikä mistään muusta vai mitä mieltä olette?

Työn katoamisesta ja kadottamisen tarpeesta

USA:n presidentinvaaleissa kampanjoitiin työpaikkojen takaisin tuomisella, Euroopassa populistit kampanjoivat myös työpaikkojen palauttamisella. Takaisin tuotavat työpaikat nähdään usein erinäisinä tehdastöinä ja muina työpaikkoina, jotka ovat siirtyneet halvemman työn maihin, tai jotka on automatisoitu niin pitkällä, että työvoiman tarve on vähentynyt.

Neljäs teollinen vallankumous?

Tämän vuoden toukokuussa Adidas ilmoitti, että vuonna 2017 se aloittaa urheilujalkineiden valmistuksen uudelleen Saksassa Ansbachissa. Saksan tehtaan lisäksi yrityksen tavoitteena on avata toinen tehdas Yhdysvaltoihin saman vuoden aikana. Yli kahdenkymmenen vuoden ajan kaikki sen jalkineet oli valmistettu alihankkijoilla Aasiassa. Myös Nike on suunnittelemassa valmistuksen aloittamista uudelleen Euroopassa.

 

"Miljardi ihmistä tekee työmme halvemmalla" -Björn Wahlroos

(Värikäs suurpääomapersoona Björn "Nalle" Wahlroos nuoruusvuosien proletariaatin diktaturistina esittää työmme täällä EU-Euroopassa liian arvokkaaksi, tarkoittanee, että meillä on ansaitsematonta ostovoimaa, jolla nostatamme kasvuhokemakulttuuria - lopulta työttömien armeijoina, robotisaation ja kaukoitätoverin hoitaessa hommamme?)

 

Jäärät ja robotiikka

Eilen illalla YLE uutisoi loppukevennyksessään robotiikasta. Uutisessa Nao-tyypin robotti toimii jumppaohjaajana kuntoutujalle sairaalassa. En katsellessani tiennyt pitäisikö tälle tapaukselle itkeä vai nauraa, mutta mieleeni nousee kuitenkin kaksi vaihtoehtoa asioiden tilasta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä