Kauppapakotteet http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/143239/all Sat, 22 Sep 2018 14:32:01 +0300 fi Pitääkö Kiinan taipua lännenmiehen tahtoon? http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261379-pitaako-kiinan-taipua-lannenmiehen-tahtoon <p>Kiina on maailman vanhin yhtäjaksoinen <u><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Chinese_culture">korkeakulttuuri</a></u> [1, joka oli jo 1400 -luvun alkupuolella maailman mahti &ndash; niin merenkulussa kuin kaupassa. Kiina ulotti tuolloin keisari <strong>Zhu Di</strong>&#39; n aikana dzonkkilaivastonsa &rdquo;kaikille maailman merille&rdquo; [2 - suurempina kuin oli kuunaan nähty. Kiina on enempikin kauppias- kuin sotakansaa. Tänään eniten maailmassa sotii Yhdysvallat.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>A Taloutta</strong></p><p>Aivan viimeisin mediaisku oli talouskirjoitus Helsingin Sanomissa ---</p><p>~ <u><a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005836980.html">https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005836980.html</a></u> &ndash; Mielipide / Vieraskynä &ndash; ekonomisti <strong>Tuuli Koivu</strong> - Nordea &ndash; otsikolla ja ingressillä:</p><p><strong>Kiina on jäänyt oman talousmallinsa vangiksi</strong></p><p>Kauppasotaan ajautuminen on Kiinalle vahingollista, mutta maan on vaikea avata talouttaan Yhdysvaltojen vaatimalla tavalla.</p><p>&nbsp;</p><p>Tein siihen IL-vastineen, joka on tässä lyhentämättömänä:</p><p><strong>Kirjoittaja lähtee liikkeelle itselleen itsestään selvästä olettamuksesta</strong>, että Kiinan on sopeuduttava maailmanlaajuisesti pienen lännenmiehen vähemmistön määrittämälle talousmallille.</p><p><strong>Kiina on omansa ja luo omankaltaistaan talous- ja yhteiskuntamallia</strong> mittakaavakysymyksenä. Kiina edustaa maapallon ihmispopulaatiosta noin kahtakymmentä prosenttia; voimme kuvata sitä myös näin: 1,4/7,8. USA vastaava tunnusluku on 0,34/7,8.</p><p><strong>On arvattavissa, että oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo</strong> huomioiden Kiina näkee oikeudekseen saada kokonsa mukainen osuus pallomme varannoista ja myös vastuista [3.</p><p><strong>Kiina on suurin valtio ympäristökuormittajana </strong>[4 Kiinalaiset osaavat kuitenkin katsoa todellisuutta kumuloitumisen näkökulmasta - hiilidioksidin viipymä ilmakehässä on pitkä ja näin onkin katsottava maailmantalouden päästöjä kumuloituneena 100 vuodelta.</p><p><strong>USA on suurin päästäjä maailmanpoliisina* viimeiseltä 80 vuodelta</strong>. Tilastot menevät ympäristökuormituksen osalta vieläkin hurjemmiksi, kun katsotaan lukuja per capita [Kuva 1.].</p><p><strong>Kiina hakee tasapuolista vastuuasemaa</strong>. Kiinalla on maailman suurin valuuttavaranto [5 ja maailman suurimmat saatavat, muun muassa US&#39; n liittovaltiolta noin 1 100 miljardia USD.</p><p><strong>Kiina on velkaa sisäisesti ja Kiina on samalla yksi kullan suurista ostajista</strong>, kuten myös Venäjäkin. Suunnitteleeko Kiina valuuttansa kultasidosta, tätä emme tiedä, mutta olisi kiintoisaa, jos Venäjällä ja Kiinalla <em>olisi</em> yhteinen kultaan sidottu valuutta [6.</p><p><strong>Kiina on maailman suurin liukuhihna</strong> ja BKT PPP mitattuna IMF&#39; n mukaan maailman suurin talous jo 2017 alkaen [7. Venäjä on taas maailman suurin yksittäinen raaka-aine- ja energia-aitta. Näin katsottuna Kiinan ja Venäjän yhteistoiminta on pragmaattisen loogista &ndash; <em>nyt myös puolustusyhteistyönä</em>.</p><p><strong>Maailma ei voi olla vain lännen määräysvallassa</strong>, jo pelkästään kiinalaisia on enemmän. Kiina ja Intia ovat liki puolet maapallon väestöstä. Niin Intia kuin Kiina ovat BRICS-maita, kuten Venäjäkin.</p><p>Kiinan toiselle kaudelle valittu presidentti <strong>Xi Jinping</strong> on jo kertonut, että kiinalainen yhteiskuntamalli on <em>vientituote</em>. Kiina astelee osin omia polkujaan, kuten se teki jo 1400-luvulla, mutta mitä tapahtui keisari Zhu Di&#39; n kuollessa &ndash; se onkin jo oman kirjoituksensa arvoinen.</p><p>&hellip;</p><p>[* 524 lukijakommenttia aiheesta &rdquo;<a href="http://www.hollilla.com/threader.php?thread=6464877">Maailma tarvitsee USA:n rinnalle Kiinan vastavoimaksi</a>&rdquo; linkin ~ <u><a href="http://www.hollilla.com/reader.php?action=thread&amp;thread=6464877">http://www.hollilla.com/reader.php?action=thread&amp;thread=6464877</a></u> &ndash; alta &ndash; ORIG 01.09.2013.</p><p>[<a href="https://www.tiede.fi/keskustelu/77928/pitaako-kiinan-taipua-lannenmiehen-tahtoon?changed=1537614805">T</a>]</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>B Puolustusta</strong></p><p>Eilen Yle uutisoi todella vaarallisesta amerikkalaistoimenpiteestä, jolla se määräsi omin tarkoitushauin Kiinan asevoimien tutkimus- ja kehitysosaston pakotteiden piiriin, koska Kiina on ostanut Venäjältä aseita &ndash; lähinnä korkeateknologiaa &ndash; lentokoneina ja ilmatorjunnan välineistönä &ndash; tuo US-päätös oli kohtalokas ja sille on vaihtoehtona vai hiljainen päätöksen pyörtäminen &ndash; tässä uutinen Helsingin Sanomista &hellip; ~ <u><a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005836120.html">https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005836120.html</a></u> - , johon tein kommentin &ndash; ensin HS-otsikointi ja lyhytingressi:</p><p><strong>Kiina vaatii Yhdysvaltoja perumaan &rdquo;järjenvastaiset&rdquo; pakotteet</strong></p><p>Venäjän kanssa tehtyjen asekauppojen vuoksi Kiinalle asetetut pakotteet raivostuttivat Pekingin -HS-toimittaja Pekka Hakala.</p><p><em>Ote</em>: &rdquo; &hellip; Yhdysvallat ilmoitti torstaina lisänneensä Kiinan puolustusvoimien materiaalihankintayksikön ja sen johtajan pakotelistalle. Syynä on se, että Kiina on ostanut Venäjältä hävittäjiä ja ilmatorjuntaohjuksia &hellip; &rdquo; -HS</p><p>IL-vastine yllä olevaan HS-kirjoitukseen:</p><p>Näin toimien US ajaa maailman suurimman talouden ja liukuhihnan - Kiinan sekä maailman suurimman raaka-aine-, energia-aitan ja sen toisen ydinasesuurvallan - Venäjän yhä lähemmäksi kiinteytyvää yhteistoimintaa. Tuota yhteistyötä lännenmies ei kestä [8.</p><p>Nyt on korkea aika lopettaa lännestä ohjattu vastakkainasettelu lännen ja idän väliltä [9. Onneksemme me Suomessa olemme<em> idän ja lännen vedenjakajalla</em> [10 &hellip;</p><p>&hellip; se <strong>mitä US voi tehdä</strong>, on kieltää omia valmistajiaan myymästä kaikkea sitä teknologiaa Venäjälle, jota venäläiset (jos) tarvitsevat noihin lentokoneisiin ja ilmapuolustusjärjestelmiin, jotka ovat kehitetty ja valmistettu Yhdysvalloissa &ndash; tähän USA&#39; lla on oikeus. [<u><a href="https://keskustelu.suomi24.fi/t/15411140/pitaako-kiinan-taipua-lannenmiehen-tahtoon">24</a></u>]</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>Mitä tästä voi seurata?</strong></p><p>Kiina on diplomatian ahkera käyttäjä (puuttumatta muiden sisäisiin asioihin, joilla ei ole suoraa kytkentää Kiinan omiin asioihin) &ndash; useimmiten sivussa parrasvaloista ja mediasta &ndash; suljettujen ovien takana, järjestellen asioita kuitenkin siten, että kaikkien valtioiden tavoin valvoo omia etujaan ensin ja sitten vasta muiden.</p><p>Eroa toimintatavoissa syntyy siinä, että Kiina omien etujensa nimissä koettaa löytää toiseksi tärkeimmäksi tavoitteeksi löytää positiivisia ratkaisuja myös toiselle/ toisille osapuolille.</p><p>Kiinalainen korkeakulttuuri on tuhansia vuosia ymmärtänyt huomaavaisuuden ja huomioon ottamisen, joka on meillä täällä lännessä vääntynyt korruptioksi ja lahjomiseksi.</p><p>Kiinassa tämä tapetilla oleva piirre on kuitattu huomaavaisuudella ja asioiden järjestelyllä &ndash; kaikkien osapuolien hyväksi. Tänään Kiinassa on kuitenkin meneillään voimakas korruption vastainen kamppailu.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Pahin seuraus on todellinen kauppasota tilanteessa, jossa Kiina on maailman liukuhihna ja tuotantokoneisto</strong></p><p>Esimerkiksi Suomelle Kiina on noussut jopa tärkeimmäksi kauppakumppaniksi [11 &ndash; ei euroissa tai dollareissa &ndash; eikä tonneissa, vaan komponenttien ja osakokonaisuuksien myötä mitä Kiina valmistaa meidän vientituotteisiin.&nbsp;</p><p>Näitä kiinalaisia komponentteja on paljon, ja miksi? Koska nuo komponentit ylittävät jo EU-laatuvaatimukset ja ovat hinnoiteltu siten, että me kykenemme taas hinnoittelemaan omat, noita komponentteja sisältävät tuotteet hinnaltaan kilpailukykyisiksi &ndash; tämä sama asia puree myös Yhdysvalloissa.</p><p>Kiina kestää vientinsä romahtamisen USA&#39; han ja tuo menetys korvautuu kehitysmaista ja Kiinan omilta kotimarkkinoilta, jotka ovat kohta maailman suurimmat, ollen sitä nyt jo kasvavana potentiaalina [12.</p><p>Tässä samassa yhteydessä BRICS-maiden ja Afrikan merkitys tulee kasvamaan. Kiina on pitkällä Afrikassa ja ei kolonialismina [13, vaan kauppakumppanina, joka tuo työtä, investointeja [14 ja innovaatioita &ndash; eikä ole puuttumassa muun muassa Afrikan maiden <em>omiin sisäisiin asioihin</em> &ndash; tämä on sitä korkeakulttuuria, jokainen hoitaa omat sisäiset asiansa itse!</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>Miten tämä kaikki projisoituu meihin suomalaisiin?</strong></p><p>Niin mekin Suomessa &ndash; emme tule puuttumaan muiden sisäisiin asioihin, &hellip; olemmehan <em>idän ja lännen vedenjakajalla</em> &ndash; ja meillä on vieressä maailman se toinen <em>ydinasesuurvalta</em>, joka arvostaa sotilaallista liittoutumattomuuttamme, kuten Kiinakin.</p><p>Samalla meille on avautunut mukava &rdquo;kolo&rdquo; Kiinan ja Venäjän välistä &ndash; olla heille molemmille luotettava, puolueeton osaava välittäjä ja kauppias täyttämään tiettyjä erikoisaloja, joissa olemme parhaita &ndash; unohtamatta jalostunutta matkailuelinkeinoa [15 &ndash;</p><p>&hellip; kiinalaiset ovat hyvin uteliaita ja haluavat nyt nähdä, kun pienellä osalla on varaa &hellip; ottakaamme vastaan tuo mahdollisuus valistuneesti ja jalostuneesti [16 &ndash; ymmärtäen oman luontomme ainutlaatuisuus.</p><p>&nbsp;</p><p>...</p><p><em>Viitteet:</em></p><p>[1 ~ <u><a href="http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201801251109.pdf">http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201801251109.pdf</a></u> -</p><p>[2 ~ <u><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Yongle_Emperor">https://en.wikipedia.org/wiki/Yongle_Emperor</a></u> -</p><p>[3 ~ <u><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2013/02/kiinalainen-mobilisaatio-ulottuu-yli.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2013/02/kiinalainen-mobilisaatio-ulottuu-yli.html</a></u> -</p><p>[4 ~ <u><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2009/10/kiina-kasvaa-nopeammin-kuin-maallinen.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2009/10/kiina-kasvaa-nopeammin-kuin-maallinen.html</a></u> -</p><p>[5 ~ <u><a href="https://www.bofit.fi/fi/seuranta/tilastot/kiina-tilastot/">https://www.bofit.fi/fi/seuranta/tilastot/kiina-tilastot/</a></u> - (Suomen Pankki/ BOFIT)</p><p>[6 ~ <u><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2015/01/euro-ja-us-dollari-muodostanevat.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2015/01/euro-ja-us-dollari-muodostanevat.html</a></u> -</p><p>[7 ~ <u><a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/se+on+tapahtunut+kiinasta+tuli+maailman+suurin+talous/a2281295">http://www.talouselama.fi/uutiset/se+on+tapahtunut+kiinasta+tuli+maailman+suurin+talous/a2281295</a></u> -</p><p>[8</p><p>[9</p><p>.</p><p>[10</p><p>[11</p><p>[12 ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2017/09/yskiiko-kiinalaisten-talousmoottori.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2017/09/yskiiko-kiinalaisten-talousmoottori.html</a> -</p><p>[13 ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/03/brysselin-kostonisku-uskoen-tekonsa.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/03/brysselin-kostonisku-uskoen-tekonsa.html</a> -</p><p>[14 ~ <u><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10139395">https://yle.fi/uutiset/3-10139395</a></u> &ndash; (Afrikan Etiopia esimerkkinä)</p><p>[15 = tarkasti mietitty luontoon soveliaasti valikoitu kohderyhmäajattelu</p><p>[16 Matkailuelinkeinomme on osattava jalostaa palvelut ja aikaan saada mielikuvat sellaisiksi, jotka kiinnostavat juuri tiettyjä kohderyhmiä, jolloin heillä on ilo ja vilpitön halu käyttää ostovoimaansa sellaisella intensiteetillä joka tuo täyden tyydytyksen koetusta matkasta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>EKSTRAT</strong></p><p>[2013] <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/02/ojensiko-kiina-katensa-kenelle.html"><strong>Ojensiko Kiina kätensä - kenelle?</strong></a></p><p>~ <u><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/02/ojensiko-kiina-katensa-kenelle.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/02/ojensiko-kiina-katensa-kenelle.html</a></u> -</p><p>...</p><p>~ <u><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/01/kiinalaiset-purjehtivat-jaamerelta.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/01/kiinalaiset-purjehtivat-jaamerelta.html</a></u> -</p><p><strong>Kiinalaiset purjehtivat Jäämereltä Suomeen</strong></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><u><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></u></p><p><u><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/">https://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></u></p><p>&nbsp;</p><p>US <a href="https://ilkkaluoma.vuodatus.net/lue/2018/09/pitaako-kiinan-taipua-lannenmiehen-tahtoon">VU</a> <u><a href="https://keskustelu.suomi24.fi/t/15411140/pitaako-kiinan-taipua-lannenmiehen-tahtoon">24</a></u> <a href="https://www.tiede.fi/keskustelu/77928/pitaako-kiinan-taipua-lannenmiehen-tahtoon?changed=1537614805">T</a> BL BL BL FB <u><a href="https://www.facebook.com/groups/173905596124936/permalink/1043732842475536/">FB</a></u> <u><a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/997117230498204/">FB</a></u> BLOG 179298</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> kiina johtaa maailmaa_22092018.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM </strong>22092018</p><p>&nbsp;</p><p>1089_9483 &ndash; 08:29_14:23</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kiina on maailman vanhin yhtäjaksoinen korkeakulttuuri [1, joka oli jo 1400 -luvun alkupuolella maailman mahti – niin merenkulussa kuin kaupassa. Kiina ulotti tuolloin keisari Zhu Di' n aikana dzonkkilaivastonsa ”kaikille maailman merille” [2 - suurempina kuin oli kuunaan nähty. Kiina on enempikin kauppias- kuin sotakansaa. Tänään eniten maailmassa sotii Yhdysvallat.

 

A Taloutta

Aivan viimeisin mediaisku oli talouskirjoitus Helsingin Sanomissa ---

~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005836980.html – Mielipide / Vieraskynä – ekonomisti Tuuli Koivu - Nordea – otsikolla ja ingressillä:

Kiina on jäänyt oman talousmallinsa vangiksi

Kauppasotaan ajautuminen on Kiinalle vahingollista, mutta maan on vaikea avata talouttaan Yhdysvaltojen vaatimalla tavalla.

 

Tein siihen IL-vastineen, joka on tässä lyhentämättömänä:

Kirjoittaja lähtee liikkeelle itselleen itsestään selvästä olettamuksesta, että Kiinan on sopeuduttava maailmanlaajuisesti pienen lännenmiehen vähemmistön määrittämälle talousmallille.

Kiina on omansa ja luo omankaltaistaan talous- ja yhteiskuntamallia mittakaavakysymyksenä. Kiina edustaa maapallon ihmispopulaatiosta noin kahtakymmentä prosenttia; voimme kuvata sitä myös näin: 1,4/7,8. USA vastaava tunnusluku on 0,34/7,8.

On arvattavissa, että oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo huomioiden Kiina näkee oikeudekseen saada kokonsa mukainen osuus pallomme varannoista ja myös vastuista [3.

Kiina on suurin valtio ympäristökuormittajana [4 Kiinalaiset osaavat kuitenkin katsoa todellisuutta kumuloitumisen näkökulmasta - hiilidioksidin viipymä ilmakehässä on pitkä ja näin onkin katsottava maailmantalouden päästöjä kumuloituneena 100 vuodelta.

USA on suurin päästäjä maailmanpoliisina* viimeiseltä 80 vuodelta. Tilastot menevät ympäristökuormituksen osalta vieläkin hurjemmiksi, kun katsotaan lukuja per capita [Kuva 1.].

Kiina hakee tasapuolista vastuuasemaa. Kiinalla on maailman suurin valuuttavaranto [5 ja maailman suurimmat saatavat, muun muassa US' n liittovaltiolta noin 1 100 miljardia USD.

Kiina on velkaa sisäisesti ja Kiina on samalla yksi kullan suurista ostajista, kuten myös Venäjäkin. Suunnitteleeko Kiina valuuttansa kultasidosta, tätä emme tiedä, mutta olisi kiintoisaa, jos Venäjällä ja Kiinalla olisi yhteinen kultaan sidottu valuutta [6.

Kiina on maailman suurin liukuhihna ja BKT PPP mitattuna IMF' n mukaan maailman suurin talous jo 2017 alkaen [7. Venäjä on taas maailman suurin yksittäinen raaka-aine- ja energia-aitta. Näin katsottuna Kiinan ja Venäjän yhteistoiminta on pragmaattisen loogista – nyt myös puolustusyhteistyönä.

Maailma ei voi olla vain lännen määräysvallassa, jo pelkästään kiinalaisia on enemmän. Kiina ja Intia ovat liki puolet maapallon väestöstä. Niin Intia kuin Kiina ovat BRICS-maita, kuten Venäjäkin.

Kiinan toiselle kaudelle valittu presidentti Xi Jinping on jo kertonut, että kiinalainen yhteiskuntamalli on vientituote. Kiina astelee osin omia polkujaan, kuten se teki jo 1400-luvulla, mutta mitä tapahtui keisari Zhu Di' n kuollessa – se onkin jo oman kirjoituksensa arvoinen.

[* 524 lukijakommenttia aiheesta ”Maailma tarvitsee USA:n rinnalle Kiinan vastavoimaksi” linkin ~ http://www.hollilla.com/reader.php?action=thread&thread=6464877 – alta – ORIG 01.09.2013.

[T]

 

B Puolustusta

Eilen Yle uutisoi todella vaarallisesta amerikkalaistoimenpiteestä, jolla se määräsi omin tarkoitushauin Kiinan asevoimien tutkimus- ja kehitysosaston pakotteiden piiriin, koska Kiina on ostanut Venäjältä aseita – lähinnä korkeateknologiaa – lentokoneina ja ilmatorjunnan välineistönä – tuo US-päätös oli kohtalokas ja sille on vaihtoehtona vai hiljainen päätöksen pyörtäminen – tässä uutinen Helsingin Sanomista … ~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005836120.html - , johon tein kommentin – ensin HS-otsikointi ja lyhytingressi:

Kiina vaatii Yhdysvaltoja perumaan ”järjenvastaiset” pakotteet

Venäjän kanssa tehtyjen asekauppojen vuoksi Kiinalle asetetut pakotteet raivostuttivat Pekingin -HS-toimittaja Pekka Hakala.

Ote: ” … Yhdysvallat ilmoitti torstaina lisänneensä Kiinan puolustusvoimien materiaalihankintayksikön ja sen johtajan pakotelistalle. Syynä on se, että Kiina on ostanut Venäjältä hävittäjiä ja ilmatorjuntaohjuksia … ” -HS

IL-vastine yllä olevaan HS-kirjoitukseen:

Näin toimien US ajaa maailman suurimman talouden ja liukuhihnan - Kiinan sekä maailman suurimman raaka-aine-, energia-aitan ja sen toisen ydinasesuurvallan - Venäjän yhä lähemmäksi kiinteytyvää yhteistoimintaa. Tuota yhteistyötä lännenmies ei kestä [8.

Nyt on korkea aika lopettaa lännestä ohjattu vastakkainasettelu lännen ja idän väliltä [9. Onneksemme me Suomessa olemme idän ja lännen vedenjakajalla [10 …

… se mitä US voi tehdä, on kieltää omia valmistajiaan myymästä kaikkea sitä teknologiaa Venäjälle, jota venäläiset (jos) tarvitsevat noihin lentokoneisiin ja ilmapuolustusjärjestelmiin, jotka ovat kehitetty ja valmistettu Yhdysvalloissa – tähän USA' lla on oikeus. [24]

 

Mitä tästä voi seurata?

Kiina on diplomatian ahkera käyttäjä (puuttumatta muiden sisäisiin asioihin, joilla ei ole suoraa kytkentää Kiinan omiin asioihin) – useimmiten sivussa parrasvaloista ja mediasta – suljettujen ovien takana, järjestellen asioita kuitenkin siten, että kaikkien valtioiden tavoin valvoo omia etujaan ensin ja sitten vasta muiden.

Eroa toimintatavoissa syntyy siinä, että Kiina omien etujensa nimissä koettaa löytää toiseksi tärkeimmäksi tavoitteeksi löytää positiivisia ratkaisuja myös toiselle/ toisille osapuolille.

Kiinalainen korkeakulttuuri on tuhansia vuosia ymmärtänyt huomaavaisuuden ja huomioon ottamisen, joka on meillä täällä lännessä vääntynyt korruptioksi ja lahjomiseksi.

Kiinassa tämä tapetilla oleva piirre on kuitattu huomaavaisuudella ja asioiden järjestelyllä – kaikkien osapuolien hyväksi. Tänään Kiinassa on kuitenkin meneillään voimakas korruption vastainen kamppailu.

 

Pahin seuraus on todellinen kauppasota tilanteessa, jossa Kiina on maailman liukuhihna ja tuotantokoneisto

Esimerkiksi Suomelle Kiina on noussut jopa tärkeimmäksi kauppakumppaniksi [11 – ei euroissa tai dollareissa – eikä tonneissa, vaan komponenttien ja osakokonaisuuksien myötä mitä Kiina valmistaa meidän vientituotteisiin. 

Näitä kiinalaisia komponentteja on paljon, ja miksi? Koska nuo komponentit ylittävät jo EU-laatuvaatimukset ja ovat hinnoiteltu siten, että me kykenemme taas hinnoittelemaan omat, noita komponentteja sisältävät tuotteet hinnaltaan kilpailukykyisiksi – tämä sama asia puree myös Yhdysvalloissa.

Kiina kestää vientinsä romahtamisen USA' han ja tuo menetys korvautuu kehitysmaista ja Kiinan omilta kotimarkkinoilta, jotka ovat kohta maailman suurimmat, ollen sitä nyt jo kasvavana potentiaalina [12.

Tässä samassa yhteydessä BRICS-maiden ja Afrikan merkitys tulee kasvamaan. Kiina on pitkällä Afrikassa ja ei kolonialismina [13, vaan kauppakumppanina, joka tuo työtä, investointeja [14 ja innovaatioita – eikä ole puuttumassa muun muassa Afrikan maiden omiin sisäisiin asioihin – tämä on sitä korkeakulttuuria, jokainen hoitaa omat sisäiset asiansa itse!

 

Miten tämä kaikki projisoituu meihin suomalaisiin?

Niin mekin Suomessa – emme tule puuttumaan muiden sisäisiin asioihin, … olemmehan idän ja lännen vedenjakajalla – ja meillä on vieressä maailman se toinen ydinasesuurvalta, joka arvostaa sotilaallista liittoutumattomuuttamme, kuten Kiinakin.

Samalla meille on avautunut mukava ”kolo” Kiinan ja Venäjän välistä – olla heille molemmille luotettava, puolueeton osaava välittäjä ja kauppias täyttämään tiettyjä erikoisaloja, joissa olemme parhaita – unohtamatta jalostunutta matkailuelinkeinoa [15 –

… kiinalaiset ovat hyvin uteliaita ja haluavat nyt nähdä, kun pienellä osalla on varaa … ottakaamme vastaan tuo mahdollisuus valistuneesti ja jalostuneesti [16 – ymmärtäen oman luontomme ainutlaatuisuus.

 

...

Viitteet:

[1 ~ http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201801251109.pdf -

[2 ~ https://en.wikipedia.org/wiki/Yongle_Emperor -

[3 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2013/02/kiinalainen-mobilisaatio-ulottuu-yli.html -

[4 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2009/10/kiina-kasvaa-nopeammin-kuin-maallinen.html -

[5 ~ https://www.bofit.fi/fi/seuranta/tilastot/kiina-tilastot/ - (Suomen Pankki/ BOFIT)

[6 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2015/01/euro-ja-us-dollari-muodostanevat.html -

[7 ~ http://www.talouselama.fi/uutiset/se+on+tapahtunut+kiinasta+tuli+maailman+suurin+talous/a2281295 -

[8

[9

.

[10

[11

[12 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2017/09/yskiiko-kiinalaisten-talousmoottori.html -

[13 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/03/brysselin-kostonisku-uskoen-tekonsa.html -

[14 ~ https://yle.fi/uutiset/3-10139395 – (Afrikan Etiopia esimerkkinä)

[15 = tarkasti mietitty luontoon soveliaasti valikoitu kohderyhmäajattelu

[16 Matkailuelinkeinomme on osattava jalostaa palvelut ja aikaan saada mielikuvat sellaisiksi, jotka kiinnostavat juuri tiettyjä kohderyhmiä, jolloin heillä on ilo ja vilpitön halu käyttää ostovoimaansa sellaisella intensiteetillä joka tuo täyden tyydytyksen koetusta matkasta.

 

EKSTRAT

[2013] Ojensiko Kiina kätensä - kenelle?

~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/02/ojensiko-kiina-katensa-kenelle.html -

...

~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/01/kiinalaiset-purjehtivat-jaamerelta.html -

Kiinalaiset purjehtivat Jäämereltä Suomeen

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://www.facebook.com/first.ilkka

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

 

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 179298

 

DOC kiina johtaa maailmaa_22092018.doc – OpenOffice Writer

PVM 22092018

 

1089_9483 – 08:29_14:23

]]>
56 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261379-pitaako-kiinan-taipua-lannenmiehen-tahtoon#comments Kauppapakotteet Kiina Kiina ja Yhdysvallat Kiinalaiset Maailmankauppa Sat, 22 Sep 2018 11:32:01 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261379-pitaako-kiinan-taipua-lannenmiehen-tahtoon
Iran – seuraava (kauppa)sotanäyttämö? http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259293-iran-seuraava-kauppasotanayttamo <p>Ellei aseellinen sota, niin ainakin kauppasota, jossa itä ja länsi ovat jälleen eri puolilla &ndash; lietsoen jälleen vastakkainasettelua. Venäjä ja Kiina vakuuttavat pysyvänsä tehdyn yhteissopimuksen takana, koska sopimusrikkoja ei ole toteen näytetty eli todisteita Iranin ydinase- ja ballististen ohjusten kehittelystä ei ole näyttöä - vedenpitävästi.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>EU saattaa livetä peloissaan US&#39; n puolella ja pyörtää lupauksensa olla tehdyn yhteissopimuksen takana. Kiina ei hevin lähde kauppasotaan &ndash; aloittajana, vaan on vapaakaupan kannattaja, mutta omin erilaisin kotimaaehdoin. Tässä kohtaa on huomattava, että Kiinalla on maailman suurin sisämarkkinapotentiaali, jo kuitenkin kohta myös reaalisena.</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Iran ei ole arabivaltio ja sieltä käsin ollaan tukemassa sitä toista islamismin pääsuuntaa &ndash; <a href="https://yle.fi/uutiset/3-6887486">shiialaisuutta</a></strong></p><p>Onko tässä lopulta uskontojen sota kyseessä, ainakin Islamistiselta osa-alueeltaan [1, kun Iran mielellään näkee tehtäväkseen tukea <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/02/todellisuutta-syyrian-juurisyista.html">Syyrian</a> laillista hallintoa kapinallisterroristeja vastaan &ndash; sama tilanne näyttää olevan toisin päin Jemenissä, jossa Iran on perinteikkäästi Saudi-Arabiaa vastaan &ndash; oli sitten kyseessä kauppa- tai sotatilanne.</p><p>Mikä onkaan saudien rooli ja osuus Jemenin katastrofissa [2, joka on nimetty tämän hetken katastrofaalisimmaksi &ndash; siviilien näkökulmasta. Kävikö <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259223-amerikkalainen-unelma-maailman-herruudesta">US</a> pommittamassa Jemeniä? [3</p><p>&nbsp;</p><p>...</p><p>Helsingin Sanomat kirjoitti Iranin US-kauppapakotepolitiikasta kiintoisasti</p><p>~ <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005785999.html">https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005785999.html</a> -</p><p><a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005785999.html">Iran on pian suurissa vaikeuksissa, kun Trumpin määräämät pakotteet osuvat öljyyn &ndash; suomalaisasiantuntija arvioi, mitä pakotteista seuraa</a></p><p><em>Lukijakommentti</em>: Ilkka Luoma 10.8.2018 - 8:55</p><p>Aivan ensimmäiseksi palaamme historiaan, kun shaahi <strong>Reza Pahlavi</strong> [4 kaatui <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Iran">Iranissa</a> ja islamistit astuivat ajatollah <strong>Ruhollah Khomeinin</strong> johdolla valtaan - näin US&#39; n ote Iranista kirposi. Sitten käytiin Iranin ja Irakin sota, jossa US&#39; varmuuden vuoksi aseisti molempia osapuolia. Myöhemmin Israel ja US&#39; CIA kurittivat iranilaisten ydinenergialaitosta Stuxnet-iskulla [5. Herää kysymys mitä kukin saa tehdä ja mitä ei.<br /><br />Israelilla tiedetään olevan ydinase, jonka se katsoo olevan henkivakuutus &quot;arabipuristuksessaan&quot;. Pitäisikö Israelin (de facto) ydinase jotenkin sanktioita?<br /><br />Nyt EU, Venäjä ja Kiina ovat ilmoittaneet, etteivät noteeraa amerikkalaisten Iran-pakotteita. Näinkö tulevassa öljykaupassa siirrytään osittain turvallisempaan ja kiristysvapaaseen Kiinan valuuttaan &ndash; renmimbiin? [6.<br /><br />Lopuksi kysyn, miksi mediakin tämän tyyppisin kirjoituksin &quot;on taipumassa&quot; mielivaltaiseen US-kauppapakotepolitiikkaan, joka enteilee alistumista amerikkalaisten maailmanpoliisiroolin [7 edelleen hyväksymiseen. Näin luodaan syvenevää idän ja lännen vastakkainasettelua! Tämä olisi erityisen tarkkaan mietittävä täällä Suomessa - meidän ollen <em>idän ja lännen vedenjakajalla</em>.</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>Entä Saudi-Arabia &ndash; US&#39; n viimeinen uskollinen lukko ylläpitämään amerikkalaista hegemoniaa alueella</strong></p><p>Jälleen HS:</p><p>~ <a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005785565.html">https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005785565.html</a> -</p><p><a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005785565.html">Kanada ansaitsee tukea kiistassa Saudi-Arabian kanssa</a></p><p><em>Lukijakommentti</em>: Ilkka Luoma 10.8.2018 - 3:32</p><p>Kirjoituksen loppuosasta: &quot; ... <em>Saa rauhallista tukea muilta länsimailta</em>&quot; - omituinen päätös kirjoitukselle; eikö muiden maiden tuki ole niin tärkeää, että olisi toivonut juuri Jemenin tapahtumien osalta inhimillisesti tukea <em>kaikilta mailta</em>, jottei Jemenin kaltaista <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/lahi-ita/liikaa-toissijaista-vahinkoa-usa-taivutteli-saudit-lopettamaan-jemenin-pommitukset/">verilöylyn</a> enää jatketa. Onko juuri Kanadan saatava tukea <em>vain</em> länsimaista, jotka edustavat maailman väestöpohjasta vain noin 20 prosenttia! Lyödäänkö näin rumpua, että idän ja lännen välinen vastakkainasettelu entisestään kasvaisi?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Missä mennään maailma &ndash; kun vastakkainasettelu idän ja lännen välillä kiihtyy kiihtymistään?</strong></p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250996-nato-voimistaa-itseaan-vastakkainasettelu-kiihtyy">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250996-nato-voimistaa-itseaan-vastakkainasettelu-kiihtyy</a> &ndash; [325]</p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256147-lansi-kay-jo-asemoitumissotaa-idan-kanssa">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256147-lansi-kay-jo-asemoitumissotaa-idan-kanssa</a> &ndash; [52]</p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249399-ita-ja-lansi-tormaavat-tarvitsemme-kriisin-kestavan-presidentin">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249399-ita-ja-lansi-tormaavat-tarvitsemme-kriisin-kestavan-presidentin</a> - [145]</p><p>&nbsp;</p><p>...</p><p><strong>EKSTRA</strong> [TIEDE]</p><p>~ <a href="https://www.tiede.fi/keskustelu/75696/iran-seuraava-us-sotanayttamo?changed=1533798632">https://www.tiede.fi/keskustelu/75696/iran-seuraava-us-sotanayttamo?changed=1533798632</a> -</p><p>...</p><p><em>Viitteet</em>:</p><p>[1 ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/nujertaako-suvaitsemattomuus.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/nujertaako-suvaitsemattomuus.html</a> -</p><p>[2 ~ <a href="https://www.savonsanomat.fi/ulkomaat/YKn-pääsihteeri-peräänkuuluttaa-tutkintaa-lapsiin-kohdistuneesta-ilmaiskusta-Jemenissä/1239062">https://www.savonsanomat.fi/ulkomaat/YKn-p%C3%A4%C3%A4sihteeri-per%C3%A4%C3%A4nkuuluttaa-tutkintaa-lapsiin-kohdistuneesta-ilmaiskusta-Jemeniss%C3%A4/1239062</a> -</p><p>[3 ~ <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9430278">https://yle.fi/uutiset/3-9430278</a> -</p><p>[4 ~ <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Mohammad_Reza_Pahlavi">https://fi.wikipedia.org/wiki/Mohammad_Reza_Pahlavi</a> -</p><p>[5 ~ <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Stuxnet">https://en.wikipedia.org/wiki/Stuxnet</a> -</p><p>[6 FIKTIO ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.com/2013/02/korvaammeko-euron-kiinan-yuanilla.html">http://ilkkaluoma.blogspot.com/2013/02/korvaammeko-euron-kiinan-yuanilla.html</a> -</p><p>[7 ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2017/01/uusi-maailmanjarjestys-yhden.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2017/01/uusi-maailmanjarjestys-yhden.html</a> -</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/">https://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p>&nbsp;</p><p>US VU <a href="https://keskustelu.suomi24.fi/t/15367305/iran-seuraava-(kauppa)sotanayttamo">24</a> <a href="https://www.tiede.fi/keskustelu/75696/iran-seuraava-us-sotanayttamo?page=1#comment-2523508">T</a> BL BL BL FB <a href="https://www.facebook.com/groups/173905596124936/permalink/1011860495662771/">FB</a> <a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/966827946860466/">FB</a> BLOG 176486</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> iran_tiella_sotaan_10082018.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM</strong> 10082018e</p><p>&nbsp;</p><p>514_4963 | 11:13 &ndash; 12:41</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ellei aseellinen sota, niin ainakin kauppasota, jossa itä ja länsi ovat jälleen eri puolilla – lietsoen jälleen vastakkainasettelua. Venäjä ja Kiina vakuuttavat pysyvänsä tehdyn yhteissopimuksen takana, koska sopimusrikkoja ei ole toteen näytetty eli todisteita Iranin ydinase- ja ballististen ohjusten kehittelystä ei ole näyttöä - vedenpitävästi.

 

EU saattaa livetä peloissaan US' n puolella ja pyörtää lupauksensa olla tehdyn yhteissopimuksen takana. Kiina ei hevin lähde kauppasotaan – aloittajana, vaan on vapaakaupan kannattaja, mutta omin erilaisin kotimaaehdoin. Tässä kohtaa on huomattava, että Kiinalla on maailman suurin sisämarkkinapotentiaali, jo kuitenkin kohta myös reaalisena.

 

Iran ei ole arabivaltio ja sieltä käsin ollaan tukemassa sitä toista islamismin pääsuuntaa – shiialaisuutta

Onko tässä lopulta uskontojen sota kyseessä, ainakin Islamistiselta osa-alueeltaan [1, kun Iran mielellään näkee tehtäväkseen tukea Syyrian laillista hallintoa kapinallisterroristeja vastaan – sama tilanne näyttää olevan toisin päin Jemenissä, jossa Iran on perinteikkäästi Saudi-Arabiaa vastaan – oli sitten kyseessä kauppa- tai sotatilanne.

Mikä onkaan saudien rooli ja osuus Jemenin katastrofissa [2, joka on nimetty tämän hetken katastrofaalisimmaksi – siviilien näkökulmasta. Kävikö US pommittamassa Jemeniä? [3

 

...

Helsingin Sanomat kirjoitti Iranin US-kauppapakotepolitiikasta kiintoisasti

~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005785999.html -

Iran on pian suurissa vaikeuksissa, kun Trumpin määräämät pakotteet osuvat öljyyn – suomalaisasiantuntija arvioi, mitä pakotteista seuraa

Lukijakommentti: Ilkka Luoma 10.8.2018 - 8:55

Aivan ensimmäiseksi palaamme historiaan, kun shaahi Reza Pahlavi [4 kaatui Iranissa ja islamistit astuivat ajatollah Ruhollah Khomeinin johdolla valtaan - näin US' n ote Iranista kirposi. Sitten käytiin Iranin ja Irakin sota, jossa US' varmuuden vuoksi aseisti molempia osapuolia. Myöhemmin Israel ja US' CIA kurittivat iranilaisten ydinenergialaitosta Stuxnet-iskulla [5. Herää kysymys mitä kukin saa tehdä ja mitä ei.

Israelilla tiedetään olevan ydinase, jonka se katsoo olevan henkivakuutus "arabipuristuksessaan". Pitäisikö Israelin (de facto) ydinase jotenkin sanktioita?

Nyt EU, Venäjä ja Kiina ovat ilmoittaneet, etteivät noteeraa amerikkalaisten Iran-pakotteita. Näinkö tulevassa öljykaupassa siirrytään osittain turvallisempaan ja kiristysvapaaseen Kiinan valuuttaan – renmimbiin? [6.

Lopuksi kysyn, miksi mediakin tämän tyyppisin kirjoituksin "on taipumassa" mielivaltaiseen US-kauppapakotepolitiikkaan, joka enteilee alistumista amerikkalaisten maailmanpoliisiroolin [7 edelleen hyväksymiseen. Näin luodaan syvenevää idän ja lännen vastakkainasettelua! Tämä olisi erityisen tarkkaan mietittävä täällä Suomessa - meidän ollen idän ja lännen vedenjakajalla.

 

Entä Saudi-Arabia – US' n viimeinen uskollinen lukko ylläpitämään amerikkalaista hegemoniaa alueella

Jälleen HS:

~ https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005785565.html -

Kanada ansaitsee tukea kiistassa Saudi-Arabian kanssa

Lukijakommentti: Ilkka Luoma 10.8.2018 - 3:32

Kirjoituksen loppuosasta: " ... Saa rauhallista tukea muilta länsimailta" - omituinen päätös kirjoitukselle; eikö muiden maiden tuki ole niin tärkeää, että olisi toivonut juuri Jemenin tapahtumien osalta inhimillisesti tukea kaikilta mailta, jottei Jemenin kaltaista verilöylyn enää jatketa. Onko juuri Kanadan saatava tukea vain länsimaista, jotka edustavat maailman väestöpohjasta vain noin 20 prosenttia! Lyödäänkö näin rumpua, että idän ja lännen välinen vastakkainasettelu entisestään kasvaisi?

 

Missä mennään maailma – kun vastakkainasettelu idän ja lännen välillä kiihtyy kiihtymistään?

~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250996-nato-voimistaa-itseaan-vastakkainasettelu-kiihtyy – [325]

~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256147-lansi-kay-jo-asemoitumissotaa-idan-kanssa – [52]

~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249399-ita-ja-lansi-tormaavat-tarvitsemme-kriisin-kestavan-presidentin - [145]

 

...

EKSTRA [TIEDE]

~ https://www.tiede.fi/keskustelu/75696/iran-seuraava-us-sotanayttamo?changed=1533798632 -

...

Viitteet:

[1 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/nujertaako-suvaitsemattomuus.html -

[2 ~ https://www.savonsanomat.fi/ulkomaat/YKn-p%C3%A4%C3%A4sihteeri-per%C3%A4%C3%A4nkuuluttaa-tutkintaa-lapsiin-kohdistuneesta-ilmaiskusta-Jemeniss%C3%A4/1239062 -

[3 ~ https://yle.fi/uutiset/3-9430278 -

[4 ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Mohammad_Reza_Pahlavi -

[5 ~ https://en.wikipedia.org/wiki/Stuxnet -

[6 FIKTIO ~ http://ilkkaluoma.blogspot.com/2013/02/korvaammeko-euron-kiinan-yuanilla.html -

[7 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2017/01/uusi-maailmanjarjestys-yhden.html -

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://www.facebook.com/first.ilkka

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

 

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 176486

 

DOC iran_tiella_sotaan_10082018.doc – OpenOffice Writer

PVM 10082018e

 

514_4963 | 11:13 – 12:41

]]>
157 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259293-iran-seuraava-kauppasotanayttamo#comments Iran Iranin ydinsopimus Kauppapakotteet Ohjuskokeet Ydinaseet Fri, 10 Aug 2018 11:27:18 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259293-iran-seuraava-kauppasotanayttamo
Länsi käy jo asemoitumissotaa idän kanssa http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256147-lansi-kay-jo-asemoitumissotaa-idan-kanssa <p>Ei vielä pommein, raketein eikä toivottavasti &rdquo;ikinä&rdquo; ydinasein. Pelkästään lännen ikonilla Yhdysvalloilla on noin 7 000 ydinkärkeä ja meidän vierusvaltiolla &ndash; 1 300 kilometrin maarajamme takana Venäjällä - suunnilleen sama määrä &ndash; noin 7 000 ydinkärkeä. Nyt käydään jo kauppasotaa ja talousvirtojen vaikuttavuussotaa &ndash; erityisesti Kiinan ja USA:n kesken --- Noilla ydinkärkimäärillä tuhotaan käytännössä ihmiskunnan elinmahdollisuudet!</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Taustalla on paljon muutakin. Amerikkalaisilta ei jäänyt huomaamatta toiselle presidenttikierrokselle valitun Kiinan Xi Jinpingin ilmoitus, että Kiinan yhteiskuntajärjestyksestä on tullut vientituote </strong>[1<strong>.</strong></p><p><strong>Tämä asemoitumissota on haaste, sillä viimeiset noin 100 vuotta on ollut amerikkalaisen - lännenmiehen yhteiskuntamallin voittokulkua &ndash; aina vuosituhannen vaihteeseen saakka &ndash; kunnes Kiinan talouskasvu lähti todelliseen lentoon &ndash; sen ollen jo nyt muutamia vuosia maailman suurin ja vaikuttavin </strong>[2<strong>.</strong></p><p>&hellip;</p><p>[1 ~ <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9888658">https://yle.fi/uutiset/3-9888658</a> -</p><p>[1 &rdquo; &hellip; Vaikuttamistoimien kolmanneksi päätavoitteeksi raportti nimeää Kiinan poliittisen ja taloudellisen mallin suosion edistämisen. Samalla Kiina pyrkii sen mukaan patoamaan Euroopan edustamien liberaalien ja demokraattisten arvojen leviämistä ja vähentämään läntisen yhteiskuntamallin houkuttelevuutta &hellip; &rdquo; ~ <a href="https://www.verkkouutiset.fi/nain-kiina-kasvattaa-valtaansa-euroopassa/">https://www.verkkouutiset.fi/nain-kiina-kasvattaa-valtaansa-euroopassa/</a> - -Verkkouutiset &ndash; <strong>Heikki Hakala</strong>.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Lännen ja idän vastakkainasettelu on jo silmiinpistävää </strong>[3<strong>.</strong></p><p>Media laulaa meillä suunnitelmallista WTM - <em>West trolling manipulaatiota</em>. WTM luotiin vastapainoksi oletetulle enemän tai vähemmän faktiselle idän ETP &ndash; <em>East trolling propagandelle </em>[4.</p><p>Näillä työkaluilla käydään nyt täyttä <em>informaatiosotaa </em>[5 kansalaisten ja lukijoiden päänahoista. Arkikansalaiset Erkki ja Liisa eivät Suomessa tiedä enää mitä uskoisi [6, siksi rajua on tuo perinteellisen median väkivahva West trolling manipulaatio.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Otamme esimerkin takavuosien valtamediasta &ndash; Helsingin Sanomista</strong></p><p>~ <u><a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005676889.html">https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005676889.html</a></u> -</p><p>Kirjoitus käsittelee <em>nykykaltaisen demokratian kriisiä</em>, jossa valkoisen lännenmiehen väestöosuus on maailmastamme noin 20 prosentin luokkaa. Toimittaja olettaa, että tällä lännessä &rdquo;hyväksi havaitulla&rdquo; menetelmällä hallitaan koko maailmaa.</p><p>HS-toimittaja ei ole oivaltanut, että suurin osa maapallon väestöstä ei halua edes amerikkalaistyylistä valtahegemoniaa demokratiana, tai oikeastaan demokratiahokemana, joka ei ole kehityskaarensa edes prototyyppivaiheessa! [7.</p><p>.</p><p><em>Ote HS:sta</em>: &rdquo; &hellip; Synkempi puoli isosta kuvasta on se, mitä on tapahtunut 2000-luvun puolella, ja etenkin viime vuosina.<br />Stanfordin yliopiston professori, demokratiatutkija <u><a href="https://www.hs.fi/haku/?query=larry+diamond">Larry Diamond</a></u> on luonnehtinut meneillään olevaa trendiä &rdquo;demokratian globaaliksi taantumaksi&rdquo;.<br />Maailmassa on kourallinen tutkimuslaitoksia, jotka ovat seuranneet globaalia demokratiakehitystä järjestelmällisesti ja pitkään. Näihin kuuluvat yhdysvaltalainen <u><a href="https://freedomhouse.org/report/freedom-world/freedom-world-2018">Freedom House</a></u> ja brittilehti Economistin sisaryhtiö <u><a href="https://www.economist.com/blogs/graphicdetail/2018/01/daily-chart-21">Economist Intelligence Unit</a></u> (EIU).<br />Molempien tutkimukset tukevat väitettä demokratian taantumasta. EIU:n tiukoilla kriteereillä vain viisi prosenttia maailman väestöstä elää &rdquo;täydessä demokratiassa&rdquo;. (Suomi kuuluu joukkoon.) &hellip; &rdquo; -HS-toimittaja <strong>Heikki Aittokoski</strong>.</p><p>.</p><p><em>Allekirjoittaneen kommentti ylläolevaan</em>: &rdquo;... Toinen HS&#39; n erinomainen kirjoitus arviona ja lännenmiehen <em>itsekkäänä mielipidehuutona</em>. Voimme sanoa, että tässä syntyi kaikkien West trolling manipulaatioiden äiti.</p><p>Juttu kuvastaa erinomaisesti tekstin laatineen alkeellista tietämystä esimerkiksi Kiinaa ja kiinalaista korkeakulttuuria kohtaan.</p><p>Jutussa esiintyy maailmamme noin 20 prosentin valtavähemmistön hätähuuto rujona lännenmiehenä, joka aikanaan kehitti löytöretkien jälkeisenä kolonisaationa paljolti nykyiset kehitysmaat, joita nyt tuo parjattu Kiina nostaa kohti kulutuksen kasvumaiksi.</p><p>Lännenmiehen on aika oivaltaa, että tämän jopa <em>sotimalla pakkomarkkinoima kulutusdemokratia</em> ei ole ainoa yhteiskuntajärjestelmä.</p><p>Kiina on jo maailman suurimpana taloutena ilmaissut, että sen yhteiskuntajärjestys on jo vientituote. Tuon vientituotteen sivulauseeksi - kehotteena jää edesmenneen Kiinan <strong>Mao Zedongin</strong> jälkeisen suurmiehen <strong>Deng Xiaopingin</strong> arvoituksellinen viesti kansalaisilleen: &quot;<em>Menkää ja rikastukaa!</em>&quot; [8 *&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Lännen kirous?</strong></p><p>Länsi-eurooppalaiset keksivät historiastaan parhaiten tunnetun valkoisen löytöretkeilyn, vaikka kiinalaiset dzonkkilaivastot tutkivat jo vuosikymmeniä aiemmin maailman meriä &ndash; jopa laajemmin kuin valkoinen löytöretkiensä alussa [9.</p><p>Löytöretket kehittyivät liike-elämänahneuden myötä valkoisten eurooppalaisten kolonialismiksi ja kehitysmaariistoksi &ndash; lähinnä raaka-ainevarojen ja mustien työvoimahyödynnöksen myötä valkoisen Pohjois-Amerikkaan orjiksi.</p><p>Länsi sai voimallisen kehityspurskeen liki ilmaisista alusmaiden raaka-aineista ja näin alkoi Länsi-Euroopan nousu kohti nykyistä Euroopan Unionia, joka nyt koettaa korjata jäsenmaavirheitään takavuosisadoilta &ndash; huomioimalla jo kehitysmaitakin [10.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kiina &ndash; maailman suurin talous</strong></p><p>Kiina on mobilisoitunut kaikkialle [11 &ndash; myös Suomeen, ja näin saamme investointirahaa puoliraaka-aineen toimittajiksi &ndash; nyt pahvilaatikoihin ja takapuolen pyyhintäpapereihin [12.</p><p>Onko edullista hakata kasvavaa metsää luonnottomasti muiden kulutukseen, kun he itse eivät halua omia metsiä ajattelemattomasti kaataa?</p><p>Kiinalla on jättimäiset ympäristöongelmat [13 &ndash; tätä kehitystä on jatkunut noin 30 vuotta. Lännenmies sai ruhjoa ympäristöään liki 200 vuotta, ollen nyt totaalisummana vähäisempi kuin Kiina ja muut nousevat taloudet.</p><p>Silti esimerkiksi amerikkalaiset ovat edelleen suurista maista ylivoimaisin ympäristötuhoaja (kaikkinensa) asukasta kohden! [Kuva 1.] Kiina sen sijaan ratkaisee omat ympäristöongelmat seuraavien 20 vuoden aikana [14 &ndash; jolloin saastuminen on laitettu kuriin. On pakko. Väitettä tukee erityisen voimakas ympäristöosaamisen kysyntä. Eduksi meille suomalaisille?</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>Ekstra</strong></p><p>[UPI-FIIA] &rdquo;Tuore tutkimus: Suomi on useiden vaikutusyritysten kohteena - Yleensä hybridioperaation takaa löytyy Venäjä&rdquo; - Iltalehti&hellip; ~ <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201805292200977820_u0.shtml">https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201805292200977820_u0.shtml</a> -</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>Viitteet:</strong></p><p>[2 ~ <a href="https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/2014-10-08/Ohitti-Yhdysvallat-ja-jatkaa-kasvuaan---Kiinasta-maailman-suurin-talous-3256177.html">https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/2014-10-08/Ohitti-Yhdysvallat-ja-jatkaa-kasvuaan---Kiinasta-maailman-suurin-talous-3256177.html</a> -</p><p>[3 ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/07/lantisten-ja-itaisten-arvojen-yhteenotto.html">http://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/07/lantisten-ja-itaisten-arvojen-yhteenotto.html</a> -</p><p>[4 ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/12/west-trolling-east-trolling-nokittelua.html">http://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/12/west-trolling-east-trolling-nokittelua.html</a> -</p><p>&hellip;</p><p>[10 ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/28031-kansalaiskysymys-maksammeko-velkamme-kehitysmaille">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/28031-kansalaiskysymys-maksammeko-velkamme-kehitysmaille</a> -</p><p>[11 ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/kiinalainen-mobilisaatio-ulottuu-yli.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/kiinalainen-mobilisaatio-ulottuu-yli.html</a> -</p><p>[12 ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.com/2017/07/kiinalaisten-biotalousinvestoinnit.html">http://ilkkaluoma.blogspot.com/2017/07/kiinalaisten-biotalousinvestoinnit.html</a> -</p><p>[13 ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.com/2009/10/kiina-kasvaa-nopeammin-kuin-maallinen.html">http://ilkkaluoma.blogspot.com/2009/10/kiina-kasvaa-nopeammin-kuin-maallinen.html</a> -</p><p>[14 &rdquo;Kiina voimistaa tuntuvasti ympäristöministeriönsä toimivaltaa&rdquo; -Yle-toimittaja <strong>Yrjö Kokkonen</strong> ~ <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10114264">https://yle.fi/uutiset/3-10114264</a> -</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><u><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></u></p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/">https://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p>&nbsp;</p><p>US VU <a href="https://keskustelu.suomi24.fi/t/15299231/lansi-kay-jo-asemoitumissotaa-idan-kanssa">24</a> <a href="https://www.tiede.fi/keskustelu/76507/lansi-kay-jo-asemoitumissotaa-idan-kanssa?changed=1527750832">T</a> BL BL BL FB <a href="https://www.facebook.com/groups/173905596124936/permalink/945984258917062/">FB</a> <a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/904267299783198/">FB</a> BLOG 171410</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> ita_lansi_ottelu_2_14052018.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM</strong> 1405_31052018 &ndash; 09:46</p><p>&nbsp;</p><p>748_7220</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ei vielä pommein, raketein eikä toivottavasti ”ikinä” ydinasein. Pelkästään lännen ikonilla Yhdysvalloilla on noin 7 000 ydinkärkeä ja meidän vierusvaltiolla – 1 300 kilometrin maarajamme takana Venäjällä - suunnilleen sama määrä – noin 7 000 ydinkärkeä. Nyt käydään jo kauppasotaa ja talousvirtojen vaikuttavuussotaa – erityisesti Kiinan ja USA:n kesken --- Noilla ydinkärkimäärillä tuhotaan käytännössä ihmiskunnan elinmahdollisuudet!

 

Taustalla on paljon muutakin. Amerikkalaisilta ei jäänyt huomaamatta toiselle presidenttikierrokselle valitun Kiinan Xi Jinpingin ilmoitus, että Kiinan yhteiskuntajärjestyksestä on tullut vientituote [1.

Tämä asemoitumissota on haaste, sillä viimeiset noin 100 vuotta on ollut amerikkalaisen - lännenmiehen yhteiskuntamallin voittokulkua – aina vuosituhannen vaihteeseen saakka – kunnes Kiinan talouskasvu lähti todelliseen lentoon – sen ollen jo nyt muutamia vuosia maailman suurin ja vaikuttavin [2.

[1 ~ https://yle.fi/uutiset/3-9888658 -

[1 ” … Vaikuttamistoimien kolmanneksi päätavoitteeksi raportti nimeää Kiinan poliittisen ja taloudellisen mallin suosion edistämisen. Samalla Kiina pyrkii sen mukaan patoamaan Euroopan edustamien liberaalien ja demokraattisten arvojen leviämistä ja vähentämään läntisen yhteiskuntamallin houkuttelevuutta … ” ~ https://www.verkkouutiset.fi/nain-kiina-kasvattaa-valtaansa-euroopassa/ - -Verkkouutiset – Heikki Hakala.

 

Lännen ja idän vastakkainasettelu on jo silmiinpistävää [3.

Media laulaa meillä suunnitelmallista WTM - West trolling manipulaatiota. WTM luotiin vastapainoksi oletetulle enemän tai vähemmän faktiselle idän ETP – East trolling propagandelle [4.

Näillä työkaluilla käydään nyt täyttä informaatiosotaa [5 kansalaisten ja lukijoiden päänahoista. Arkikansalaiset Erkki ja Liisa eivät Suomessa tiedä enää mitä uskoisi [6, siksi rajua on tuo perinteellisen median väkivahva West trolling manipulaatio.

 

Otamme esimerkin takavuosien valtamediasta – Helsingin Sanomista

~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005676889.html -

Kirjoitus käsittelee nykykaltaisen demokratian kriisiä, jossa valkoisen lännenmiehen väestöosuus on maailmastamme noin 20 prosentin luokkaa. Toimittaja olettaa, että tällä lännessä ”hyväksi havaitulla” menetelmällä hallitaan koko maailmaa.

HS-toimittaja ei ole oivaltanut, että suurin osa maapallon väestöstä ei halua edes amerikkalaistyylistä valtahegemoniaa demokratiana, tai oikeastaan demokratiahokemana, joka ei ole kehityskaarensa edes prototyyppivaiheessa! [7.

.

Ote HS:sta: ” … Synkempi puoli isosta kuvasta on se, mitä on tapahtunut 2000-luvun puolella, ja etenkin viime vuosina.
Stanfordin yliopiston professori, demokratiatutkija Larry Diamond on luonnehtinut meneillään olevaa trendiä ”demokratian globaaliksi taantumaksi”.
Maailmassa on kourallinen tutkimuslaitoksia, jotka ovat seuranneet globaalia demokratiakehitystä järjestelmällisesti ja pitkään. Näihin kuuluvat yhdysvaltalainen Freedom House ja brittilehti Economistin sisaryhtiö Economist Intelligence Unit (EIU).
Molempien tutkimukset tukevat väitettä demokratian taantumasta. EIU:n tiukoilla kriteereillä vain viisi prosenttia maailman väestöstä elää ”täydessä demokratiassa”. (Suomi kuuluu joukkoon.) … ” -HS-toimittaja Heikki Aittokoski.

.

Allekirjoittaneen kommentti ylläolevaan: ”... Toinen HS' n erinomainen kirjoitus arviona ja lännenmiehen itsekkäänä mielipidehuutona. Voimme sanoa, että tässä syntyi kaikkien West trolling manipulaatioiden äiti.

Juttu kuvastaa erinomaisesti tekstin laatineen alkeellista tietämystä esimerkiksi Kiinaa ja kiinalaista korkeakulttuuria kohtaan.

Jutussa esiintyy maailmamme noin 20 prosentin valtavähemmistön hätähuuto rujona lännenmiehenä, joka aikanaan kehitti löytöretkien jälkeisenä kolonisaationa paljolti nykyiset kehitysmaat, joita nyt tuo parjattu Kiina nostaa kohti kulutuksen kasvumaiksi.

Lännenmiehen on aika oivaltaa, että tämän jopa sotimalla pakkomarkkinoima kulutusdemokratia ei ole ainoa yhteiskuntajärjestelmä.

Kiina on jo maailman suurimpana taloutena ilmaissut, että sen yhteiskuntajärjestys on jo vientituote. Tuon vientituotteen sivulauseeksi - kehotteena jää edesmenneen Kiinan Mao Zedongin jälkeisen suurmiehen Deng Xiaopingin arvoituksellinen viesti kansalaisilleen: "Menkää ja rikastukaa!" [8 *”

 

Lännen kirous?

Länsi-eurooppalaiset keksivät historiastaan parhaiten tunnetun valkoisen löytöretkeilyn, vaikka kiinalaiset dzonkkilaivastot tutkivat jo vuosikymmeniä aiemmin maailman meriä – jopa laajemmin kuin valkoinen löytöretkiensä alussa [9.

Löytöretket kehittyivät liike-elämänahneuden myötä valkoisten eurooppalaisten kolonialismiksi ja kehitysmaariistoksi – lähinnä raaka-ainevarojen ja mustien työvoimahyödynnöksen myötä valkoisen Pohjois-Amerikkaan orjiksi.

Länsi sai voimallisen kehityspurskeen liki ilmaisista alusmaiden raaka-aineista ja näin alkoi Länsi-Euroopan nousu kohti nykyistä Euroopan Unionia, joka nyt koettaa korjata jäsenmaavirheitään takavuosisadoilta – huomioimalla jo kehitysmaitakin [10.

 

Kiina – maailman suurin talous

Kiina on mobilisoitunut kaikkialle [11 – myös Suomeen, ja näin saamme investointirahaa puoliraaka-aineen toimittajiksi – nyt pahvilaatikoihin ja takapuolen pyyhintäpapereihin [12.

Onko edullista hakata kasvavaa metsää luonnottomasti muiden kulutukseen, kun he itse eivät halua omia metsiä ajattelemattomasti kaataa?

Kiinalla on jättimäiset ympäristöongelmat [13 – tätä kehitystä on jatkunut noin 30 vuotta. Lännenmies sai ruhjoa ympäristöään liki 200 vuotta, ollen nyt totaalisummana vähäisempi kuin Kiina ja muut nousevat taloudet.

Silti esimerkiksi amerikkalaiset ovat edelleen suurista maista ylivoimaisin ympäristötuhoaja (kaikkinensa) asukasta kohden! [Kuva 1.] Kiina sen sijaan ratkaisee omat ympäristöongelmat seuraavien 20 vuoden aikana [14 – jolloin saastuminen on laitettu kuriin. On pakko. Väitettä tukee erityisen voimakas ympäristöosaamisen kysyntä. Eduksi meille suomalaisille?

 

 

Ekstra

[UPI-FIIA] ”Tuore tutkimus: Suomi on useiden vaikutusyritysten kohteena - Yleensä hybridioperaation takaa löytyy Venäjä” - Iltalehti… ~ https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201805292200977820_u0.shtml -

 

Viitteet:

[2 ~ https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/2014-10-08/Ohitti-Yhdysvallat-ja-jatkaa-kasvuaan---Kiinasta-maailman-suurin-talous-3256177.html -

[3 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/07/lantisten-ja-itaisten-arvojen-yhteenotto.html -

[4 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/12/west-trolling-east-trolling-nokittelua.html -

[10 ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/28031-kansalaiskysymys-maksammeko-velkamme-kehitysmaille -

[11 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/kiinalainen-mobilisaatio-ulottuu-yli.html -

[12 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.com/2017/07/kiinalaisten-biotalousinvestoinnit.html -

[13 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.com/2009/10/kiina-kasvaa-nopeammin-kuin-maallinen.html -

[14 ”Kiina voimistaa tuntuvasti ympäristöministeriönsä toimivaltaa” -Yle-toimittaja Yrjö Kokkonen ~ https://yle.fi/uutiset/3-10114264 -

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://www.facebook.com/first.ilkka

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

 

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 171410

 

DOC ita_lansi_ottelu_2_14052018.doc – OpenOffice Writer

PVM 1405_31052018 – 09:46

 

748_7220

]]>
52 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256147-lansi-kay-jo-asemoitumissotaa-idan-kanssa#comments Informaatiosota Kauppapakotteet Kiina ja Yhdysvallat Maailmankauppa Vastakkainasettelu Thu, 31 May 2018 12:53:31 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256147-lansi-kay-jo-asemoitumissotaa-idan-kanssa
Venäjän reservirahaston hupeneminen on kiihtynyt – varat ehtyvät 2017 lopulla? http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221245-venajan-reservirahaston-hupeneminen-on-kiihtynyt-%E2%80%93-varat-ehtyvat-2017-lopulla <p>Olen seurannut Venäjän reservi- ja kansallisen hyvinvoinnin rahastojen varojen kehitystä kuukausittain vuoden 2015 syksystä lähtien. Noiden rahastojen varojen kehitystä on käsitelty kahdessa blogikirjoituksessa aikaisemmin, 13.12.2015 julkaistussa kirjoituksessa otsikolla &rdquo;<em>Halpa öljy - onko Venäjälle käymässä kuten Neuvostoliitolle?</em>&rdquo;, joka löytyy <a href="http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208340-halpa-oljy-onko-venajalle-kaymassa-kuten-neuvostoliitolle"><u>täältä</u></a> sekä 13.2.2016 julkaistussa kirjoituksessa otsikolla &rdquo;<em>Venäjän öljyrahastoista ei vielä ole varat loppumassa</em>&rdquo;, joka löytyy <a href="http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/211848-venajan-oljyrahastoista-ei-viela-ole-varat-loppumassa"><u>täältä</u></a>.</p><p>Venäjän finanssiministeriö julkaisee reservi- ja kansallisen hyvinvoinnin rahastoissa olevien varojen suuruuden dollareissa ja ruplissa kerran kuukaudessa. Helmikuisen blogikirjoituksen jälkeen keskuspankki on julkaissut kuuden kuukauden tilastot, viimeisin tilastojulkaisu on elokuun 1. päivältä 2016.</p><p>Venäjän reservirahasto on rahasto, josta varoja voidaan käyttää valtion&nbsp;budjettivajeiden täyttämiseen. Sen sijaan kansallisen hyvinvoinnin rahaston tarkoitus oli alun perin rahoittaa eläkejärjestelmän muutoksista aiheutuvia menoja, ja varat on pääosin sijoitettu mahdollisimman turvallisesti ulkomaisiin vähäriskisiin arvopapereihin. Talouskriisin kuluessa kansallisen hyvinvoinnin rahaston varoja on alettu käyttää myös infrahankkeisiin, ja rahastosta on rahoitettu niin ikään Suomeen rakennettavaa Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalaa.</p><p>Venäjän finanssiministeriö arvioi vuoden 2015 syksyllä, että vuoden 2016 lopussa reservirahastossa olisi jäljellä summa, joka vastaisi enää 1,3 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja vuoden 2015 lopussa rahastossa olisi jäljellä summa, joka vastaisi 4,6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Finanssiministeriön ennustelukujen perusteella ja tasaisella suppenemisvauhdilla on laskettavissa, että ilman rahastotäydennystä reservirahasto kuivuisi varannottomaksi myöhäiskeväällä 2017, tosin bruttokansantuotteen muutoksia - tällä hetkellä supistumista - on vaikea arvioida.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>1.2.2016 reservirahaston varat olivat 49,72 miljardia dollaria (3 737,29 miljardia ruplaa), joka vastasi 4,8 prosenttia Venäjän suppenevasta bruttokansantuotteesta. Varantolukujen perusteella ruplan dollarikurssi oli varsin heikko, vain 75,16 ruplaa. 1.8.2016 vastaavat luvut olivat 38,18 miljardia dollaria (2 560,28 miljardia ruplaa), joka vastasi 3,3 prosenttia suppenevasta bruttokansantuotteesta. Elokuun (1.8.2016) tilaston perusteella ruplan dollarikurssi oli jo hieman vahvempi, 67,06 ruplaa.</p><p>EU:n Venäjä-talouspakotteiden asettamisen jälkeen (heinä- ja syyskuu 2014) reservirahaston varat olivat suurimmillaan 1.9.2014 91,72 miljardia dollaria (3 387,34 miljardia ruplaa). Kuukautta vaille kahdessa vuodessa (1.9.2014-1.8.2016) rahaston varat ovat huvenneet 58,4 prosenttia dollareina ja 24,4 prosenttia ruplina laskettuna varojen olleessa 1.8.2016 38,18 miljardia dollaria (2 560,28 miljardia ruplaa). Valuuttakurssimuutokset (ruplan heikentyminen) ovat tasapainottaneet rahaston ruplamääräistä laskua.</p><p>Tänä vuonna reservirahaston dollarimääräiset varat ovat pudonneet kahdeksan kuukauden aikana (1.1.-1.8.2016) 49,95 miljardista dollarista 38,18 miljardiin dollariin, yhteensä 11,77 miljardia dollaria. Kahdeksassa kuukaudessa rahasto on menettänyt varojaan dollareissa laskettuna lähes neljänneksen. Rahaston varojen pudotus tapahtui käytännössä huhti-toukokuussa, jolloin rahastosta nostettiin kahdessa kuukaudessa varoja 12 miljardin dollarin arvosta.</p><p>Finanssiministeriön viime vuoden loppupuolella antaman arvion perusteella reservirahaston varat loppuisivat siis vuoden 2017 alkupuolella ilman rahastotäydennyksiä, tarkka tasaisen vauhdin laskennallinen päivämäärä ennusteessa sattuisi toukokuun viimeiseen viikonloppuun vuona 2017.</p><p>Kun vertaa reservirahaston varojen kehitystä finanssiministeriön viime vuoden syksyllä antamaan arvioon, on reservirahastossa vielä tällä hetkellä enemmän varoja kuin finanssiministeriön arvion mukaan tulisi olla. Tämän vuoden puolella kirjattujen varojen ero arvioon nähden dollareina on vaihdellut 2,30 miljardista dollarista (1.2.2016) 11,45 dollariin (1.4.2016). Vastaavat ruplamääräiset erot ovat olleet 59,0 miljardista ruplasta 4 777,80 miljardiin ruplaan.</p><p>Tosiasia siis on, että reservirahaston varat hupenevat finanssiministeriön arvion mukaisesti, mutta hieman loivemmin. Ilman täydennyksiä varat loppuisivat nykyisellä rahastovarojen suppenemisvauhdilla vuoden 2017 jälkipuolella, ei vielä alkupuolella.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Kansallisen hyvinvoinnin rahaston varat olivat puolestaan 1.2.2016 71,15 miljardia dollaria (5 348,66 miljardia ruplaa), joka vastaa 6,8 prosenttia bruttokansantuotteesta. 1.8.2016 vastaavat luvut olivat 72,21 miljardia dollaria (4 842,00 miljardia ruplaa), joka vastaa 6,2 prosenttia bruttokansantuotteesta.</p><p>Kansallisen hyvinvoinnin rahaston dollarimääräiset varat ovat kasvaneet kuudessa kuukaudessa (1.2.-1.8.2016) 71,15 miljardista dollarista 72,21 miljardiin dollariin, ja rahasto ei siis ole menettänyt varojaan dollareissa laskettuna. Sen sijaan rahaston ruplamääräiset varat ovat laskeneet 506,66 miljardia ruplaa (noin 9,5 prosenttia) ruplan dollarikurssin vahvistumisen myötä.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Kansallisen hyvinvoinnin rahasto on tällä hetkellä varoissaan, mutta valtion budjettivajeiden kattamiseen tarkoitettu reservirahasto menettää varojaan odotetusti. Vielä tämän vuoden helmikuussa rahastovarojen suppenemista ei ollut havaittavissa, mutta rahastosta hävisi tämän vuoden huhti-toukokuussa varoja yhteensä 12 miljardin dollarin arvosta, mikä vastaa lähes 30 prosenttia rahaston ruplamääräisistä varoista ja lähes neljännestä dollarimääräisistä varoista. Kahdessa vuodessa rahasto on menettänyt varojaan dollareissa laskettuna yli puolet, lähes 60 prosenttia.</p><p>On vielä liian aikaista arvioida riittävällä varmuudella, milloin reservirahaston varat olisivat tarkasti loppumassa. Kansallisen hyvinvoinnin rahaston varat ovat sen sijaan vielä vakaalla pohjalla. Öljyn ja ruplan hintojen muutokset vaikuttavat oleellisesti rahastojen kehitykseen.</p><p>Vuoden 2017 syksyllä reservirahasto voi olla melko tyhjä, mikäli rahastosta nostetaan vuodessa ilman rahastotäydennyksiä ne rahamäärät, mitkä vuonna 2015 ja vuonna 2016 tähän saakka on nostettu. Reservirahaston varat tulevat nykyvauhdilla loppumaan vuoden 2017 jälkipuolella ilman täydennyksiä, toisin sanoen hieman myöhemmin kuin mitä finanssiministeriön ennusteen perusteella on laskettavissa.</p><p>EU:n ja muiden länsimaiden Yhdysvaltojen johdolla on siis pidettävä yllä Venäjä-pakotteita päättäväisesti ainakin vuoden, ellei Venäjä toteuta sitä politiikkaa, mikä on pakotteiden purun edellytys.</p><p>Nähtäväksi jää, antaako Venäjä reservirahaston kuivua varattomaksi, täydennetäänkö sen varoja tai onko rahaston varojen loppumisella vaikutusta Venäjän politiikkaan. Venäjällä seuraavat presidentinvaalit ovat keväällä 2018.</p><p>&nbsp;</p><p>Lähteet:</p><p><em>Reservirahaston varat 1.2.2008&ndash;1.8.2016, Venäjän finanssiministeriö:</em> <a href="http://old.minfin.ru/en/reservefund/statistics/amount/"><u>http://old.minfin.ru/en/reservefund/statistics/amount/</u></a></p><p><em>Kansallisen hyvinvoinnin rahaston varat 1.2.2008&ndash;1.8.2016, Venäjän finanssiministeriö</em>: <a href="http://old.minfin.ru/en/nationalwealthfund/statistics/amount/"><u>http://old.minfin.ru/en/nationalwealthfund/statistics/amount/</u></a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen seurannut Venäjän reservi- ja kansallisen hyvinvoinnin rahastojen varojen kehitystä kuukausittain vuoden 2015 syksystä lähtien. Noiden rahastojen varojen kehitystä on käsitelty kahdessa blogikirjoituksessa aikaisemmin, 13.12.2015 julkaistussa kirjoituksessa otsikolla ”Halpa öljy - onko Venäjälle käymässä kuten Neuvostoliitolle?”, joka löytyy täältä sekä 13.2.2016 julkaistussa kirjoituksessa otsikolla ”Venäjän öljyrahastoista ei vielä ole varat loppumassa”, joka löytyy täältä.

Venäjän finanssiministeriö julkaisee reservi- ja kansallisen hyvinvoinnin rahastoissa olevien varojen suuruuden dollareissa ja ruplissa kerran kuukaudessa. Helmikuisen blogikirjoituksen jälkeen keskuspankki on julkaissut kuuden kuukauden tilastot, viimeisin tilastojulkaisu on elokuun 1. päivältä 2016.

Venäjän reservirahasto on rahasto, josta varoja voidaan käyttää valtion budjettivajeiden täyttämiseen. Sen sijaan kansallisen hyvinvoinnin rahaston tarkoitus oli alun perin rahoittaa eläkejärjestelmän muutoksista aiheutuvia menoja, ja varat on pääosin sijoitettu mahdollisimman turvallisesti ulkomaisiin vähäriskisiin arvopapereihin. Talouskriisin kuluessa kansallisen hyvinvoinnin rahaston varoja on alettu käyttää myös infrahankkeisiin, ja rahastosta on rahoitettu niin ikään Suomeen rakennettavaa Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalaa.

Venäjän finanssiministeriö arvioi vuoden 2015 syksyllä, että vuoden 2016 lopussa reservirahastossa olisi jäljellä summa, joka vastaisi enää 1,3 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja vuoden 2015 lopussa rahastossa olisi jäljellä summa, joka vastaisi 4,6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Finanssiministeriön ennustelukujen perusteella ja tasaisella suppenemisvauhdilla on laskettavissa, että ilman rahastotäydennystä reservirahasto kuivuisi varannottomaksi myöhäiskeväällä 2017, tosin bruttokansantuotteen muutoksia - tällä hetkellä supistumista - on vaikea arvioida.

                                                                                      ****

1.2.2016 reservirahaston varat olivat 49,72 miljardia dollaria (3 737,29 miljardia ruplaa), joka vastasi 4,8 prosenttia Venäjän suppenevasta bruttokansantuotteesta. Varantolukujen perusteella ruplan dollarikurssi oli varsin heikko, vain 75,16 ruplaa. 1.8.2016 vastaavat luvut olivat 38,18 miljardia dollaria (2 560,28 miljardia ruplaa), joka vastasi 3,3 prosenttia suppenevasta bruttokansantuotteesta. Elokuun (1.8.2016) tilaston perusteella ruplan dollarikurssi oli jo hieman vahvempi, 67,06 ruplaa.

EU:n Venäjä-talouspakotteiden asettamisen jälkeen (heinä- ja syyskuu 2014) reservirahaston varat olivat suurimmillaan 1.9.2014 91,72 miljardia dollaria (3 387,34 miljardia ruplaa). Kuukautta vaille kahdessa vuodessa (1.9.2014-1.8.2016) rahaston varat ovat huvenneet 58,4 prosenttia dollareina ja 24,4 prosenttia ruplina laskettuna varojen olleessa 1.8.2016 38,18 miljardia dollaria (2 560,28 miljardia ruplaa). Valuuttakurssimuutokset (ruplan heikentyminen) ovat tasapainottaneet rahaston ruplamääräistä laskua.

Tänä vuonna reservirahaston dollarimääräiset varat ovat pudonneet kahdeksan kuukauden aikana (1.1.-1.8.2016) 49,95 miljardista dollarista 38,18 miljardiin dollariin, yhteensä 11,77 miljardia dollaria. Kahdeksassa kuukaudessa rahasto on menettänyt varojaan dollareissa laskettuna lähes neljänneksen. Rahaston varojen pudotus tapahtui käytännössä huhti-toukokuussa, jolloin rahastosta nostettiin kahdessa kuukaudessa varoja 12 miljardin dollarin arvosta.

Finanssiministeriön viime vuoden loppupuolella antaman arvion perusteella reservirahaston varat loppuisivat siis vuoden 2017 alkupuolella ilman rahastotäydennyksiä, tarkka tasaisen vauhdin laskennallinen päivämäärä ennusteessa sattuisi toukokuun viimeiseen viikonloppuun vuona 2017.

Kun vertaa reservirahaston varojen kehitystä finanssiministeriön viime vuoden syksyllä antamaan arvioon, on reservirahastossa vielä tällä hetkellä enemmän varoja kuin finanssiministeriön arvion mukaan tulisi olla. Tämän vuoden puolella kirjattujen varojen ero arvioon nähden dollareina on vaihdellut 2,30 miljardista dollarista (1.2.2016) 11,45 dollariin (1.4.2016). Vastaavat ruplamääräiset erot ovat olleet 59,0 miljardista ruplasta 4 777,80 miljardiin ruplaan.

Tosiasia siis on, että reservirahaston varat hupenevat finanssiministeriön arvion mukaisesti, mutta hieman loivemmin. Ilman täydennyksiä varat loppuisivat nykyisellä rahastovarojen suppenemisvauhdilla vuoden 2017 jälkipuolella, ei vielä alkupuolella.

                                                                                      ****

Kansallisen hyvinvoinnin rahaston varat olivat puolestaan 1.2.2016 71,15 miljardia dollaria (5 348,66 miljardia ruplaa), joka vastaa 6,8 prosenttia bruttokansantuotteesta. 1.8.2016 vastaavat luvut olivat 72,21 miljardia dollaria (4 842,00 miljardia ruplaa), joka vastaa 6,2 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Kansallisen hyvinvoinnin rahaston dollarimääräiset varat ovat kasvaneet kuudessa kuukaudessa (1.2.-1.8.2016) 71,15 miljardista dollarista 72,21 miljardiin dollariin, ja rahasto ei siis ole menettänyt varojaan dollareissa laskettuna. Sen sijaan rahaston ruplamääräiset varat ovat laskeneet 506,66 miljardia ruplaa (noin 9,5 prosenttia) ruplan dollarikurssin vahvistumisen myötä.

                                                                                      ****

Kansallisen hyvinvoinnin rahasto on tällä hetkellä varoissaan, mutta valtion budjettivajeiden kattamiseen tarkoitettu reservirahasto menettää varojaan odotetusti. Vielä tämän vuoden helmikuussa rahastovarojen suppenemista ei ollut havaittavissa, mutta rahastosta hävisi tämän vuoden huhti-toukokuussa varoja yhteensä 12 miljardin dollarin arvosta, mikä vastaa lähes 30 prosenttia rahaston ruplamääräisistä varoista ja lähes neljännestä dollarimääräisistä varoista. Kahdessa vuodessa rahasto on menettänyt varojaan dollareissa laskettuna yli puolet, lähes 60 prosenttia.

On vielä liian aikaista arvioida riittävällä varmuudella, milloin reservirahaston varat olisivat tarkasti loppumassa. Kansallisen hyvinvoinnin rahaston varat ovat sen sijaan vielä vakaalla pohjalla. Öljyn ja ruplan hintojen muutokset vaikuttavat oleellisesti rahastojen kehitykseen.

Vuoden 2017 syksyllä reservirahasto voi olla melko tyhjä, mikäli rahastosta nostetaan vuodessa ilman rahastotäydennyksiä ne rahamäärät, mitkä vuonna 2015 ja vuonna 2016 tähän saakka on nostettu. Reservirahaston varat tulevat nykyvauhdilla loppumaan vuoden 2017 jälkipuolella ilman täydennyksiä, toisin sanoen hieman myöhemmin kuin mitä finanssiministeriön ennusteen perusteella on laskettavissa.

EU:n ja muiden länsimaiden Yhdysvaltojen johdolla on siis pidettävä yllä Venäjä-pakotteita päättäväisesti ainakin vuoden, ellei Venäjä toteuta sitä politiikkaa, mikä on pakotteiden purun edellytys.

Nähtäväksi jää, antaako Venäjä reservirahaston kuivua varattomaksi, täydennetäänkö sen varoja tai onko rahaston varojen loppumisella vaikutusta Venäjän politiikkaan. Venäjällä seuraavat presidentinvaalit ovat keväällä 2018.

 

Lähteet:

Reservirahaston varat 1.2.2008–1.8.2016, Venäjän finanssiministeriö: http://old.minfin.ru/en/reservefund/statistics/amount/

Kansallisen hyvinvoinnin rahaston varat 1.2.2008–1.8.2016, Venäjän finanssiministeriö: http://old.minfin.ru/en/nationalwealthfund/statistics/amount/

 

]]>
16 http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221245-venajan-reservirahaston-hupeneminen-on-kiihtynyt-%E2%80%93-varat-ehtyvat-2017-lopulla#comments Raha EU ja Venäjä EU:n Venäjäpakotteet Kauppapakotteet öljyn hinta Sat, 13 Aug 2016 16:08:42 +0000 Ari Pesonen http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221245-venajan-reservirahaston-hupeneminen-on-kiihtynyt-–-varat-ehtyvat-2017-lopulla
Tuontiboikotti puree Venäjällä http://veksi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/211719-tuontiboikotti-puree-venajalla <p>&nbsp;</p><p>-Venäläisten ykköspuheenaiheeksi on viime kuukausina noussut kohonneen ruoan hinnan taivastelu. Esimerkiksi Pietarissa tuntuu siltä, että ruokamarketit päivittävät tuotteiden hintoja ylöspäin lähes päivittäin. Erityisen nopeasti ovat nousseet ainakin vihannesten, hedelmien, kalan, lihan ja joidenkin maitotuotteiden hinnat</p><p>-Niinkin arkisista tuotteista, kuin kurkusta ja tomaatista on tullut venäläisille jo ylellisyysruokaa ja esimerkiksi tuoreen lohen hinta on jo karannut lähes tähtitieteelliseksi. Paikallinen teollisuus ei ainakaan vielä ole onnistunut korvaamaan halpaa norjalaista lohta venäläisvaihtoehdolla.<br />Pääsyinä ruoan kallistumiseen ovat ruplan devalvoituminen ja Venäjän kesällä asettamat vastasanktiot, eli tuontikielto useille länsimaissa valmistetuille elintarvikeryhmille.</p><p>-Pääsyinä ruoan kallistumiseen ovat ruplan devalvoituminen ja Venäjän kesällä asettamat vastasanktiot, eli tuontikielto useille länsimaissa valmistetuille elintarvikeryhmille .</p><p>Näin kirjoittaa Venäjän Aika.</p><p>Asiassa on lähes surkuhupaisaa se, että suurelta osin hintojen nousun syynä on Venäjän itse asettama tuontikielto länsimaisille tuotteille. &nbsp;Voisi sanoa, että &rdquo;kalikka kalahti omaan nilkkaan&rdquo;. Oma tuotanto ei ole pystynyt korvaamaan vajetta määrällisesti, eikä laadullisesti.</p><p>Tietysti öljyn hinnan halpeneminen on ollut toisena ratkaisevana syynä ruplan arvon heikkenemiseen ja siten myös elintarvikehintojen nousuun.</p><p>Tasapuolisuuden vuoksi on sanottava, että myös länsimaat, varsinkin Suomi, maksavat kovaa hintaa Venäjää vastaan suunnatuista pakotteista. Ei siis ole todellista syytä minkäänlaiseen vahingoniloon. Tavallinen kuluttaja maksaa laskut molemmissa maissa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

-Venäläisten ykköspuheenaiheeksi on viime kuukausina noussut kohonneen ruoan hinnan taivastelu. Esimerkiksi Pietarissa tuntuu siltä, että ruokamarketit päivittävät tuotteiden hintoja ylöspäin lähes päivittäin. Erityisen nopeasti ovat nousseet ainakin vihannesten, hedelmien, kalan, lihan ja joidenkin maitotuotteiden hinnat

-Niinkin arkisista tuotteista, kuin kurkusta ja tomaatista on tullut venäläisille jo ylellisyysruokaa ja esimerkiksi tuoreen lohen hinta on jo karannut lähes tähtitieteelliseksi. Paikallinen teollisuus ei ainakaan vielä ole onnistunut korvaamaan halpaa norjalaista lohta venäläisvaihtoehdolla.
Pääsyinä ruoan kallistumiseen ovat ruplan devalvoituminen ja Venäjän kesällä asettamat vastasanktiot, eli tuontikielto useille länsimaissa valmistetuille elintarvikeryhmille.

-Pääsyinä ruoan kallistumiseen ovat ruplan devalvoituminen ja Venäjän kesällä asettamat vastasanktiot, eli tuontikielto useille länsimaissa valmistetuille elintarvikeryhmille .

Näin kirjoittaa Venäjän Aika.

Asiassa on lähes surkuhupaisaa se, että suurelta osin hintojen nousun syynä on Venäjän itse asettama tuontikielto länsimaisille tuotteille.  Voisi sanoa, että ”kalikka kalahti omaan nilkkaan”. Oma tuotanto ei ole pystynyt korvaamaan vajetta määrällisesti, eikä laadullisesti.

Tietysti öljyn hinnan halpeneminen on ollut toisena ratkaisevana syynä ruplan arvon heikkenemiseen ja siten myös elintarvikehintojen nousuun.

Tasapuolisuuden vuoksi on sanottava, että myös länsimaat, varsinkin Suomi, maksavat kovaa hintaa Venäjää vastaan suunnatuista pakotteista. Ei siis ole todellista syytä minkäänlaiseen vahingoniloon. Tavallinen kuluttaja maksaa laskut molemmissa maissa.

]]>
17 http://veksi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/211719-tuontiboikotti-puree-venajalla#comments EU ja Venäjä Kauppapakotteet Raakaöljyn hinta Ruplan kurssi Thu, 11 Feb 2016 13:34:01 +0000 Veikko Kärkkäinen http://veksi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/211719-tuontiboikotti-puree-venajalla
Palvelijalla on aina suuri valta hallitsijaansa http://kaibackman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208950-palvelijalla-on-aina-suuri-valta-hallitsijaansa <p>Palvelijalla on aina suuri valta hallitsijaansa, mutta tämä ei läheskään aina tiedä tai tajua sitä. Viimeisessä kädessä kaikki hallinto perustuu siihen yksinkertaiseen parasiittimaiseen perusajatukseen kerätätä ahkerien ihmisten tuottamassa työssä ja muussa toiminnassa syntynyt ylijäämä joidenkin harvojen tuhlattavaksi ja kulutettavaksi. Poikkeuksen tästä tekee vain hyvinvointiyhteiskunta, joka ainakin periaatteessa toimii vapaan sopimisen pohjalta. Suurinkaan herra ei ole jokaisessa asiassa lainkaan mahtavampi kuin vähäarvoisin palvelijansa. Useimpien kieltojen alle on piilotettu toinen kielto, jonka olemassaolo kielletään. Juuri siksi kukaan ei ole koskaan tehnyt mitään moitittavaa. Täysin pitäväksi todistetut tapahtumat ja teot kielletään loppuun asti. Johannes Kastaja mestattiin sattuman oikusta vähän jälkeen ajanlaskun alun. Galilean kuvernööriksi asetettu Herodes Antipas hullaantui erään naisen tanssiesityksestä siinä määrin, että lupasi toteuttaa naisen aivoelimeen tulleen minkä tahansa toivomuksen. Nainen halusi Johannes Kastajan pään irtileikattavaksi ja laitettavaksi tarjottimelle. Niin sai hyväsydäminen mies surmansa vain siksi, että jotkin eroottiset tanssiaskeleet olivat saaneet tetrarkki Herodes Antipaksen pään sekaisin.</p><p>Vain kauppa-ja kulttuurisuhteiden lisääminen naapurivaltioiden kanssa lisää keskenäistä luottamusta. Kaikenlaiset pakotteet ovat omavaltaisia ja vaarallisia toimia, joiden seuraukset voivat olla arvaamattomia ja väkivaltaisia. Pitäisi olla koko sivilisaatiota koskeva suvereeni oikeusjärjestelmä, joka voisi tuomita ihmismassojen väliset eturistiriidat pakottavasti riippumatta siitä, mikä taho kulloinkin on toiminut moitittavalla tavalla. Helsingin työväentalo eli Paasitorni &nbsp;sijaitsee Hakaniemen Siltasaaressa. Työväentalon suunnitteli arkkitehti Karl Lindahl ja sen rakensivat työläiset talon paikalla olleesta kalliosta hakatuista kivistä. Tyyliltään se on myöhäisjugendia, jonka tekee eläväksi talon yksityiskohtien koristeellisuus ja taitava käsityö. Tuomiokirkko rakennettiin Venäjän keisarin Aleksanteri ensimmäisen käskykirjeellä Senaatintorin pohjoisenpuoliselle kalliolle. Kirkko edustaa uusklassista tyyliä ja sen on pääasiassa suunnitellut saksalainen arkkitehti Carl Ludvig Engel. Suomen sisällissodassa vuonna 1918 saksalainen tykkituli tuhosi Työväentalon tornin ja julasalin, jotka jouduttiin rakentamaan kokonaan uudestaan.</p><p>Militarismin kantava ajatus pohjautuu valtion turvallisuuteen, joka saavutetaan sotilaallisella järjestyksellä ja väkivallalla sisä-ja ulkopolitiikassa. Poliittinen toimeenpanovalta on tuollaisessa järjestelmässä armeijalla ja poliisilla, sillä poliittisten puolueiden johtajat ja muut edustajat on laitettu sementtiselliin tai kalmistoon. Aseet ovat militaristisessa valtiossa toimeenpanovallan välikappaleita. Mitä enemmän armeijalla ja poliisilla on rahaa ja aseita käytettävissään, sen militaristisempia ovat yhteiskunta ja valtio. Jostakin syystä aika ajoin poliitikot ajavat sellaista poliittista ohjelmaa, joka mahdollistaa yhteiskunnan militarisoitumisen. Silloin aktiivisia ihmisiä katoaa jäljettömiin suuressa mittakaavassa tai syttyy sota naapurikansojen välillä. Siksi sotilasmenojen on oltava parlamenttia ja demokratiaa arvostavassa ja kunnioittavassa valtiossa tervejärkisen niukat.</p><p>Vuonna 1989 kävin Länsi-Berliinissä hakkaamassa irti palasen Berliinin muurista, jonka takana alkoi todentunut kommunistinen todellisuus. Tuon muurin ylittäminen tiesi monelle ihmiselle kuolemantuomiota. Siihen rajalinjalle ammuttiin moni Itä-Saksan kansalainen konetuliaseilla kuoliaaksi. Jotkut jäivät haavoittuneina huutamaan turhaan apua kovissa tuskissa valtioiden rajalinjojen välissä olleelle ei-kenenkään maalle. Rajalla avasin taksin takaoven rööki suussa näyttääkseni passini rajavartijalle. Hän vain sanoi, että alkakaa mennä nyt vain siitä. Vasta pyytämällä sain passiini romahtamaisillaan olleen Itä-Saksan valtion leiman. &nbsp;Myöhemmin yöllä kävelin yksin Itä-Berliinin katuja ihmetellen kaikkea sitä hiljaisuutta ja pimeyttä, joka siellä silloin vallitsi. Parin päivän päästä tilasin paikallisen taksin -kuhmuisen ladan - viemään minut lentokentälle. Se taksinkuljettaja sanoi minulle, ettei tässä taksissa sitten polteta tupakkaa, koska siitä jää auton sisätilojen verhoiluun paha haju pitkäksi aikaa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Palvelijalla on aina suuri valta hallitsijaansa, mutta tämä ei läheskään aina tiedä tai tajua sitä. Viimeisessä kädessä kaikki hallinto perustuu siihen yksinkertaiseen parasiittimaiseen perusajatukseen kerätätä ahkerien ihmisten tuottamassa työssä ja muussa toiminnassa syntynyt ylijäämä joidenkin harvojen tuhlattavaksi ja kulutettavaksi. Poikkeuksen tästä tekee vain hyvinvointiyhteiskunta, joka ainakin periaatteessa toimii vapaan sopimisen pohjalta. Suurinkaan herra ei ole jokaisessa asiassa lainkaan mahtavampi kuin vähäarvoisin palvelijansa. Useimpien kieltojen alle on piilotettu toinen kielto, jonka olemassaolo kielletään. Juuri siksi kukaan ei ole koskaan tehnyt mitään moitittavaa. Täysin pitäväksi todistetut tapahtumat ja teot kielletään loppuun asti. Johannes Kastaja mestattiin sattuman oikusta vähän jälkeen ajanlaskun alun. Galilean kuvernööriksi asetettu Herodes Antipas hullaantui erään naisen tanssiesityksestä siinä määrin, että lupasi toteuttaa naisen aivoelimeen tulleen minkä tahansa toivomuksen. Nainen halusi Johannes Kastajan pään irtileikattavaksi ja laitettavaksi tarjottimelle. Niin sai hyväsydäminen mies surmansa vain siksi, että jotkin eroottiset tanssiaskeleet olivat saaneet tetrarkki Herodes Antipaksen pään sekaisin.

Vain kauppa-ja kulttuurisuhteiden lisääminen naapurivaltioiden kanssa lisää keskenäistä luottamusta. Kaikenlaiset pakotteet ovat omavaltaisia ja vaarallisia toimia, joiden seuraukset voivat olla arvaamattomia ja väkivaltaisia. Pitäisi olla koko sivilisaatiota koskeva suvereeni oikeusjärjestelmä, joka voisi tuomita ihmismassojen väliset eturistiriidat pakottavasti riippumatta siitä, mikä taho kulloinkin on toiminut moitittavalla tavalla. Helsingin työväentalo eli Paasitorni  sijaitsee Hakaniemen Siltasaaressa. Työväentalon suunnitteli arkkitehti Karl Lindahl ja sen rakensivat työläiset talon paikalla olleesta kalliosta hakatuista kivistä. Tyyliltään se on myöhäisjugendia, jonka tekee eläväksi talon yksityiskohtien koristeellisuus ja taitava käsityö. Tuomiokirkko rakennettiin Venäjän keisarin Aleksanteri ensimmäisen käskykirjeellä Senaatintorin pohjoisenpuoliselle kalliolle. Kirkko edustaa uusklassista tyyliä ja sen on pääasiassa suunnitellut saksalainen arkkitehti Carl Ludvig Engel. Suomen sisällissodassa vuonna 1918 saksalainen tykkituli tuhosi Työväentalon tornin ja julasalin, jotka jouduttiin rakentamaan kokonaan uudestaan.

Militarismin kantava ajatus pohjautuu valtion turvallisuuteen, joka saavutetaan sotilaallisella järjestyksellä ja väkivallalla sisä-ja ulkopolitiikassa. Poliittinen toimeenpanovalta on tuollaisessa järjestelmässä armeijalla ja poliisilla, sillä poliittisten puolueiden johtajat ja muut edustajat on laitettu sementtiselliin tai kalmistoon. Aseet ovat militaristisessa valtiossa toimeenpanovallan välikappaleita. Mitä enemmän armeijalla ja poliisilla on rahaa ja aseita käytettävissään, sen militaristisempia ovat yhteiskunta ja valtio. Jostakin syystä aika ajoin poliitikot ajavat sellaista poliittista ohjelmaa, joka mahdollistaa yhteiskunnan militarisoitumisen. Silloin aktiivisia ihmisiä katoaa jäljettömiin suuressa mittakaavassa tai syttyy sota naapurikansojen välillä. Siksi sotilasmenojen on oltava parlamenttia ja demokratiaa arvostavassa ja kunnioittavassa valtiossa tervejärkisen niukat.

Vuonna 1989 kävin Länsi-Berliinissä hakkaamassa irti palasen Berliinin muurista, jonka takana alkoi todentunut kommunistinen todellisuus. Tuon muurin ylittäminen tiesi monelle ihmiselle kuolemantuomiota. Siihen rajalinjalle ammuttiin moni Itä-Saksan kansalainen konetuliaseilla kuoliaaksi. Jotkut jäivät haavoittuneina huutamaan turhaan apua kovissa tuskissa valtioiden rajalinjojen välissä olleelle ei-kenenkään maalle. Rajalla avasin taksin takaoven rööki suussa näyttääkseni passini rajavartijalle. Hän vain sanoi, että alkakaa mennä nyt vain siitä. Vasta pyytämällä sain passiini romahtamaisillaan olleen Itä-Saksan valtion leiman.  Myöhemmin yöllä kävelin yksin Itä-Berliinin katuja ihmetellen kaikkea sitä hiljaisuutta ja pimeyttä, joka siellä silloin vallitsi. Parin päivän päästä tilasin paikallisen taksin -kuhmuisen ladan - viemään minut lentokentälle. Se taksinkuljettaja sanoi minulle, ettei tässä taksissa sitten polteta tupakkaa, koska siitä jää auton sisätilojen verhoiluun paha haju pitkäksi aikaa. 

]]>
2 http://kaibackman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208950-palvelijalla-on-aina-suuri-valta-hallitsijaansa#comments Aivopesu Berliinin muuri Hallinnon järjestäminen Kauppapakotteet Militarismi politiikkana Fri, 25 Dec 2015 15:53:51 +0000 Kai Backman http://kaibackman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208950-palvelijalla-on-aina-suuri-valta-hallitsijaansa
Onko Ukrainan sota globalisaation taitekohta? http://markkuseppl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176132-onko-ukrainan-sota-globalisaation-taitekohta <p>Venäjää vastaan asetetut talouspakotteet ovat paljon suurempi asia kuin tällä hetkellä näemme. Todennäköisesti ne ovat uuden ajan alku, jossa <u>l</u>änsi tulee purkamaan taloudellisia riippuvuuksiaan ei ainoastaan Venäjästä vaan myös Kiinasta. Ainoastaan merkittävä demokratiakehitys näissä maissa voi muuttaa prosessia.<br />&nbsp;</p><p>Talouspakotteet tulisi nähdä aikakauden päättymisenä, joka alkoi 90-luvun alussa kommunismin romahdettua. Tällä ajanjaksolla maailma on siirtynyt uuteen, ennen kokemattomaan asetelmaan, jossa <u>l</u>äntisten demokratioiden taloudet ovat merkittävästi riippuvaisia kahdesta epädemokraattisesta suurvallasta, Kiinasta ja Venäjästä.<br />&nbsp;</p><p>Lännessä on luultu, että vaikka Venäjä ja Kiina ovatkin epädemokraattisia ne eivät muodosta turvallisuusuhkaa. On ajateltu, että vastakkainasettelu <u>l</u>ännen kanssa aiheuttaisi niille<u> </u>niin isot taloudelliset vahingot, että kynnys tällaiseen on liian korkea. Valitettavasti Venäjän toimet ovat osoittaneet, että olettamus on harhaa.<br />&nbsp;</p><p>Se, ettei keskinäisriippuvuus toiminutkaan voiman käytön estävänä liimana, näyttää tulleen yllätyksenä lähes kaikille. Syy yllätykseen on virheellinen käsityksemme epädemokraattisista hallinnoista. Olemme ehkä luulleet, että harvainvalta, ainakin suurvaltojen, olisi 2000-luvulla jotenkin toisenlainen kuin aiemmin olleet diktatuurit. Venäjä on kuitenkin osoittanut, että siltä osin maailma on entisenlaisensa. Ehkä emme tiedosta riittävästi, että oligarkia jo järjestelmänä nostaa valtaan aivan toisen tyyppisiä henkilöitä kuin demokratia. Oligarkiassa uralla eteneminen muistuttaa etenemistä mafiajärjestelmässä, jossa valttia ovat mm. sellaiset ominaisuudet kuin häikäilemättömyys, väkivaltaisuus, empatiakyvyttömyys ja röyhkeys.<br />&nbsp;</p><p>Venäjällä on selvästi havaittavissa, kuinka vastakkainasettelun taustalla on juuri harvainvalta ja ennustan, että vastakkainasettelun ajasta tulee pitkäaikainen ja kivulias. Dynamiikkaan vaikuttaa pääasiassa kaksi ilmiötä:<br /><br />&nbsp;</p><ul><li><p>Ensiksi, Venäjää näyttää hallitsevan voiton euforiasta huumaantuneet henkilöt. Huuman synnyttää vallan anastus ja orastavan demokratian kääntäminen autoritääriseksi valtioksi - vieläpä isoksi veljeksi koetun lännen silmien alla. Uskon, että nämä henkilöt tulevat laajentamaan valtapiiriään kunnes raja tulee vastaa. Eli vastakkain asettelu lännen kanssa jatkuu.</p></li><li><p>Toiseksi, Venäjä on nyt jo toimillaan aiheuttanut talouteensa itseään ruokkivan epävarmuuden kierteen. Kierre syntyy siitä, että Ukrainan tapahtumat ja talouspakotteet ovat luoneet Venäjästä niin epävarman liiketoimintaympäristön, että se alkaa näkyä tavallisen venäläisen arjessa alentuneena elintasona. Alentunut elintaso tulee ennen pitkää johtamaan sisäisiin levottomuuksiin, etenkin kun venäläisten tuki johdolle on perustunut kohonneeseen elintasoon. Sisäisten ongelmien uhatessa Kreml tulee toimimaan kuten kautta aikojen yksinvaltiaat ovat toimineet - kansan huomio tullaan kohdistamaan ulkoiseen uhkaan. Ulkoinen uhka tarkoittaa jotain Ukrainan kaltaista, joka taas johtaa lännen talouspakotteiden kovenemiseen.</p></li></ul><p>Venäjän tapahtumat osoittavat, kuinka ison maan harvainvalta voi johtaa tilanteisiin, jotka ovat vaaraksi myös ulkopuolisille. Valta saattaa sokaista johtajat suuruudenhulluuteen, tai yhteiskuntarauha ja valta pyritään säilyttämään luomalla ulkoinen uhka. Ukrainan tapahtumat ovat seurausta jommasta kummasta tai molemmista. Sen ajatuksen torjuminen, että Kiina ei olisi samalla tiellä on älyllistä epärehellisyyttä. Kiina kyllä panostaa talouskehitykseen ja pyrkii integroitumaan kansainvälisiin talousrakenteisiin, mutta maan kehitys demokraattiseksi oikeusvaltioksi on estetty tehokkaasti. Tarvitsee vain tutustua Maon aikaiseen historiaan jolloin huomaa, ettei kiinalainen harvainvalta tai yksinvaltias poikkea maailman muista vastaavista. Kuten Venäjällä on nähty, jossain kohtaa yksinvaltiaille tulee tarve laajentaa tai turvata valta-asemiaan ja silloin taloudellinen keskinäisriippuvuus on &rdquo;kevyttä tavaraa&rdquo;.<br /><br />&nbsp;</p><p>Toivon hartaasti, että arviointini ovat vääriä, mutta jos ennusteeni toteutuu, edessämme on kivulias prosessi. Hyvällä tuurilla riippuvuuksien purku aiheuttaa sellaisia jännitteitä, että demokratiakehitys etenee kohtuullisilla uhrimäärillä. Paljon muitakin vaihtoehtoja on, mutta ne ovat niin ikäviä, etten halua niitä edes miettiä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Venäjää vastaan asetetut talouspakotteet ovat paljon suurempi asia kuin tällä hetkellä näemme. Todennäköisesti ne ovat uuden ajan alku, jossa länsi tulee purkamaan taloudellisia riippuvuuksiaan ei ainoastaan Venäjästä vaan myös Kiinasta. Ainoastaan merkittävä demokratiakehitys näissä maissa voi muuttaa prosessia.
 

Talouspakotteet tulisi nähdä aikakauden päättymisenä, joka alkoi 90-luvun alussa kommunismin romahdettua. Tällä ajanjaksolla maailma on siirtynyt uuteen, ennen kokemattomaan asetelmaan, jossa läntisten demokratioiden taloudet ovat merkittävästi riippuvaisia kahdesta epädemokraattisesta suurvallasta, Kiinasta ja Venäjästä.
 

Lännessä on luultu, että vaikka Venäjä ja Kiina ovatkin epädemokraattisia ne eivät muodosta turvallisuusuhkaa. On ajateltu, että vastakkainasettelu lännen kanssa aiheuttaisi niille niin isot taloudelliset vahingot, että kynnys tällaiseen on liian korkea. Valitettavasti Venäjän toimet ovat osoittaneet, että olettamus on harhaa.
 

Se, ettei keskinäisriippuvuus toiminutkaan voiman käytön estävänä liimana, näyttää tulleen yllätyksenä lähes kaikille. Syy yllätykseen on virheellinen käsityksemme epädemokraattisista hallinnoista. Olemme ehkä luulleet, että harvainvalta, ainakin suurvaltojen, olisi 2000-luvulla jotenkin toisenlainen kuin aiemmin olleet diktatuurit. Venäjä on kuitenkin osoittanut, että siltä osin maailma on entisenlaisensa. Ehkä emme tiedosta riittävästi, että oligarkia jo järjestelmänä nostaa valtaan aivan toisen tyyppisiä henkilöitä kuin demokratia. Oligarkiassa uralla eteneminen muistuttaa etenemistä mafiajärjestelmässä, jossa valttia ovat mm. sellaiset ominaisuudet kuin häikäilemättömyys, väkivaltaisuus, empatiakyvyttömyys ja röyhkeys.
 

Venäjällä on selvästi havaittavissa, kuinka vastakkainasettelun taustalla on juuri harvainvalta ja ennustan, että vastakkainasettelun ajasta tulee pitkäaikainen ja kivulias. Dynamiikkaan vaikuttaa pääasiassa kaksi ilmiötä:

 

  • Ensiksi, Venäjää näyttää hallitsevan voiton euforiasta huumaantuneet henkilöt. Huuman synnyttää vallan anastus ja orastavan demokratian kääntäminen autoritääriseksi valtioksi - vieläpä isoksi veljeksi koetun lännen silmien alla. Uskon, että nämä henkilöt tulevat laajentamaan valtapiiriään kunnes raja tulee vastaa. Eli vastakkain asettelu lännen kanssa jatkuu.

  • Toiseksi, Venäjä on nyt jo toimillaan aiheuttanut talouteensa itseään ruokkivan epävarmuuden kierteen. Kierre syntyy siitä, että Ukrainan tapahtumat ja talouspakotteet ovat luoneet Venäjästä niin epävarman liiketoimintaympäristön, että se alkaa näkyä tavallisen venäläisen arjessa alentuneena elintasona. Alentunut elintaso tulee ennen pitkää johtamaan sisäisiin levottomuuksiin, etenkin kun venäläisten tuki johdolle on perustunut kohonneeseen elintasoon. Sisäisten ongelmien uhatessa Kreml tulee toimimaan kuten kautta aikojen yksinvaltiaat ovat toimineet - kansan huomio tullaan kohdistamaan ulkoiseen uhkaan. Ulkoinen uhka tarkoittaa jotain Ukrainan kaltaista, joka taas johtaa lännen talouspakotteiden kovenemiseen.

Venäjän tapahtumat osoittavat, kuinka ison maan harvainvalta voi johtaa tilanteisiin, jotka ovat vaaraksi myös ulkopuolisille. Valta saattaa sokaista johtajat suuruudenhulluuteen, tai yhteiskuntarauha ja valta pyritään säilyttämään luomalla ulkoinen uhka. Ukrainan tapahtumat ovat seurausta jommasta kummasta tai molemmista. Sen ajatuksen torjuminen, että Kiina ei olisi samalla tiellä on älyllistä epärehellisyyttä. Kiina kyllä panostaa talouskehitykseen ja pyrkii integroitumaan kansainvälisiin talousrakenteisiin, mutta maan kehitys demokraattiseksi oikeusvaltioksi on estetty tehokkaasti. Tarvitsee vain tutustua Maon aikaiseen historiaan jolloin huomaa, ettei kiinalainen harvainvalta tai yksinvaltias poikkea maailman muista vastaavista. Kuten Venäjällä on nähty, jossain kohtaa yksinvaltiaille tulee tarve laajentaa tai turvata valta-asemiaan ja silloin taloudellinen keskinäisriippuvuus on ”kevyttä tavaraa”.

 

Toivon hartaasti, että arviointini ovat vääriä, mutta jos ennusteeni toteutuu, edessämme on kivulias prosessi. Hyvällä tuurilla riippuvuuksien purku aiheuttaa sellaisia jännitteitä, että demokratiakehitys etenee kohtuullisilla uhrimäärillä. Paljon muitakin vaihtoehtoja on, mutta ne ovat niin ikäviä, etten halua niitä edes miettiä.

]]>
3 http://markkuseppl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176132-onko-ukrainan-sota-globalisaation-taitekohta#comments Demokraattinen Venäjä globalisaatio Itä-Ukrainan kriisi Kauppapakotteet Kiina Tue, 16 Sep 2014 19:01:16 +0000 Markku Seppälä http://markkuseppl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176132-onko-ukrainan-sota-globalisaation-taitekohta
Venäjälle investoiminen on typerää http://pahis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/174566-venajalle-investoiminen-on-typeraa <p>Kun Venäjää kohtaan asetetut pakotteet lävähtivät päälle, useat suomalaisfirmat alkoivat itkemään miten niiden tulokset tulevat kärsimään.</p><p>Tämä on kuitenkin ihan niiden oma vika. Ei pitäisi olla mitenkään epäselvää, että Venäjä on erittäin haastava paikka tehdä bisnestä. Oikeusjärjestelmä toimii huonosti ja korruptio kukoistaa &ndash; ja siihen päälle vielä iso kasa sekopäisiä poliitikoita, jotka voivat hämmentää poliittisen tilanteen kriisin partaalle, kuten nyt on käynyt. Joskus siitä voi seurata vaikkapa talouspakotteita, jotka pysäyttävät kaupan kokonaan.</p><p>Jos lähtee tekemään bisnestä riskialttiiseen valtioon, kannattaa varautua siihen, että joskus ne riskit realisoituvat. Tämä on tainnut unohtua liian monelta yrittäjältä. Toivottavasti nämä Ukrainan tapahtumista seuranneet talouspakotteet vähän herättelevät porukkaa miettimään tarkemmin, millaisissa olosuhteissa he oikeasti yrittävät tehdä bisnestä.</p><p>Heritagen taloudellisen vapauden listalla Venäjä on <a href="http://www.heritage.org/index/country/russia">sijalla 139 (mostly unfree)</a> ja Freedom Housen yleisemmin vapautta mittaavalla listalla sen status on <a href="http://freedomhouse.org/report/freedom-world/2014/russia-0#.U_xc4XWSyEK">&quot;not free&quot;</a>. Muun muassa näistä voi päätellä aika hyvin sen, että liiketoimintaympäristönä Venäjä on äärimmäisen hankala. Toki onnistuessaan firma voi tehdä paljon rahaa, mutta onnistumisen mahdollisuudet ovat vain erittäin heikot. Kyseessä on siis puhdas uhkapeli.</p><p>Ja kun uhkapeliä lähtee pelaamaan, kannattaa muistaa: <em>&quot;aina ei voi voittaa&quot;</em>. Sitten kun häviää, pitää niellä tappio kuin mies eikä jäädä valittamaan.</p><p><em>(Kirjoitukseen antoi inspiraation <a href="https://twitter.com/Valvontakomissi/status/503654537853693952">Valvontakomissio-nimellä twiittaava putinisti</a>)</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun Venäjää kohtaan asetetut pakotteet lävähtivät päälle, useat suomalaisfirmat alkoivat itkemään miten niiden tulokset tulevat kärsimään.

Tämä on kuitenkin ihan niiden oma vika. Ei pitäisi olla mitenkään epäselvää, että Venäjä on erittäin haastava paikka tehdä bisnestä. Oikeusjärjestelmä toimii huonosti ja korruptio kukoistaa – ja siihen päälle vielä iso kasa sekopäisiä poliitikoita, jotka voivat hämmentää poliittisen tilanteen kriisin partaalle, kuten nyt on käynyt. Joskus siitä voi seurata vaikkapa talouspakotteita, jotka pysäyttävät kaupan kokonaan.

Jos lähtee tekemään bisnestä riskialttiiseen valtioon, kannattaa varautua siihen, että joskus ne riskit realisoituvat. Tämä on tainnut unohtua liian monelta yrittäjältä. Toivottavasti nämä Ukrainan tapahtumista seuranneet talouspakotteet vähän herättelevät porukkaa miettimään tarkemmin, millaisissa olosuhteissa he oikeasti yrittävät tehdä bisnestä.

Heritagen taloudellisen vapauden listalla Venäjä on sijalla 139 (mostly unfree) ja Freedom Housen yleisemmin vapautta mittaavalla listalla sen status on "not free". Muun muassa näistä voi päätellä aika hyvin sen, että liiketoimintaympäristönä Venäjä on äärimmäisen hankala. Toki onnistuessaan firma voi tehdä paljon rahaa, mutta onnistumisen mahdollisuudet ovat vain erittäin heikot. Kyseessä on siis puhdas uhkapeli.

Ja kun uhkapeliä lähtee pelaamaan, kannattaa muistaa: "aina ei voi voittaa". Sitten kun häviää, pitää niellä tappio kuin mies eikä jäädä valittamaan.

(Kirjoitukseen antoi inspiraation Valvontakomissio-nimellä twiittaava putinisti)

]]>
3 http://pahis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/174566-venajalle-investoiminen-on-typeraa#comments Bisnes Kauppapakotteet Venäjä Tue, 26 Aug 2014 10:31:15 +0000 Samuli Pahalahti http://pahis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/174566-venajalle-investoiminen-on-typeraa